Messiaan toisen tulemuksen perusteet

Arnold G. Fruchtenbaum – Mishkan 62/2010

Tässä tarkastelussani käsittelen Messiaan toisen tulemuksen perusteita. Tarkastelu jakaantuu kahteen pääosaan: Hänen messiaanisuutensa hylkäämiseen ja mitä ehtoja on asetettu Hänen toiselle tulemukselleen. Messiaan ensimmäinen tulemus on läheisesti yhteydessä Jumalan valtakunnan ilmestymiseen. Sekä Johannes Kastaja (Matt.3:1-12) että Jeesus (Matt.4:17) sanoivat, että taivasten valtakunta on tullut lähelle. Johannes, Jeesus tai evankeliumien kirjoittajat eivät kuitenkaan pyrkineet lähemmin selvittämään tämän valtakunnan luonnetta. Todennäköisesti siksi, koska he olettivat kuulijoiden ymmärtävän mitä ilmauksella tarkoitettiin. He ymmärsivätkin, sillä juutalaiset kuulijat käsittivät VT:n pohjalta mitä messiaanisella valtakunnalla tarkoitettiin. Yleensä kaikki teologit myöntävät, että yleinen juutalainen käsitys ensimmäisen vuosisadan Israelissa oli, että kyseessä on kirjaimellinen, maallinen kuningaskunta, jonka pääkaupunki on Jerusalem ja jossa Messias hallitsee. Peruste tälle näkemykselle saatiin VT:n profeettojen tekstien kirjaimellisesta tulkinnasta. Kuitenkin yleinen juutalainen käsitys, että jokaisella israelilaisella olisi osa tulevassa ajassa, oli väärä ja sekä Johannes että Jeesus julistivat tarvetta uskoa, katua ja tulla vanhurskaaksi edellytyksenä valtakuntaan pääsemiselle. Edelleen, jotta israelilaiset olisivat nähneet valtakunnan perustettavan heidän aikanaan, Israelin olisi pitänyt hyväksyä Jeesus Messias kuninkaakseen.

Hänen messiaanisuutensa hylkääminen (Matt.12:22-45)

Jotta Hänen tulemuksensa perusteet tulevat selväksi, pitää ensin ymmärtää mitä tapahtui, kun Jeesuksen messiaanisuus hylättiin. Matteuksen evankeliumissa Jeesus aloittaa toimintansa 4 luvussa. Siitä alkaen lukuun 12 saakka kerrotaan, kuinka Hän kulki ympäri Israelia julistaen valtakuntaa ja valtakunnan evankeliumia, josta jo juutalaiset profeetat olivat puhuneet. Jeesus teki monia ihmetekoja. Luvuissa 4-12 kuvattujen ihmetekojen tarkoitus oli todistaa, että Hän on Messias ja että Hän tarjoaa Israelille profeettojen ilmoittamaa valtakuntaa. Matt. 12 luvussa tähän tulee radikaali muutos. Hänen messiaanisuutensa hylkääminen käy ilmi jakeista 22-37.

Jeesuksen tekemien monien ihmeiden joukossa oli demonien karkottaminen. Jakeen 27 perusteella näitä demonien ulosajajia oli muitakin. Mutta he eivät olleet kyenneet parantamaan luvussa mainittua sokeaa ja mykkää. Juutalainen käsitys, että mykkä demoni (henki) oli jotenkin erityinen käy ilmi Mar.9:17-29, erityisesti jakeista 17,25 ja 29. Messias on kykenevä ajamaan ulos tällaisen hengen Matt.12:22 mukaan. Tämä sai ihmiset kysymään jakeen 23 tavoin: ”Ja kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: 'Eiköhän tämä ole Daavidin poika?'” He eivät reagoineet näin, kun kyseessä oli joku muu henki, jonka Jeesus ajoi ulos. Vasta kun kyseessä oli mykkä henki kysymys nousi esiin. Ihmiset eivät kuitenkaan halunneet tehdä lopullista johtopäätöstä itse vaan odottivat fariseusten päättävän oliko Jeesus Messias vai ei. Jos Hän ei ollut Messias, niin fariseusten piti tuoda julki joku selitys miksi Jeesus kykeni tekemään monet ihmeteot, erityisesti ne, joihin muut eivät kyenneet ja joita ei ennen oltu nähty.

