Rukoustoiminnasta

Koetelkaa kaikki ja pitäkää se mikä on hyvää..., 1Tess.5:21

Vesa Sihvo

Yleistä

Rukoustoiminnan tarkastelun yhteydessä esimerkiksi on otettu Pirkko Jalovaaran (PJ) Rukousystävät ry -liikkeen toiminta ja opetus. Toimintaa voi hyvin kuvata yhden asian liikkeeksi. PJ sanoo kotisivujensa (www.rukousystavat.fi) video tervehdyksessä, että Jumala on lähettänyt hänet rukoilemaan, ei puhumaan tai opettamaan, vaan ainoastaan rukoilemaan. Tervehdyksessään ja sivustonsa esittelyssä hän kehottaa luottamaan ja uskomaan Jumalaan. Sivuilla on myös maininta, että rukouksen lisäksi ihmisiä ohjataan kristilliseen uskoon ja Jeesuksen Kristuksen yhteyteen.

Liikkeen arviointia Jumalan sanan valossa

Näyttäisi siltä, että liikkeessä ns. ydinasiat ja kehälliset asiat eivät ole täysin selvät. Ydinasiat, eli pelastus, kääntymys Jumalan puoleen, synnin käsittely (ihmisen ja Jumalan ero), jää vähälle huomiolle. Ns. kehällisistä asioista rukousvastausten havittelu näyttäytyy tärkeimpänä. Liikkeen selvänä pyrkimyksenä on sairauksien ja vaikeuksien voittaminen, jotta tässä ajassa eläminen olisi helpompaa. Tästä kehällisestä asiasta näyttäisi tulleen liikkeen ydinasia. Esim. raamatunkohdat, jotka liikkeessä tapahtuvassa suppeassa opetuksessa otetaan esiin kokouksissa tai lehdessä, painottavat rukousvastausten havittelua ikään kuin tärkeimpänä asiana. Kun ydinasiat ja kehälliset asiat ovat enemmän tai vähemmän sekaisin, joudutaan helposti eksyksiin. Jos liikkeen opetusta vertaa Raamattuun ja sen opetukseen rukouksesta, niin sairauksien ja vaikeuksien käsittelystä jää puuttumaan monia olennaisia asioita. Nämä asiat ovat Jumalan aseita meitä varten, työkaluja, kun Hän saattaa meitä yhteyteen kanssaan. Jumalasta peräisin voivat olla mm. onnettomuudet (Aam.3:7). Tarkoitus on havahduttaa mielemme ja katseemme pois näkyvän maailman keskeisyydestä ylös Jeesukseen. Meidät on luotu taivasta varten. Jumala kiinnittää mielemme tähän asiaan usein juuri vastoinkäymisten avulla. Meidän pitää ymmärtää voitoksi myös tilanne, kun emme esim. parane vaan sairauden keskellä kärsivällisyytemme ja uskomme (luja luottamus Jeesukseen ja Hänen toimintaansa sekä valintojen tekemistä tältä pohjalta) kasvaa ja pystymme elämään tilanteen kanssa (2Kor.12:7-10).

Käskeminen vai nöyrä tyytyminen

PJ:n rukoustoiminnassa keskitytään Jumalan komentamiseen ja käsketään sairautta poistumaan vaikka pitäisi anoen ja nöyrästi lähestyä Jumalaa ja lopettaa rukous Jeesuksen sanoihin ”tapahtukoon Isä Sinun tahtosi”. Tähän yhteyteen ei sovi sairauden nuhtelu. Voimme nuhdella ja komentaa sairautta tai esim. ”huonoa tilannetta” vain, kun rukouksessa Jeesus paljastaa meille, että Hän haluaa nimenomaan tässä tilanteessa parantaa sairaan sanojemme kautta. Hän voi parantaa tilanteessa myös ilman että paljastaa sitä meille. Huomaamme sen iloisena yllätyksenä myöhemmin rukoustilanteen loputtua. Jos joskus siis ymmärrämme, että Jeesus haluaa toimia sanojemme kautta, ”siirrymme sivuun” ja seuraamme vierestä, mitä Jeesus tekee. Vaikka käyttäisimme omia sanojamme tai laittaisimme kätemme esim. sairaan päälle tai nuhtelisimme heikkoutta, niin lopputulos ei ole meidän uskomme (pinnistelyn) seurausta, vaan Jumalan armoteko. Me olemme vain luottaneet Jeesuksen toimintaan. Kun aitoa uskoa esiintyy tässä tilanteessa, se on pinnistelemisen ja puhkumisen vastakohta. Se on aina Jumalan vaikutusta (Hep.12:2).

