Pilkka Pyhää Henkeä vastaan

 

Aina välillä jokainen kristillistä kenttää tutkiva ja siinä esiinty­viä kyseenalaisia ilmiöitä ar­vosteleva saa joltakin henki­löltä varoituksen, että hän näin tehdessään on syyllistynyt ”Pyhän Hengen pilkkaan”. Tätä syytöstä esitetään usein perusteettomasti ja niiden esittäjät eivät ole itsekään pe­rillä mitä Pyhän Hengen pilkka saattaisi olla. Hyvin voidaan myös kysyä, miksi kristittyjä ohjataan käytäntöön, jossa heitä kielletään henkilökohtai­sesti tutkimasta ja arvostele­masta erityisesti kuuluisien ja rikkaiden julistajien opetusta ja käytäntöä, koska se on ”PH:n pilkkaamista”. Tällä tavalla vahvistetaan ainoastaan vää­rinkäytösten mahdollisuutta, kun kristikunnan ”kauniit ja rik­kaat” pitävät huolta, ettei hei­dän rahantekomahdollisuuk­siinsa puututa. Kuitenkin PH Raamatussa nimenomaan ke­hottaa omakohtaiseen tutkimi­seen ja arvosteluun.

 

13.9.1999 Benny Hinn ja TBN:n johtajat Paul ja Jean Crouch kävivät keskustelua TV-ohjelmassaan. Ohjelman alussa Benny Hinn vetosi Kathryn Kuhlmaniin, jolta hän sanoi ottaneensa esimerkin vastustajiensa kiroamisesta. Toinen henkilö, johon BH ve­tosi oli Fred Roberts, jota BH nimitti ”apostoliksi”, joka on rohkaissut häntä tuomitse­maan arvostelijansa. Heidän keskustelunsa oli yksi esi­merkki, kuinka he liittävät PH:n pilkan koskemaan heidän opetustensa arviointia.[1]

 

Philip Foster vaikuttaa Isossa-Britanniassa ja kuuluu maail­manlaajaan joukkoon, joka va­rottaa eksytyksistä ja opettaa kristittyjä raamatullisesta opista ja käytännöstä. Ohessa hänen näkemyksensä Pyhän Hengen pilkasta (su­luissa oleva ja alaviitteet li­sätty/J.A.):

 

Matt.12:22-42  ”Silloin tuotiin hänen tykönsä riivattu mies, joka oli sokea ja mykkä, ja hän paransi hänet, niin että mykkä puhui ja näki. Ja kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: "Eiköhän tämä ole Daavidin poika?" Mutta kun farise­ukset sen kuulivat, sanoivat he: "Tämä ei aja riivaajia ulos kenenkään muun kuin Beelsebulin, riivaajainpäämiehen, voimalla". Mutta hän tiesi heidän aja­tuksensa ja sanoi heille: "Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, eikä mikään kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä. Jos nyt saa­tana ajaa ulos saatanan, niin hän on riitautunut itsensä kanssa; kuinka siis hänen valtakuntansa pysyy pystyssä? Ja jos minä Beelsebulin voimalla ajan ulos riivaajia, kenenkä voimalla sitten teidän lapsenne ajavat niitä ulos? Niinpä he tulevat olemaan teidän tuo­marinne. Mutta jos minä Jumalan Hengen voimalla ajan ulos riivaajia, niin on Jumalan valtakunta tullut tei­dän tykönne. Taikka kuinka voi ku­kaan tunkeutua väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaroitansa, ellei hän ensin sido sitä väkevää? Vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa. Joka ei ole minun kanssani, se on mi­nua vastaan; ja joka ei minun kans­sani kokoa, se hajottaa.  Sentähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta. Ja jos joku sanoo sanan Ihmi­sen Poikaa vastaan, niin hänelle an­netaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.  Joko teh­kää puu hyväksi ja sen hedelmä hy­väksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan. Te kyykäärmeitten si­kiöt, kuinka te saattaisitte hyvää pu­hua, kun itse olette pahoja? Sillä sy­dämen kyllyydestä suu puhuu. Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esille pahaa. Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sa­nasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä. Sillä sanoistasi sinut julistetaan van­hurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomi­taan syylliseksi." Silloin muutamat kir­janoppineista ja fariseuksista vastasi­vat hänelle sanoen: "Opettaja, me tahdomme nähdä sinulta merkin". Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei an­neta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki. Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päi­vää ja kolme yötä.”