Fariseukset valitsivat jälkimmäisen vaihtoehdon kuten jae 24 kertoo. He kieltäytyivät hyväksymästä Jeesusta Messiaaksi, koska Hän ei sopinut fariseusten omaan kaavaan siitä mitä he Messiaalta odottivat. Heidän selityksensä miksi Jeesus kykeni tekemään ihmeitä oli sanoa, että Hän teki niitä ”Beelsebulin, riivaajain päämiehen, voimalla”. Tämä oli virallinen peruste millä Jeesuksen messiaanisuus hylättiin. Messiaan vastaus on jakeissa 25-29. Hän vastaa syytökseen sanomalla, ettei heidän perusteensa ole oikea, koska se tarkoittaisi samaa kuin että Saatana olisi riitaantunut itsensä kanssa. Tämän sukupolven osalle tuleva tuomio julistetaan jakeissa 30-37. Sukupolvi oli tehnyt anteeksiantamattoman synnin pilkatessaan Pyhää Henkeä. Synti oli Jeesuksen messiaanisuuden kansallinen hylkääminen vaikka Hän oli fyysisesti läsnä ja syynä tälle esitettiin, että Hän oli itse riivattu. Tämä oli anteeksiantamaton synti ja tuomio asetettiin. Tuomio pantiin täytäntöön 40 vuotta myöhemmin, 70 jKr., kun Jerusalem ja temppeli tuhottiin ja juutalaiset karkotettiin ympäri maailmaa. Tämä ei tarkoita etteivätkö kansan yksilöihmiset voineet pelastua ja monet pelastuivat. Kukaan ei kuitenkaan voinut muuttaa Jerusalemin kohdalle asetettua tuomiota.

Tällä anteeksiantamattomalla synnillä oli neljä pääkohtaa:

1.Kyseessä oli kansallinen synti eikä yksilön. Jokaiselle tuon sukupolven yksilölle oli mahdollista paeta anteeksiantamattoman synnin tuomiota katumalla ja muuttamalla mielipiteensä Jeesuksesta.

2.Synti oli rajattu koskemaan Jeesuksen ajan juutalaista sukupolvea eikä juutalaisia kaikkina aikoina. Hän ilmestyi ”tämän” sukupolven keskuuteen fyysisesti ja nähtävästi ja ”tämä” sukupolvi hylkäsi Hänet. Tästä lähtökohdasta ko. sukupolvi oli erityisessä asemassa.

3.Kyseessä olevaa syntiä ei yksikään kansakunta voi enää tehdä, koska Messias ei ole fyysisesti ja näkyvästi läsnä missään niissä tarjoamassa itseään kansakunnan Messiaaksi. Tämä oli vain Israelin kohdalla.

4.Anteeksiantamaton synti tuon sukupolven kohdalla merkitsi kahta asiaa. Ensiksi he menettivät mahdollisuuden nähdä valtakunta perustettavan omana aikanaan. Sen sijaan se tultaisiin perustamaan jossakin myöhäisemmässä ajankohdassa sukupolvelle, joka ottaa sen vastaan, eli suuren ahdistuksen ajan juutalainen sukupolvi Matt. luvut 24-25. Toiseksi se tarkoitti, että Jeesuksen ajan sukupolvi oli erityisen tuomion alla, johon kuului Jerusalemin ja temppelin hävitys 70 jKr.