Terve epäilys

Uskolla parantajien (luonnon- ja idänuskonnot, magia, jne.) toiminnan ero tulee esiin tässä vaiheessa. Heidän pitää keskittyä poistamaan ajatuksistaan kaikki mahdollista epäonnistumista tukevat ajatukset. Tätä on heidän uskonsa. Se on uskottelua, itse saavutettua ja harjoiteltua mielenhallintaa. Raamattu opettaa, että Jeesus on uskon alkaja ja täyttäjä (Hep.12:2). Hän haluaa, että käsittelisimme myös epäilyksen ja epäuskon Hänen tahtomallaan tavalla. Tämäkin osa-alue kuuluu Jeesuksen täyttämään uskoon. Voimme mennä eteenpäin vasta, kun epäilykset ovat kaikonneet (Jaak.3:17,1:6). Jos epäilemme jotain, pyydämme Jumalaa poistamaan epäilyksemme. Jos epäilyksemme eivät poistu (esim. rukoustilanteessa epäilemme sairaan paranemista), niin se saattaa olla Jumalan merkki meille. Jos epäilys ei poistu, vaikka olemme pyytäneet sitä Jumalalta, kyseessä ei ole epäusko jota tulisi vastustaa. Kyse on siitä, että olemme menossa johonkin, johon Jumala ei halua meidän menevän. Epäilyn kautta Jumala paljasti tahtonsa ja johdatuksensa. Taidollisuus erottaa epäusko ja terve epäilys toisistaan liittyy hengelliseen kasvamiseen. Mielemme epäilyksen kautta Jumala pysäyttää meidät. Kaikki epäilys ei ole epäuskoa vaan merkki, että Jumala ei halua toimia aikomallamme tavalla. Etsiessämme Jumalan vastauksia eri tilanteissa, epäilys (rauhattomuus) on Jumalalta vastaus, joka tarkoittaa ”ei” tai ”odota”.

Keskeinen asia

Aito hengellisyys, yhteys Jumalan kanssa, esitetään liikkeessä pintapuolisesti. Toiminta tähtää nimenomaan nykyisen tilanteen korjautumiseen, usein ilman selvää iankaikkisuusnäkökulmaa. Kuitenkin ainut ydinasia Raamatun mukaan on sovitus Luojamme kanssa. Todistukset ja opetus viittaavat usein siihen, että kuljetaan Jumalan kanssa ilman sitovaa yhteyttä. Puuttuu ratkaisu, kääntymys Jumalan tykö ja Jeesuksen Herrauteen sitoutuminen. Ihmisiä tulee uskoon ja etsikkoaikaan, mutta pelastumiseen ei johdateta. Siitä ei juurikaan opeteta eikä siihen kehoteta. Jumalan etsijöitä kuitenkin siunataan uskoon rukouspalvelun aikana. Liikkeen nettisivuilta löytyy lukuisia todistuksia ihmeistä ja opetusta, joka on tarkoitettu ”kaikille hengelliseksi kasvuksi”. Todistuksista käy ilmi niiden vilpittömyys. Koetaan, että apu on löytynyt sairauksien ja vaikeuksien voittamiseen. Suurimmaksi voitoksi ei kuitenkaan yleensä mainita sitä, että taivaspaikka on löytynyt Jeesuksen sovitustyön kautta. Saatetaan kyllä puhua ja todistaa Jumalasta, Pyhästä Hengestä ja Jeesuksesta. Paljon puhutaan ”voimasta” ja ”hengestä”. Tulee mieleen, käytetäänkö nimiä ”Jumala”, ”Pyhä Henki” tai ”Jeesus” aina raamatullisessa yhteydessä, vai onko niiden merkitys lähempänä esim. mystiikkaa tai ortodoksista/katolista oppia? Jalovaaran kirjoista ja nettisivuiltakin nähdään, että hän on selvästi mieltynyt idän ortodoksikirkon mystiikkaan. Todistuksista ei käy selvästi ilmi, että Jeesuksen sovitustyön omakohtainen ymmärtäminen ja siinä uskossa eläminen olisi tärkeintä. Jos kuitenkin uudestisyntyminen tapahtuu, (netissä on kertomuksia, että ihmiset ovat tehneet uskonratkaisuja PJ:n tilaisuuksissa), niin arveluttaa, kuinka suurella todennäköisyydellä ihmisen siemen joutuu ”kalliomaaperään” tai ”ohdakkeiden” joukkoon kasvamaan. Opetusta leimaa yleismaailmallinen humanismi. Esimerkki liikkeen lehdestä: ”Hyvä ihminen tekee hyviä tekoja, kun tuntuu niin hyvältä”. Lauseen pitäisi paremminkin kuulua: ”Armahdettu syntinen kulkee rakkaan Vapahtajansa seurassa ja toimii niin kuin Raamatussa opetetaan.”

