Pitääkö Kristityn Varoa Petosta?

Kristitty maailma näyttää jakaantuvan kahteen pääsuuntaan, näin karkeasti ottaen.

Toinen suunta on arvostella kaikki hengelliseltä näyttävä oman tuntemuksen ja kokemuksen kautta.

Pyritään yhteyteen hinnalla millä hyvänsä.

Ei nähdä eikä ymmärretä esim. protestanttisen ja katolisen kristillisyyden eroa.

Ollaan välinpitämättömiä Jeesuksen ja apostolien varoitusten suhteen siinä, että kristittykin voi eksyä, jos ei tutki kuulemaansa, näkemäänsä tai lukemaansa Raamatulla.

Varoittajia ja asioiden taustaa valottavia ei haluta kuulla.

Pyhän Hengen työnä pidetään sellaistakin, joka ei mitenkään ole yhtä Raamatun Totuuden Hengen ilmoituksen kanssa.

Toinen suunta tunnustaa vain Raamatun eikä pidä omaa kokemusta tai tunnetta riittävänä mittarina.

Se tuntee uskontokuntien opetuksia siinä määrin, että pystyy erottamaan missä määrin Raamattu ei ole auktoriteetti niiden opetuksessa ja käytännössä.

Raamatun varoitukset pettävien henkien toiminnasta halutaan huomioida ja siksi pidetään ”berealaisuutta”, eli kaiken tutkimista Raamatun Sanalla, tärkeänä.

Pyhä Henki on ennen muuta Totuuden Henki, ei tunnekokemusten eikä kyseenalaisten ihmeiden henki.

Jumala ei Pyhän Henkensä kautta toimi Sanaa vastaan, vaan vahvistaa sen kaikessa.

Seuraava artikkeli kuvaa nykyistä asennetta, jota voisi lyhyesti kuvata sanoilla ”uskonnollinen välinpitämättömyys”. David Cloud, Fundamental Baptist Information Service, kirjoittaa:

Kesäkuussa 1987 osallistuin reportterin ominaisuudessa Pohjois-Amerikan ”Pyhä Henki ja maailmanevankelioiminen” konferenssiin New Orleansissa. (North American Congress on the Holy Spirit & World Evangelization). Osallistujia oli n. 40000 edustaen 40 kristillistä suuntausta. Noin 50 % oli katolisia. Joka aamu pidettiin katolinen messu ja monet puhujat olivat katolisia.

Päätöspuheen piti Tom Forrest, joka johtaa katolista ohjelmaa maailman evankelioimiseksi. Forrest sanoi evankelioivansa kävellen pitkin Rooman katuja rukoillen katolista rukousta (”Rosary”, johon liittyy keskeisesti Marian ylistäminen) ohittamiensa ihmisten puolesta. 1990 Forrest puhui Indianapolisissa samoissa merkeissä järjestetyssä konferenssissa. Puheessaan hän kiitti Jumalaa kiirastulesta sanoen, että siellä puhdistaudutaan synneistä ja kiirastuli on ainoa tie taivaaseen.

New Orleansin konferenssissa oli laaja näyttelyalue, jossa n. 200 karismaattista ja evankelista järjestöä esitteli toimintaansa. Mukana olivat mm. Täyden Evankeliumin Liikemiesten Liitto, Fullerin teologinen seminaari, Oral Robertsin yliopisto, Reinhard Bonnken järjestö, Lähetysnuoret, Zondervan kustannusyhtiö, naisten Aglow, Wycliffe raamatunkääntäjät, Lausannen liike maailman evankelioimiseksi, jne.

Keskustelin erään konferenssityöntekijän kanssa. Hän oli erään karismaattisen järjestön jäsen. Kerroin hänelle kuinka tulin uskoon elettyäni siihen saakka tyhmää ja pahaa elämää. Kysyin häneltä, kuinka hän voi olla niin innoissaan kaikesta konferenssiin liittyvästä mukaan lukien katolisuus, monet ei-raamatulliset kirjat ja puheet, jne. Hänen vastauksensa oli valaiseva: ”David, katso ympärillesi ja näe kaikki suuret teot, joita Jumala täällä tekee”.

Kerroin hänelle, että näin lähinnä uskonnollista ja hengellistä sekaannusta. Hän sanoi: ”Sinun ongelmasi on, että olet täynnä pelkoa tulla petetyksi. Sinun pitää rentoutua ja luottaa enemmän Jumalaan, avata silmäsi ja nähdä mitä Hän on tekemässä”.

Onko tämä oikea neuvo? Raamatun mukaan on kolme asiaa, joista tiedän, että tämä neuvo on väärä, eikä sitä pidä seurata.

1. Voimme tulle petetyiksi, jos luotamme luonnollisiin ominaisuuksiimme: Tunteisiimme, sydämeemme, mitä näemme.

Raamattu sanoo, että ”petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen; kuka taitaa sen tuntea” (Jer17:9). Emme siis voi luottaa sydämemme tunteisiin. Raamattu varoittaa myös: ”Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie” (Snl14:12). Tunteemme eivät kerro onko jokin oikeaa vai väärää. Emme voi vain katsoa asioita oman ymmärryksemme mukaan arvostellen, kuten tämä työntekijä kehotti. Oma ajattelu, mitä näemme, mitä tunnemme, johtaa meidät helposti harhaan.

Raamattu varoittaa: ”Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Tunne hänet kaikilla teilläsi niin hän sinun polkusi tasoittaa” (Snl3:5-6). Juudas eli ja teki työtä toisten apostolien kanssa kolmen vuoden ajan. Kuitenkin hän oli petollinen valhekristitty. Yksikään apostoli ei tiennyt sitä. Näyttää siltä, että he eivät edes epäilleet häntä. Heitä oli helppo pettää.