Fariseukset pyrkivät jatkamaan hyökkäystään vaatimalla ”merkkiä” jakeessa 38 ikään kuin Messias ei tähän saakka olisi tehnyt mitään messiaanisuutensa todistamiseksi. Jakeista 39-40 luemme, kuinka Hänen toimintatapansa muuttui tästä eteenpäin. Nyt kansakunnalle ei enää olisi merkkejä, paitsi ”Joonaan merkki”, ylösnousemus. Tekstin tässä osassa on lisää tuomionsanoja Jeesuksen ajan sukupolvelle. Sanonta ”tämä sukupolvi” on jakeissa 41,42 ja 45. Todellakin, tuon sukupolven lopputila oli pahempi kuin alussa. Valloitetun kansan asemasta he joutuivat karkotetuiksi ympäri maailmaa. Vielä Matt. 12 luvun tapahtumien jälkeen fariseukset lähestyivät Messiasta vaatien Häneltä merkkiä persoonansa ja sanomansa todistamiseksi (Matt.16:1-4). Jälleen Jeesus kieltäytyi antamasta heille lisää merkkejä ja lupasi vain ”Joonaan merkin”, joka on ylösnousemuksen merkki.

Lasaruksen herättäminen kuolleista (Joh.11:1-57)

Messias oli herättänyt muita kuolleista mutta näitä tapahtumia käsitellään vain lyhyesti muutamissa jakeissa. Lasaruksen tapauksessa apostoli Johannes käyttää kuitenkin 44 jaetta kuvaamaan yksityiskohdittain hänen ylösnousemustaan. Miksi? Koska se oli Jeesuksen lupaama Joonaan merkki. Jakeessa 42 Jeesus tekee selväksi mitä varten Lasarus herätettiin kuolleista. Se tapahtui juutalaisen kansan takia: ”Minä kyllä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut”. Juutalaisten suhtautumisesta tähän luemme jakeista 45-46. Jakeesta 45 käy ilmi, että eräät juutalaiset suhtautuivat aivan oikein tähän ensimmäiseen Joonaan merkkiin ja uskoivat Jeesuksen olevan se, kuka Hän sanoi olevansa. Mutta jakeesta 46 luemme, kuinka toiset halusivat kuulla johtajiensa arvion tapahtumasta ja näin he kertoivat Jeesuksen teosta fariseuksille. Koska kyseessä oli Jeesuksen heille lupaama ”merkki”, heidän tuli vastata asiaan jollakin tavalla. Kansan johtajat vastasivat pitämällä voimassa aiemman kantansa Matt. 12 luvussa.

Kuninkaallinen saapuminen (Luuk.19:41-44)

Lisävaloa anteeksiantamattoman synnin luonteeseen, eli Jeesuksen messiaanisuuden hylkäämiseen, tuo Luukkaan evankeliumi. Kohdan jakeet liittyvät Jeesuksen juhlittuun saapumiseen Jerusalemiin. Jakeessa 38 tuhannet juutalaiset huutavat: ”Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä”, joka juutalaisessa merkityksessä oli virallinen messiaaninen tervehdys perustuen VT:n psalmiin 118:26. Juutalaiset joukot julistivat Hänen messiaanisuuttaan, kun Hän saapui Jerusalemiin. Tämä toiminta oli kuitenkin vain pinnallista ja juutalaisten johtajat olivat jo syyllistyneet anteeksiantamattomaan syntiin. Tuolle sukupolvelle oli tuomio jo määrätty. Koska kyse oli anteeksiantamattomasta synnistä, mitään ei ollut enää tehtävissä. Vaikka suuret joukot julistivat Hänet Messiaaksi, Jeesus ilmoitti Jerusalemia koskevat tuomion sanat.