Jumala koetaan ennen muuta tavallisen elämän keskellä

Liikkeen toiminta on laajaa. On eri asia, jos kyseessä olisi yhden ihmisen pienimuotoinen toiminta. Näin laajaa liikehdintää pitäisi kuitenkin seurata eri tavalla ja kiinnittää huomiota siihen, kuinka raamatullista opetus ja uskoon tulleiden ohjaus on. Kärjistäen voidaan ilmaista, että nykymuodossaan toiminta sopii kaikkiin uskontokuntiin, jotka pyrkivät kävijämääränsä kasvuun vaikka terveen raamatullisen opin kustannuksella. Jeesuksen kanssa suhteessa oleminen on luonnollista ”ristin juurella olemista”, joka ei tiedollisesti ja kokemuksellisesti oikein ”säväytä”. Mutta siihen sisältyy pelastusvarmuus ja sen mukanaan tuomaa sisäistä levollisuutta, Pyhän Hengen johdatusta ja läsnäoloa, jonka voiman ihminen tuntee nimenomaan luonnollisena, tavallisen elämän keskellä. Jos terveeksi tekemisen, profetian, voimallisten tekojen, jne. armolahjoja esiintyy Jumalan käytössä, niillä Jumala vahvistaa sanansa ja sanomansa (Mark.16:20). Yleisesti voidaan sanoa, että tunnusteot ja todistukset aina yllättävät. Ihminen ei voi määrätä niiden esiintymistä. Jeesuksen toive ennen muuta on, että ihmiset palaisivat Hänen tykönsä ja pelastuisivat. Jeesus tunsi toimintansa täyttymyksen, kun sai julistaa ja todistaa syntien anteeksiannon ja osallisuuden pelastukseen kuulijoilleen ja niille, jotka Hän paransi ja joita Hän auttoi (Mark.10:52, Luuk.7:50, 8:48, 17:19, 18:42). Tämä ei ole selvää PJ:n toiminnassa. Jotakin kokouksissa kuitenkin koetaan. On kuumentuneita käsiä ja kokemuksia voimavirtauksista, joista suuri osa ilmeisesti on todellista eikä kuvittelua. On kaatumisia ja ennen kaikkea psykosomaattisten ja elimellistenkin sairauksien häviämistä. Mistä voi olla kyse?