 

Joitakin vuosia sitten uutiset kertoivat nyrkkeilijä Mike Ty­sonin väärinkäytöksistä. Kun tavallisilta ihmisiltä kysyttiin mielipidettä, kuinka Tysoniin tulisi suhtautua, eräs sanoi tä­hän tapaan: me kaikki olemme saaneet anteeksi (Jumalalta), joten miksi emme antaisi an­teeksi Mike Tysonille?

Tällainen lausunto, jos se otetaan vakavasti, tukee suurta väärinkäsitystä koskien Jumalan anteeksiantamusta. Oletus on, että kaikki ovat jo saaneet anteeksi – se on ta­pahtunut. Mutta jos näin olisi, niin Isä Meidän rukouksen pyyntö ”anna meille meidän syntimme anteeksi” olisi tar­peeton ja turha. Tietenkään niin ei ole. Meidän tulee pyy­tää Jumalalta anteeksi synte­jämme, kuten apostoli Johan­nes muistuttaa kirjeessään 1Joh.1:8-2:2 ”Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puh­distaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet val­hettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä. Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jee­sus Kristus, joka on vanhurskas. Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.”

Anteeksiantaminen liittyy tun­nustamiseen ja katumukseen.  Toki Jumalan pelastusteko Kristuksen ristillä vuodattaman veren kautta on olemassa kaikkia varten, mutta vain ne, jotka ottavat pelastuksen vas­taan, saavat anteeksi. Emme ole universalisteja, jotka ajat­televat, että Jumala pelastaa kaikki ihmiset huolimatta katu­vatko he vai eivät. Tällainen ajattelu on vastoin Raamatun sanomaa. Emme voi langettaa yksityiselle ihmiselle kadotus­tuomiota, mutta voimme sa­noa, että kaikki ihmiset ovat kadotettuja (ilman Kristusta). Katumus ja tunnustus ovat ru­kouksen keskeisiä osia. Jos emme tee niin, rukoilemme kuten fariseus, Raamatun publikaani-ja-fariseus vertauk­sessa Luuk.18:10-13 ”Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani. Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistä­jät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niin kuin tuo publikaani. Minä paaston kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tulois­tani.'  Mutta publikaani seisoi taam­pana eikä edes tahtonut nostaa silmi­ään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle synti­selle armollinen'.”

Otan esiin asian joka usein vaivaa monia kristittyjä (myös uskossa vanhoja). Onko sel­laista kuin anteeksiantamaton synti? Tarkemmin sanoen, syntiä jota Jeesus kuvaa

Matt.12:32 ”Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sa­noo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.”

Tämä raamatunkohta on aihe­uttanut ehkä eniten epätoivoa aitojenkin uskovien kohdalla. On pelätty, että jossakin vai­heessa on syyllistytty tähän syntiin ja jouduttu täysin Ju­malan hylkäämäksi. Usein tätä pelkäävälle on tarjottu vasta­usta tyyliin: ”jos olet huolissasi oletko tehnyt tällaisen synnin, niin silloin et ole siihen syyllis­tynyt, koska hän, joka sellai­sen on tehnyt, ei enää halua­kaan anteeksiantamusta”. Tämä on kyllä aivan totta, mutta siitä puuttuu vakuuttava selitys siitä, mitä tällaisella synnillä tarkoitetaan.