Fariseusten tuomio (Matt.23:1-36)

Koko luku on omistettu kirjanoppineiden ja fariseusten, Israelin johtajien monien syntien arvostelulle ja tuomitsemiselle. Matt.23:13 fariseukset katsotaan syypäiksi ei vain omaan Jeesuksen messiaanisuuden hylkäämiseensä, vaan koska he ovat johtamassa kansakuntaa samaan. Jakeissa 29-36 Jeesus tuo ilmi tuon sukupolven päälle tulevan tuomion perusteita. Tuomio koskee ensisijaisesti johtajia, mutta myös kansakuntaa, joka heidän johdossaan hylkäsi Jeesuksen messiaanisuuden. Jeesuksen mukaan paitsi Hänen hylkäämisensä, tuomioon liittyy myös kaikkien VT:n profeettojen ”veri”, heidän vainoamisensa ja sanomansa hylkääminen. Jeesus mainitsee VT:n kirjat juutalaisten käyttämässä järjestyksessä alkaen 1 Mooseksen kirjasta, jossa Aabel mainitaan, päättyen 2 Aikakirjaan, jossa Sakarias on mainittu. Jeesuksen mukaan he olivat syypäitä kaikkeen verenvuodatukseen Mooseksen kirjasta aina 2 Aikakirjaan saakka. Tänä päivänä tuo sanonta merkitsisi ”Mooseksesta Ilmestyskirjaan”. Näin ollen tuo sukupolvi sai päälleen kaikkien profeettojen veren. Tämä on aivan erityistä, kuten jae 36 vahvistaa: ”Totisesti minä sanon teille: tämä kaikki on tuleva tämän sukupolven päälle.”

Tarkasteluni pääasia tähän saakka on ollut, että juutalaisten johtajat hylkäsivät Jeesuksen messiaanisuuden ja he johtivat kansakuntaa samaan suuntaan väittäen, että Jeesus oli riivattu. Muutama päivä Matt. 23 mainittujen sanojen jälkeen, annettiin toinen ”Joonaan merkki”, kun Messias nousi ylös kuolleista. Tämän merkin torjuminen käy ilmi Apostolien teoista luvuissa 1-8. Stefanuksen kivittäminen Apt. 7 luvussa juutalaisen suuren neuvoston, Sanhedrinin toimesta oli tämän merkin virallinen hylkääminen. Näin jakeesta 8 lähtien evankeliumi alkaa levitä ei-juutalaisten kansojen keskuuteen. Matt. 12 luvussa kuvatun hylkäämisen jälkeen ja anteeksiantamattoman synnin luonteesta johtuen Jeesuksen toiminta muuttui radikaalisti neljässä asiassa.

1.Hänen tekemänsä ihmeet eivät enää olleet Israelia varten todistamaan kansakunnalle Hänen messiaanisuuttaan, vaan nyt niiden tarkoituksena oli valmistaa apostolit työhönsä, jota kuvataan Apostolien teoissa.

2.Toinen seikka koski ihmisiä, joille ihmeet tehtiin. Matt. 12 lukuun saakka Jeesus teki ihmeitä suurten kansanjoukkojen hyväksi ilman, että heiltä välttämättä vaadittiin ensin uskoa Häneen. Matt. 12 jälkeen Jeesus toimi vain yksilöihmisten tarpeiden mukaan ja alkoi kysyä heidän uskostaan. Ennen Matt. 12 lukua Hänen parantamansa olivat vapaat kertomaan kaikille mitä heille oli tapahtunut. Matt. 12 jälkeen Jeesus kehotti parantamiaan olemaan hiljaa asiasta (Mar.7:36, Luuk.8:56, jne.).

3.Muutos koski myös Jeesuksen ja apostolien sanomaa. Matt. 12 saakka he kulkivat ympäri maata julistaen Jeesuksen olevan Messias. Matt. 12 jälkeen myös apostolien oli vaiettava ja heitä kiellettiin julistamasta tätä seikkaa. Matt. 16 luvussa, kun Pietari oli tehnyt tunnustuksensa ”sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika”, Jeesus kielsi Pietaria ja muita kertomasta tätä kellekään (16:20). Heidän tuli noudattaa vaikenemisen periaatetta (Matt.17:9), aina lähetyskäskyyn saakka (Matt.28:18-20).