PJ:n lähtökohdat – voiman kokemus

Wikipedia kertoo Pirkko Jalovaarasta: ”...on suomalainen uskonnollinen julistaja ja parantaja, joka edustaa karismaattista liikettä. Hän on koulutukseltaan ekonomi ja toimi mainostoimiston johtajana, kunnes koki vuonna 1986 paranemisen ja hengellisen herätyksen Birminghamissa, Englannissa. Sen jälkeen hän teki parantamis- ja esirukoustyötä yhdessä pastori Seppo Juntusen kanssa, kunnes heidän tiensä erosivat vuonna 2002, ja kumpikin alkoi työskennellä itsenäisesti. Jalovaaran työtä tukemaan on perustettu järjestö nimeltä Rukousystävät ry ja julkaisutoimintaa varten yritys Rukous-Kustannus Oy RK-Publishing Ltd. Jalovaaralla oli 1990-luvun alussa Juntusen kanssa televisio-ohjelma MTV 3:ssa ja nykyisin hänellä on oma ohjelma TV7:lla.” Jalovaara oli John Wimberin rukoiltavana 1986 Birminghamissa Englannissa, Vineyard-seurakunnassa. Kun Seppo Juntunen (SJ) sai rinnalleen työtoveriksi Pirkko Jalovaaran, heitä yhdisti saman ”voiman” kokeminen ja käyttö. Jalovaara kertoo kokemuksestaan Wimberin kokouksessa: "Vapisin voiman kosketuksesta. Kuuma voimavirta kävi lävitseni päästä jalkoihin. Luulin halkeavani. Koin kirjaimellisesti pullistuvani suuren voiman täyttäessä jokaisen soluni" (Olli Valtosen kirjasta: Seppo Juntunen, Parantajan palveluksessa s.119). ”Aina kun hän (PJ) itsekseen hiljentyi rukoukseen, sama kokemus voimasta palasi" (s. 120). Kun PJ kohtasi SJ:n, juuri voima oli tuntomerkkinä: "Näin, että sama voima, johon olin tutustunut Birminghamissa toimii myös luterilaisessa kirkossa" (s. 121). SJ kuuli PJ:n puhuvan ensimmäistä kertaa Hämeenlinnassa Yrjö Niemen johtamilla Ylistyspäivillä (s. 122 (lainaus: http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/teemat1c.htm). PJ:n hengelliset juuret ovat siis ns. ”Hengen vuodatuksen kolmannen vaiheen” -liikkeessä, jonka nimen John Wimber antoi omalle liikkeelleen. Siitä on lähtenyt ns. ”neljäs” -vaihe eli torontolaisuus kaikkine sivuhaaroineen (mm. Pensacolan herätys, nauruherätys yms - tästä lisää tietoa esim. www.kristitynfoorumi.fi.).

Raamatun opetusta hengellisyydestä ja tunnusteoista

Matt.12:24 Mutta kun fariseukset sen kuulivat, sanoivat he: "Tämä ei aja riivaajia ulos kenenkään muun kuin Beelsebulin, riivaajain päämiehen, voimalla." 25. Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: "Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, eikä mikään kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä. 26. Jos nyt saatana ajaa ulos saatanan, niin hän on riitautunut itsensä kanssa; kuinka siis hänen valtakuntansa pysyy pystyssä? 27. Ja jos minä Beelsebulin voimalla ajan ulos riivaajia, kenenkä voimalla sitten teidän lapsenne ajavat niitä ulos? Niinpä he tulevat olemaan teidän tuomarinne. 28. Mutta jos minä Jumalan Hengen voimalla ajan ulos riivaajia, niin on Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne. 29. Taikka kuinka voi kukaan tunkeutua väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaroitansa, ellei hän ensin sido sitä väkevää? Vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa. 30. Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa. 31. Sentähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta. 32. Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa. 33. Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan. 34. Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te saattaisitte hyvää puhua, kun itse olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu. 35. Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esille pahaa. 36. Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä. 37. Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi." 38. Silloin muutamat kirjanoppineista ja fariseuksista vastasivat hänelle sanoen: "Opettaja, me tahdomme nähdä sinulta merkin." 39. Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki. 40. Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. 41. Niiniven miehet nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi; sillä he tekivät parannuksen Joonaan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on enempi kuin Joonas. 42. Etelän kuningatar on heräjävä tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tuleva sille tuomioksi; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on enempi kuin Salomo. 43. Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, kuljeksii se autioita paikkoja ja etsii lepoa, eikä löydä. 44. Silloin se sanoo: 'Minä palaan huoneeseeni, josta lähdin.' Ja kun se tulee, tapaa se huoneen tyhjänä ja lakaistuna ja kaunistettuna. 45. Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset. Niin käy myös tälle pahalle sukupolvelle.