 

Viittaan monien juutalaisten asenteeseen joka heillä oli (ja on edelleen) Jumalan suunni­telmaa ja pelastustekoa koh­taan. Matt.10:5-6 ”Nämä kaksitoista Jeesus lähetti ja käski heitä sanoen: "Älköön tienne viekö pakanain luokse, älkääkä menkö mihinkään samaria­laisten kaupunkiin, vaan menkää en­nemmin Israelin huoneen kadonneit­ten lammasten tykö. Ja missä kuljette saarnatkaa ja sanokaa: ’Taivasten valtakunta on tullut lähelle.” 

Jos Is­rael kansana olisi hyväksynyt Jeesuksen Messiaakseen, silloin heistä ja kaikista jo sil­loin maailman eri puolille ha­jaantuneista juutalaisista (Apt.2:5), olisi tullut Jumalan todistajat muille kansoille ja yksilöille. Näin ei tapahtunut.

 

Apostolien teot kertovat meille siitä uskollisesta juutalaisen kansan jäännöksestä, joka us­koi. Matt.10 tapahtuma-aikaan asiat olivat vielä kehittymässä. Vastustus Jeesusta ja Häneen uskovia vastaan oli tuolloin vielä sanallista eikä niinkään fyysistä väkivaltaa. Matt.9:3 mukaan eräät kirjanoppineet ajattelivat Jeesuksen pilkkaa­van Jumalaa, koska Hän oli juuri julistanut halvatulle mie­helle synnit anteeksi. Ainakin heillä oli oikea teologia: vain Jumala voi antaa synnit an­teeksi! Mutta he eivät käsittä­neet, että Jeesus oli ihmiseksi tullut Jumala. Matt. luvussa 11 Johannes Kastaja on kuningas Herodeksen käskystä vangit­tuna. Tässä luvussa Jeesus nuhtelee katumattomia juuta­laisia kaupunkeja varoittaen niitä tulevasta tuomiosta. Sa­massa yhteydessä Jeesus, kuten aina muulloinkin, iloitsee jäännöksestä, joka uskoo, Matt.11:20-26 ”Sitten hän rupesi nuh­telemaan niitä kaupunkeja, joissa useimmat hänen voimalliset tekonsa olivat tapahtuneet, siitä, etteivät ne olleet tehneet parannusta: "Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Beetsaida! Sillä jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtu­neet teissä, olisivat tapahtuneet Tyy­rossa ja Siidonissa, niin nämä jo aikaa sitten olisivat säkissä ja tuhassa teh­neet parannuksen. Mutta minä sanon teille: Tyyron ja Siidonin on tuomiopäi­vänä oleva helpompi kuin teidän. Ja sinä, Kapernaum, korotetaankohan sinut hamaan taivaaseen? Hamaan tuonelaan on sinun astuttava alas. Sillä jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet sinussa, olisivat tapahtu­neet Sodomassa, niin se seisoisi vielä tänäkin päivänä. Mutta minä sanon teille: Sodoman maan on tuomiopäi­vänä oleva helpompi kuin sinun. Sii­hen aikaan Jeesus johtui puhu­maan sanoen: "Minä ylistän sinua, Isä, tai­vaan ja maan Herra, että olet sa­lannut nämä viisailta ja ymmärtäväi­siltä ja il­moittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.”

Matt. luvussa 12 tulemme käännekohtaan Jeesuksen ja johtajien suhteessa. Jeesus parantaa miehen, jonka käsi oli kuivettunut (9-14) ja heti tämän jälkeen kerrotaan, kuinka juutalaiset uskonnolli­set johtajat alkoivat miettiä, kuinka voisivat tappaa Jee­suksen. Tämän episodin jäl­keen luemme lainauksen pro­feetta Jesajan kirjasta, koskien Jumalan Hengen ilmenemistä (18-21) "Katso, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, minun rak­kaani, johon minun sieluni on mielisty­nyt; minä panen Henkeni häneen, ja hän on saattava oikeuden sanomaa pakanoille. Ei hän riitele eikä huuda, ei hänen ääntänsä kuule kukaan ka­duilla. Särjettyä ruokoa hän ei mu­serra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon. Ja hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa.”