Suuret joukot seurasivat Jeesusta haluten kuulla Hänen puheitaan tehdäkseen Hänestä kuninkaansa (Joh6:2,15). Mutta hetken päästä sama joukko erosi Hänestä, ”eivätkä enää vaeltaneet Hänen kanssansa” (Joh6:66). Jeesus tiesi, että suuret joukot eivät todella uskoneet Häneen, vaikka siltä vaikutti. Siksi Hän ei uskonut itseään heille (Joh2:23-25, 6:60-64).

Jeesus varoitti monista vääristä opettajista ja sanoi heidän ilmestyvän ”lampaina” vaikka ovat ”susia” (Matt7:15-17). Ainoa tapa nähdä susi läpi lampaan vaatteiden on tutkia heidän opetustaan ja käytäntöään vertaamalla sitä Raamatun sanaan.

Jumala varoitti Hesekieliä, että monet hänen kuulijoistaan, jotka näyttävät vilpittömiltä, eivät sitä ole. ”He tulevat sinun luoksesi joukoittain, istuvat edessäsi minun kansanani ja kuuntelevat sinun sanojasi, mutta he eivät tee niitten mukaan, sillä he osoittavat rakkautta suullansa, mutta heidän sydämensä kulkee väärän voiton perässä. Ja katso, sinä olet heille kuin rakkauslaulu, kauniisti laulettu ja hyvin soitettu, he sanojasi kyllä kuuntelevat, mutta eivät tee niitten mukaan” (Hes33:31-32).

Jos olisimme nähneet Hesekielin edessä istuvat ihmiset, olisimme ajatelleet heidän olevan Jumalaa rakastavia. Mutta näin ei ollut ja ainoastaan Jumalan ilmoitus paljasti sen. Jumalan sana paljasti petollisuuden.

New Orleansissa todella oli hartautta. Oli Raamattuja, hymyä, halailua, kädet ylhäällä ylistämistä, hallelujaa-huutoja ja Jeesus-lauluja. Silti eräänä iltana puolet kristitystä kokousväestä nosti kätensä ylös tuoden ilmi, että he eivät olleet todella pelastettuja. Yli puolet osallistujista osallistui joka aamuiseen katoliseen messuun ja loput olivat sokeita sille, mitä heidän ympärillään tapahtui.

Meidän tulee varoa petosta, koska on niin helppo tulla petetyksi. En luota silmiini, tunteisiini, sydämeeni. Luotan vain Jumalan sanan ilmoitukseen, joka on ainoa valo aikamme pimeälle uskonnollisuudelle. Jumalan sanasta näemme, että New Orleansin konferenssi oli petollisuutta, ei herätystä. Väärä opetus pelastuksesta ja Pyhästä Hengestä, seurakunnasta ja evankeliumista ja pyhyydestä osoittivat sen siksi.


2. Meidän tulee varoa koska aikamme on erityisen pettävä.

Jeesus kertoi Matt 24 mukaan, että Hänen paluutaan edeltävälle ajalle on leimaa antavaa maailmanlaajuinen teologinen luopumus. Se on syvän hengellisen petoksen aikaa, väärien ihmeiden aikaa, niin pettävää aikaa, että jopa aidot Jumalan lapsetkin kokevat vaikeaksi erottaa totuuden väärästä.

”Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: ’Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä’… Ja monta väärää profeettaa nousee ja he eksyttävät monta… Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin” (Matt24:4,11,24).

Jeesuksen varoituksen valossa olisi tyhmyyttä olla pelkäämättä ja varomatta pe-tosta.

3. Meidän tulee varoa, koska ihmeet eivät ole todiste siitä, että Jumala toimii.

Raamattu varoittaa paholaisen tekevän ihmeitä ja viimeisenä aikana väärät ihmeet eksyttävät suuria joukkoja.

Jeesus varoitti Matt24:24, että ”vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja” nousee tehden suuria tunnustekoja ja ihmeitä niin että valitutkin, jos se olisi mahdollista, eksyisivät. Samaa profetiaa sisältävät myös 2Kor11:13-15, 2Tess2:5-11, 2Tim3:8 ja Ilm13:11-14.

Herra sanoi selvästi, että monet kutsuvat Häntä Herraksi ja tekevät ihmeitä Hänen nimessään, mutta he ovat silti vääriä (Matt7:21-23).

New Orleansin konferenssin pääasioita olivat ”ihmeet ja merkit”, voimaevankeliointi ja ihmeet kristillisyydessä. Siellä tapahtui monia asioita, joita jotkut pitävät ihmeinä, kuten profetioita, mahdollisesti joku parantuminen (en itse nähnyt yhtäkään), väärää kielilläpuhumista jne. Karismaattisen liikkeen puhujat kertoivat kokouksissaan eri puolilla maailmaa tapahtuneista ihmeistä.

Kun Raamatun valo lankeaa karismaattisen liikkeen ylle erehdys paljastuu. ”Ihmeiden” ei tule antaa johtaa meitä harhaan.

Toistan vielä, että en luota kaikkeen mitä näen, tunnen tai mitä koen sydämessäni. Luotan vain Jumalan ilmoitukseen Sanassa, joka on valo uskonnolliseen pimeyteen. Kirjoitukset paljastavat, että konferenssit kuten New Orleans ja karismaattinen liike, edustavat luopumusta, ei herätystä.

”Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin” (Snl14:15). ”Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa…” (Snl15:14).