Tunnustekojen yhteys Raamattuun

Jeesus sanoo riivaajien ulosajamista Jumalan toiminnaksi (jae 28). Jeesus opettaa, ettei saatana voi ajaa ulos itseään (jae26). Buddhalaisuudessa, luonnonuskonnoissa, magiassa, jne. esiintyy (uskolla) parantamista, kielilläpuhumista, ennustamista (profetiaa), tiedonsanoja (selvänäköisyyttä), jne. Kun niissä tapahtuu ihmeitä, kyseessä ei ole raamatullinen parantumis- ja ihmetoiminta. Niissä ihmeteoissa, joita Hän ei suoraan vaikuta, Jumala sallii saatanan tehdä ”ihmetekoja” KOETELLAKSEEN, ETSIVÄTKÖ IHMISET SYDÄMESTÄÄN ENEMMÄN YHTEYTTÄ JUMALAN KANSSA, VAI TYYTYVÄTKÖ HE HENGELLISYYDESSÄÄN VAIN KOKEMAAN IHMEITÄ (2Tess.2:9-12 ; Matt.24:24 - PARANTUMISET, VOITOT), JOTTA MAALLISEN ELÄMÄN LAATU PARANTUISI. PJ:n toiminta vaikuttaa siltä, että liike paaduttaa ihmisiä esittämällä hengellisyyden eritoten tämän ajan tarpeita palvelevana. Todellinen opetus raamatullisesta jumalasuhteesta ja huolellinen opetuslapseuttaminen uudestisyntymisineen ei kokouksissa eikä liikkeen kirjallisessa tuotannossa ole ensimmäisellä sijalla. Tunnustekojen yhteydessä Jeesus korosti kääntymystä ja Jumalan todellista etsimistä (j. 41-42). Tässä mielessä en katso, että PJ:n voimateot olisivat peräisin kolmiyhteiseltä Jumalalta. Jeesus korosti, että ellei kääntymystä ja Jumalan todellista etsimistä tapahdu, tilanne menee huonommaksi mitä se oli ennen Jumalan tunnustekoa (j.43-45). On myös muistettava, että Jeesus nimen käyttö ei vielä sinänsä ole todiste toiminnasta, jota Jumala puolustaa ja joka on lähtöisin Hänestä (Matt.7:22-23, 24:5,23,24). 1Tim.4:1 sanoo: ”Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja.” Monet luopuvat raamatunmukaisesta uskosta, mutta eivät luovu käyttämästä Jeesus-nimeä!

Jumala vaikuttaa missä tahtoo

Jäljelle jäävät maailmassa vaikuttavat muut voimat. Ennen ”muiden voimien” käsittelyä otetaan esille Jumalan toiminta erilaisissa tilanteissa. Huolimatta siitä, kuka on välikappaleena, Jumala voi toimia joka tilanteessa. Jumala voi vaikuttaa missä tahansa ja miten tahansa, myös täysin uskottomien (Jumalan kieltäjien) kautta tai ensirakkauden mukaista uskollisuutta osoittavien kautta. Myös niiden kautta, jotka eivät kuulu em. esimerkkiryhmiin. Esim. Juudan jakautuneen kuningaskunnan aikaisista kuninkaista Raamattu tuo ilmi heidän eriasteisen antautumisensa Jumalalle ennen pakkosiirtolaisuutta. Kuvitellaan tilanne, josta käy ilmi Jumalan puhutun sanan voima verrattuna puhujan omaan jumalasuhteeseen: Jos Josef Stalin olisi päättänyt pitää puheen kansalleen ja määrännyt kaikki radioiden ääreen kuuntelemaan puhettaan. Kun kaikki olisivat olleet kuulolla, hän olisi alkanut lukea Johanneksen evankeliumia. Luulen, että ennen kuin hän olisi päässyt 10:teen lukuun, olisi sadoissa tai tuhansissa laskettu ne ihmiset, jotka olisivat tehneet kääntymyksen Jumalan puoleen. Näin julki jumalattoman miehen puheen seurauksena Jumala olisi voinut tehdä tekonsa. Näin siis Jumala voi toimia huolimatta siitä, uskooko puhuja lukemastaan tai puhumastaan tiedosta mitään tai siitä, kuinka ehyellä sydämellä puhuja on antautunut toteuttamaan Jumalan tahtoa eli Raamattua. Näin suuri Jumala meillä on ja näin ihmeellinen voima on Raamatun sanalla.