Matteus kirjoitti tämän ikään kuin muistuttaakseen lukijoi­taan siitä, kuka Jeesus todella on. Hän on Voideltu, jossa Jumalan Henki asuu kaikessa täyteydessään. Sitten seuraa tapaus, kun Jeesus parantaa ja ajaa riivaajat ulos mykästä ja sokeasta miehestä (22). Heti sen jälkeen herää kan­sassa kysymys: voisiko tämä olla Daavidin poika, luvattu Messias? Siihen fariseukset vastasivat, että Jeesus ajaa riivaajia ulos Beelsebulin voi­malla (24). Tämän kuultuaan Jeesus kehottaa fariseuksia miettimään uudelleen kovan päätöksensä perusteluja. Fa­riseukset olivat nähneet mer­kit, jotka todistivat Jeesuksen Messiaaksi, Hengen täyttä­mäksi Voidelluksi, josta Van­han testamentin profetiat to­distavat. He olivat kuulleet Jo­hannes Kastajan todistuksen, mutta kuitenkin hyväksyivät hänen hiljentämisensä (van­keus ja teloitus). He olivat to­distaneet, kuinka Jeesuksen opetus ja vaellus oli Pyhän Hengen voimassa tapahtuvaa synnitöntä ja epäitsekästä. Kuten hyvin tiedämme, Jeesus yksin on täydellisen synnitön ihminen ja samalla täydellinen Jumalan Poika, Joh.1:4 ”Hänessä oli elämä ja elämä oli ihmisten val­keus.”

 

Luuk.10:23-24 “Ja hän kääntyi ope­tuslapsiinsa erikseen ja sanoi: ‘Autu­aat ovat ne silmät, jotka näkevät, mitä te näette. Sillä minä sanon teille: mo­net profeetat ja kuninkaat ovat tahto­neet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet.” Nähdä Jee­sus elossa maan päällä julis­tamassa evankeliumia ja pa­rantamassa sairaita (todis­teeksi, että Hän on Messias), olla tuolloin paikalla todista­massa kaikkea tätä ja silti hy­lätä Hänet, on Pyhän Hengen pilkka. Se oli synti, joka oli mahdollinen tuolle sukupol­velle.

Myöhemmin Jeesus puhuu kovia sanoja Hänet hylänneille kirjanoppineille ja fariseuksille, Matt.23:33-36 ”Te käärmeet, te kyy­käärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon? Sentähden, katso, minä lähetän teidän tykönne profeettoja ja viisaita ja kirjanoppi­neita. Muutamat heistä te tapatte ja ristiinnaulitsette, ja toisia heistä te ruoskitte synagoogissanne ja vaino­atte kaupungista kaupunkiin; että tei­dän päällenne tulisi kaikki se vanhurs­kas veri, joka maan päällä on vuoda­tettu vanhurskaan Aabelin verestä Sa­kariaan, Barakiaan pojan, vereen asti, jonka te tapoitte temppelin ja alttarin välillä. Totisesti minä sanon teille: tämä kaikki on tuleva tämän sukupol­ven päälle.”  Miksi Jeesus tässä yhteydessä toi esille tekoja, joihin uskonnolliset johtajat itse eivät olleet syyllistyneet? Koska he olivat hylänneet synnittömän Jeesuksen, joka eräässä mielessä oli kaikki ai­empien ja tuomittujen van­hurskasten miesten ja pro­feettojen elämän täyttymys. (Kun he hylkäsivät Jeesuksen, he hylkäsivät samalla kaikki ennen Häntä Hänestä todista­neet ja koko Jumalan sanan. Heidän tuomionsa oli pysyvä.) Jeesus oli kaikin tavoin puh­das ja siksi kukaan Hänet hyl­jännyt ei voi vedota puolustuk­sekseen mihinkään Jeesuk­sessa olevaan inhimilliseen heikkouteen, joka olisi estänyt tulemasta totuuden tuntoon. Nooa teki syntiä, Mooses ja Elia samoin, mutta Jeesus ei koskaan. Kuten Hän sanoi Tuomakselle Joh.20:29 ”Jeesus sanoi hänelle: ’Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat.”