Rukoilija voi olla kuka tahansa

Jumalan kannalta merkittävintä on, kun Hän kohtaa ihmisen, jolla on vilpitön kiinnostus Jumalaa kohtaan ja uskallus lähestyä Häntä. Merkittävää ei ole kuka on rukoilemassa esirukoilijana. Yleensä ihmisen sisäinen kääntyminen Jumalan puoleen tapahtuu aina samassa järjestyksessä: kuullaan puhetta Jumalasta tai huomataan itse Hänet eräänä mahdollisuutena. Sitten kiinnostutaan enemmän ja kiinnitetään koko huomio Hänen suuntaansa. Seuraavaksi ymmärretään sanoman (evankeliumin) totuudellisuus ja koetaan se mielekkäänä. Lopuksi otetaan sana vastaan ja sitoudutaan siihen. Uskon syntyminen on tietenkin aina yksin Jumalan teko, mutta ihminenkään ei voi olla vain passiivinen ja välinpitämätön jumalasuhteeseensa nähden. Jumala ylläpitää ihmisen edessä valinnan mahdollisuutta kääntyä Hänen puoleensa. Tärkein osa esirukoustoimintaa on siis henkilö, joka tulee rukoiltavaksi: jos Hänen sydämensä on kääntynyt Jumalan puoleen, Jumala vastaa aina tahtonsa (ei rukoiltavan tai rukoilijan tahdon) mukaan. Esirukoilija tai siunaaja voi olla kuka tahansa uskova. Esim. Hanna, profeetta Samuelin äiti, sai rukousvastauksen, vaikka ylimmäinen pappi Eeli suhtautui aluksi kielteisesti häneen. Bileamin lausuma sisälsi siunauksen, koska siunauksen kohde, Israel, vaelsi Jumalan tahdossa, vaikka Raamattu ei paljon imartele Bileamin omia motiiveja (5Moos.23:4,5 ). Juuri Bileam ilmeisesti kertoi Israelin vihollisille keinon langettaa heidät pois Jumalan siunauksen piiristä (4Moos.22-25:1). Lopulta Bileam sai surmansa israelilaisten kautta (Joos.13:22).

Muut voimat

On kolmesta lähteestä olevia henkisiä voimia, joita perinteinen luonnontiede ei pysty selittämään: Jumalasta (Pyhä Henki), saatanasta (demoninen) ja ihmisestä (sielulliset voimat). Yleinen harha on, että olisi vielä ns. ”valkoinen magia”, eli puolueeton ja hyvyyttä edustava henkinen voima. Tälle ei löydy Raamatusta mitään perusteita. Asiasta voi lukea enemmän esim. kirjasta ”Juokse henkesi edestä”, jossa Nicky Crutz kertoo isästään, joka hankki perheelleen elannon ”valkoisen magian” avulla. Lopulta se paljastui kuitenkin ”mustaksi”. Myös netissä olevat lukuisat omakohtaiset todistukset spiritistisistä ”valkoisen magian” istunnoista puoltavat tätä, sillä lähes kaikki, jotka ovat osallistuneet istuntoihin, ovat kertoneet kokemuksen olleen pelottava. Arkuus, pelot, itsetunnon heikentyminen ja epävarmuus ovat olleet seurauksina näistä kokeiluista. Yleisesti ottaen demonisiin ja sielullisiin voimiin saadaan yhteys mielenhallinnan ja/tai jonkun hengen kautta. Mielenhallintaa voi olla esim. ylenmääräinen paastoaminen, mietiskely, keskittyminen, kielilläpuhuminen, ym. (”Sielun piilevä voima”, Watchman Nee, ”Juokse henkesi edestä”, Nicky Crutz). Demoniset ja sielulliset voimat voivat saada ihmisen pauloihinsa, jos ihminen kovasti haluaa yhteyteen yliluonnollisen kanssa. Jos haluamme olla suhteessa Jumalaan Hänen haluamallaan tavalla, ymmärrämme rajan mitä ei tule ylittää. Esim. liiallinen into nähdä ihmeitä avaa tuon meille kielletyn rajan. Kun haluamme olla suhteessa Jumalaan Hänen haluamallaan tavalla, niin jossain vaiheessa rajan ylitettyämme ymmärrämme aina hetkellisesti, että nyt ei ole kaikki kunnossa (”Olin voitelussa”, Jouko Nieminen). Onneksi tämäkin synti on ”synti muiden joukossa”, eli kuuluu Jeesuksen sovitustyön piiriin. Raamattu kieltää edellä mainitut yhteydet Pyhän Hengen vastaisina. Ne synnyttävät lopulta pelkoa, ahdistusta, epävarmuutta, väsymystä ja kyllästymistä - vaikka hetkellisesti tunteet viestittäisivät kokeilijoille suurista ”tärskyistä ja kokemuksista”. Raamattu vertaakin tällaista juopumukseen. Nousuhumalavaihetta pidetään yleensä aika palkitsevana kokemuksena ei-uskovien keskuudessa. Kaikki muu siihen liittyvä krapulavaiheineen ja kun kaverit-selostavat-mitä-eilen-teit-juovuksissa ja jälkeenpäin-maksat -vaiheineen eivät palkitse.

Nykyisin ns. uuskarismaattisen liikkeen piirissä yhteys Jeesuksen kanssa (osallisuus päivittäisestä syntiensovituksen armosta ja sitä seuraavasta kilvoituselämästä) saatetaan painaa niin kauas toiminnan ja opetuksen ytimestä ajallisesti ja laadullisesti mitattuna, että ei voi olla varma, mitä voimia aina on tarjolla. Onneksi tärkeintä on ihmisen sisimmän asenne ja tila Jumalaan nähden. Vaikka joskus joutuisimme minkä tahansa sekasotkun tai eksytyksen piiriin, Jeesus pitää huolen meistä ja johdattaa meidät selville vesille rauhansa satamaan, kun haluamme tehdä Hänen tahtonsa ja ymmärrämme olevamme Hänen armonsa vaikutuksen sisäpuolella, josta merkkinä on pelastusvarmuus. 5Moos.23:4-5 (mooabilainen ja ammonilainen) ”...palkkasi sinua vastaan Bileamin, Beorin pojan, Mesopotamian Petorista, sinua kiroamaan. Mutta Herra, sinun Jumalasi, ei tahtonut kuulla Bileamia, vaan Herra, sinun Jumalasi, muutti kirouksen sinulle siunaukseksi, sillä Herra, sinun Jumalasi, rakasti sinua.”

Raamattu käyttää seuraavia termejä Pyhän Hengen ulkopuolella olevasta henkisyydestä ja niiden harjoittajista:

Tietäjä- ja vainajahenget: 3Moos.20:6 ”Ja jos joku kääntyy vainaja- tai tietäjähenkien puoleen, lähtien haureudessa kulkemaan heidän jäljessänsä, sitä ihmistä vastaan minä käännän kasvoni ja hävitän hänet hänen kansastansa.” Dan.2:27 ”Daniel vastasi kuninkaalle: 'Salaisuutta, jota kuningas kysyy, eivät viisaat, loitsupapit, enteidenselittäjät eivätkä manaajat pysty hänelle kertomaan...'” (Jumalan ja Danielin vastustajat). Ihmeitä, joissa Jumala ei ole mukana, voi tapahtua. Emme saa lähteä mukaan, ellemme ole TÄYSIN VARMOJA, että kyseessä on Jumalan Henki. 5Moos.13:1: "Jos teidän keskuuteenne ilmestyy profeetta tai unennäkijä ja lupaa sinulle jonkun tunnusteon tai ihmeen, 2. ja jos sitten todellakin tapahtuu se tunnusteko tai ihme, josta hän puhui sinulle sanoen: 'Lähtekäämme seuraamaan muita jumalia, joita te ette tunne, ja palvelkaamme niitä', 3. niin älä kuuntele sen profeetan puhetta tai sitä unennäkijää, sillä Herra, teidän Jumalanne, ainoastaan koettelee teitä tietääksensä, rakastatteko Herraa, teidän Jumalaanne, kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne. 4. Seuratkaa Herraa, teidän Jumalaanne, häntä peljätkää ja pitäkää hänen käskynsä, häntä kuulkaa, häntä palvelkaa ja hänessä kiinni riippukaa.” Raamatun opetus on, että jos vähänkin epäilemme osallistumistamme johonkin toimintaan vielä sen jälkeenkin, vaikka olemme rukoilleet osallistumisemme puolesta, niin on hyvä jättää se väliin. Emme koskaan jää paitsi mistään todella tärkeästä, jos olemme jo pelastuneet! Aina on seuraava päivä jäljellä. Ellei ole, olemme jo päässeet kotiin.