Tässä mielessä Pyhän Hen­gen pilkka ei voi tapahtua tä­nään. Sillä ei edes yksikään aito Jumalan mies tai nainen voi elää Jumalan Hengen täyttämää täydellistä ja synni­töntä elämää, kuten Jeesus eli. Olemme kaikki Jumalan silmissä vajavaisia – kiellä se, jos uskallat! Koska olemme kaikessa vajavaiset, niin myöskään se, joka hylkää ju­listamamme sanoman, ei syyl­listy Jeesuksen elämän yhtey­dessä mainittuun peruutta­mattomaan syntiin.[2] (Ei tule pelätä tuoda esiin suuria lupa­uksia ja väitteitä esittävien järjestöjen ja yksilöiden epä­raamatullisuutta silloin, kun se on todellista, vaikka ne syyttä­vät arvostelijoitaan Pyhän Hengen pilkasta. Et voi pilkata Pyhää Henkeä halutessasi saada selvää asioista, tutkia ja tietää). Jumalan sana kehottaa jokaista kristittyä 1Joh.4:1-3, ”Rakkaani, älkää jokaista henkeä us­koko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jee­suksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta; ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Juma­lasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.”  Meidän tulee tiedostaa oma vapautemme arvioida ilman, että pitäisi pe­lätä tekevänsä anteeksianta­mattoman synnin sitä harjoit­taessaan. Kun uskot Jumalan puhuneen sinulle, tutki hen­get.[3]

Palaamme vielä Matt 12 lu­kuun, jossa Jeesus kieltäytyy tekemästä julkista ihmetekoa, paitsi yhden teon, Matt.12:39-40 ”Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei an­neta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki. Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päi­vää ja kolme yötä.”

Jeesuksen hylänneet ja epä­uskoiset sai­vat nähdä vielä yhden julkisen ihmeen ja heille annettiin vielä yksi tilaisuus. Herättäessään Lasaruksen kuolleista[4], siihen kätkeytyvä merkki oli Jeesuk­sen oma ylösnousemus kol­mantena päivänä. Uskonnolli­set johtajat näkivät merkin, mutta kuiten­kin, Joh.11:53 ”Siitä päivästä lähtien oli heillä siis tehtynä päätös tappaa hänet.”

Vaikka Israelin kansa hylkäsi Messiaansa, sen yksilöillä oli ja on ollut kaiken aikaa vapaus kääntyä ja katua. Heitä varten on pelastus. Samoin meitä varten. Ei ole sellaista syntiä maan päällä, jota Jumalan anteeksiantamus Kristuksessa ei koskisi, kun kadumme. Yk­sikään ihminen ei ole syyllisty­nyt anteeksiantamattomaan syntiin.

 

(Lisänäkökulma: Pyhän Hen­gen pilkan voidaan ajatella liittyvän tietoiseen Jumalan työn pilkkaamiseen ja vastus­tamiseen. Se voi olla pidem­män ajan kuluessa tehty va­linta. Se ei ole pelkästään li­hallisen mielen vastustusta, sitä meissä on kaikissa vielä uskoontulon jälkeenkin. Jos edellisen lisäksi halutaan aja­tella, että Pyhän Hengen pilk­kaa tapahtuisi tänä päivänä, sen pitää olla tietoista, jatku­vaa ja Jumalan sanan varoi­tuksista piittaamatonta toi­mintaa. Toimintaa, joka näyt­täytyy ja väittää olevansa Py­hän Hengen johtamaa, mutta todellisuudessa perustaa Ju­malan sanan ulkopuolisiin il­miöihin ja näkyihin sekä lihalli­siin mieltymyksiin. Toimintaa ja opetusta, joka vaatii erityistä arvostusta erityisenä Pyhän Hengen työnä, samalla kuiten­kin kieltäytyen alistumasta Jumalan sanan auktoriteetin alle. Toimintaa, joka perustuu ahneuteen, hyväksikäyttämi­seen ja epärehellisyyteen esiintyen silti Jumalan työnä lainaamalla Raamatusta sopi­via kohtia käytäntönsä ja opetuksensa tueksi. Yms.