Valkeuden enkelinä ja lampaan vaatteissa

Raamatun mukaan paha, saatana, ilmestyy myös ”valkeuden enkelinä”. Viattoman, rakkaudellisen ja moraalisen esiintymisen takana voi olla harjoiteltu toiminta, jolla pyritään saamaan muut vakuuttumaan. Spiritismi on henkinen liike, joka ei halua ”esiintyä kirkollisuuden kaapuun puettuna”. Wikipedia esittelee spiritismin seuraavasti: ”...yhteys kuolleisiin henkiin... seurauksia ... levitaatio ja muut ihmeet”. Suomen Spiritualistinen seura r.y:n (www.henkinenkehitys.fi) sivuilla on meediomainosilmoitusten lisäksi mm. seuraavat tekstit: ”...Spiritualistisen elämänkatsomuksen perusteita ovat: Jumala on isämme, valo, voima ja rakkaus. Kaikki ihmiset ovat sisariamme ja veljiämme. Sielu jatkaa elämäänsä fyysisen kehon kuoleman jälkeen. Yhteys henkimaailman kanssa on mahdollista. Jokainen on henkilökohtaisesti vastuussa teoistaan. Minkä kylvämme tässä maailmassa, saamme niittää seuraavassa. Jokaisen sielun kehityksen tie on ikuinen…” ”..Me kaikki olemme oppimassa rakkautta itseämme ja toinen toistamme kohtaan. Kun oivallamme tämän ja toimimme puhtain sydämin, toteutamme elämämme tarkoitusta - henkistä kasvua …Kurssilla palataan toistuvasti siihen, että kaikki hyvät henkitasot palvelevat tietoisten ihmisten kanssa Jumalan tahdon ts. rakkauden, ilon ja armon toteutumista. Spiritualistinen filosofia ymmärtää sen, että kaikki kehittyy ja kasvaa ymmärryksemme kasvaessa. Sen mukaan ei ole olemassa mitään mekanistista maailmankuvaa, joka toteuttaa etukäteen…” ”... Kurssilla keskustellaan henkitasojen ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, sisällämme olevasta valokipinästä ja muistutetaan omasta vastuustamme elämässä. Ihmiset eivät ole henkimaailman käskyläisiä vaan rinnalla toimijoita…” Spiritismin ”lammastenvaatteet” sisältävät moitteettoman ja rauhallisen esiintymisen, kauniin puhetyylin ja –tavan, moraalisen normiston, jopa raamatullisen etiikan periaatteet. Se on kuitenkin vain apu omavanhurskauden aikaansaamiseksi, joka lopulta jää haaveeksi tai kuvitelluksi toteutumiseksi, koska Jumala ei ole siinä mukana.

Edelliseen verrattava henkinen liike ja toiminta voi kantaa myös ”seurakunnallista kaapua”

ÄLÄ ANNA IHMISEN ESIINTYMISEN JA SEN, KUINKA SINUT PYRITÄÄN SAAMAAN VAKUUTTUNEEKSI, HÄMÄTÄ. Tutki ja ota selvää missä olet mukana ja onko se, mitä pidät oikeana, aidosti raamatullista. Mitkä ovat liikkeen toiminnan ja sen johtajien/perustajien lähtökohdat ja juuret? Väärässä toiminnassa mukana olijat pyrkivät toki usein aivan vilpittömästi viemään asiaansa ja sanomaansa eteenpäin. He uskovat siihen. Jumala voi käyttää ko. toimintaa suvereenin tahtonsa toteuttamiseksi. Jumala ei kuitenkaan anna siunaustaan millekään työlle vain sen takia, että siinä toimijat uskovat olevansa Jumalan asialla. Kyseessä on Jumalan salliva, ei täydellinen tahto, niin kuin Bileamin toiminnan kohdalla oli. Tällaisessa toiminnassa voidaan olla ”vilpittömästi eksyksissä”. Sanonta kuuluu, että lopulta Jumalan luota karkotetaan ne, jotka ovat pahoillaan, mutta kuitenkin niin sinisilmäisiä joukkosieluja, etteivät ole uskaltaneet aikanaan ottaa selvää asioista. Mutta Jeesus on kuitenkin sovittanut myös heidän rikkomuksensa. Toivo ei ole turhaa kenenkään yksittäisen ihmisen kohdalla! Herra johdattakoon kohtaamaan heitä ja ”varmistamaan”, että todellinen pelastusvarmuus löytyisi sydämistä. Ei sellainen pelastusvarmuus, joka on seurauksena omakohtaisesta parantumiskokemuksesta tai ihmeestä, vaan sellainen, joka tulee omakohtaisen syntien sovituskokemuksen kautta.