Eli: vääristetään Pyhän Hen­gen olemus ja Jumalan sanan ilmoitus, mutta silti esiinnytään Hänen nimissään. Kaikkea tätä voi ihminen aluksi harjoit­taa ”hyvässä uskossa” luullen olevansa oikealla asialla, vaikka on eksynyt oikealta tieltä. Jumala ei jätä ketään eksyksiin, vaan aina varottaa, nuhtelee ja kehottaa palaa­maan terveeseen oppiin ta­valla ja toisella. Jos siinä vai­heessa ihminen toistuvasti kieltäytyy ja jatkaa vääryyden harjoitusta syystä tai toisesta, niin jossakin vaiheessa saat­taa tulla vastaan raja, jonka jälkeen ei ehkä enää ole pa­luuta. Ovatko tällaiset ihmiset siinä joukossa, joka Kristuksen edessä puolustautuu sano­malla toimineensa Hänen ni­messään, mutta Kristus sa­noo, Matt.7: 23 ”Ja silloin minä lau­sun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun ty­köäni, te laittomuuden tekijät'.”

Lopullinen Pyhän Hengen pilkka on varmaan myös sitä, kun ihminen ei elinaikanaan ota vastaan Jumalan todis­tusta Kristuksesta pelastaja­naan, syntiensä sovittajana. Kun hän hylkää tämän todis­tuksen, hän kieltää Jumalan totuuden. PH:n työ on nimen­omaan Kristuksesta todistami­nen ja sen todistuksen hyl­kääminen johtaa peruutta­mattomaan eroon Jumalasta.)

 


[1] BH: "He said you are entitled now because they blasphemed the Holy Spirit to tell God what you want to see done."
PC: "Because they were attributing your works to the devil; exactly what they did to Jesus." Hinn agrees.
BH: "See the second they attribute the work of God to Satan, we, as believers step into, legally step into, a place we can ask God to stop them."

Kuvateksti viittaa Benny Hinnin purkaukseen eräässä TBN:n ohjelmassa, jossa hän toivoi voivansa ampua arvostelijansa ”Pyhän Hengen konekiväärillä”. Summittainen käännös: ”Lisäävätkö ihmiset painetta päällesi raamatullisen teologian takia? Vastaa heille alkuperäisellä ’Benny Hinn pyhän-hengen-konekiväärillä’. Mukana seuraa kopio Benny Hinnin laulusta: He tuntevat meidät kristityiksi keskinäisestä rakkaudestamme.”

 

[2] Siksi on myös täysin perusteetonta, kun Benny Hinn, Paul Crouch, ym. karismaattisen liikkeen julistajat syyttävät arvioijiaan Pyhän Hengen pilkasta. Näin he asettavat itsensä, opetuksensa ja käytäntönsä tänä aikana samalla tasolle mitä Jeesus oli eläessään maan päällä! Mitä tällaisesta itsensä korottamisesta voidaan sanoa?

[3] Ennen kuin lähdet julistamaan, mitä uskot Jumala sinulle puhuneen tai luvanneen on aina parempi katsoa ja odottaa rauhassa, kuin kiirehtiä ja katua erehdystä myöhemmin. Jumala kyllä tekee työnsä ja johdattaa omalla ajallaan.

[4] Lasaruksen kuolleista herättäminen oli aivan muuta kuin monet nykyiset kohutut ”kuolleista heräämiset”. Lasarus oli ollut haudassa jo neljä päivää ja ruumis oli alkanut mädätä ja haista. Kyseessä ei siis ollut ”pikakuolema”, sydänpysähdys tai vastaava, jonka jälkeen Lasarus olisi kirjoittanut kirjan taivaassa tai helvetissä käynnistään. Raamatussa Lasarus ei kerro mitään millainen kokemus todellinen kuolema oli hänelle.