4.Neljäs seikka liittyy opettamiseen. Matt. 12 saakka aina kun Jeesus puhui joukoille, Hän puhui niin, että he saattoivat ymmärtää opetuksen. Yksi esimerkki tästä on Vuorisaarna Matt. 5-7 luvuissa. Matt. 13 luvussa Jeesus alkoi puhua käyttäen vertauskuvia, jolloin sanoman tarkoitus piilotettiin suurilta joukoilta. Opetustavan muutos oli merkki heidän tuomiostaan. Matt.13:34-35 painottaa, että Jeesus puhui joukoille vain vertauksilla ”ja ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään”. Näin ei ollut ennen Matt. 12 luvussa kerrottua Hänen messiaanisuutensa hylkäämistä.

Toisen tulemuksen edellytys

Jotta toisen tulemuksen perusteet tulevat selville, tutkimme lisää muutamia raamatunpaikkoja.

3.Moos.26:40-42

Tässä luvussa Mooses ennustaa juutalaisten karkotuksen kaikkeen maailmaan, koska he ovat tottelemattomia Jumalan ilmoitetulle tahdolle. UT:n mukaan karkotus oli suora seuraus Jeesuksen messiaanisuuden hylkäämisestä. Jakeessa 39 maailmanlaaja karkotus on fakta. Sen jälkeen jakeessa 42 Mooses sanoo, että Jumalan tarkoitus on antaa Israelille kaikki siunaukset ja lupaukset, jotka kuuluvat liittoon Aabrahamin kanssa. Myös maata koskevat lupaukset. Mutta ennen kuin näistä siunauksista voidaan nauttia messiaanisessa ajassa, on ensin täytettävä jakeen 40 ehdot: ”Silloin he tunnustavat syntivelkansa ja isiensä syntivelan...”. Sana ”syntivelka” on yksikössä. On yksi erityinen ”syntivelka”, joka Israelin tulee tunnustaa ennen kuin se pääsee nauttimaan kaikista Aabrahamin liiton eduista. Tämän ”syntivelan” tekijät olivat heidän ”isänsä”, tai esi-isänsä, mutta tuolloin kyseessä olevan sukupolven pitää se tunnustaa.

Jer.3:11-18

Jakeissa 14-18 Jeremia alkaa kuvata niitä siunauksia, joita Jumalalla on Israelille messiaanista aikaa varten. Se on suuren siunauksen ja juutalaisen kansan ennalleen asettamisen aikaa Messiaan kuningaskunnassa. Mutta kaikille siunauksille ilmoitetaan ehto jakeessa 13 ”ainoastaan tunne rikoksesi, että olet luopunut Herrasta”, on yksi erityinen rikos, jonka he ovat tehneet Herraa vastaan.

Sak.12:10

Sakarjan luvut 12, 13 ja 14 ovat yksi profeetallinen kokonaisuus. Luku 13 puhuu Israelin kansallisesta synnistä puhdistumisesta . Luku 14 kuvaa Messiaan toista tulemusta ja kuningaskunnan perustamista. Israelin puhdistuminen, jota seuraa Messiaan tulemus ja messiaaninen kuningaskunta, on kuvattu Sak.14:10. Heidän tulee katsoa Häneen ”jonka he ovat lävistäneet” ja pyytää Hänen paluutaan. Kun se tapahtuu – ja ainoastaan vasta silloin – he saavat nähdä Messiaan palaavan.

Matt.23:37-39

Kuten aiemmin on esitetty, luku sisältää Messiaan tuomiota kirjanoppineita ja fariseuksia kohtaan, jotka olivat tuon ajan juutalaisia johtajia. He olivat vastuussa johtamassa kansakuntaa hylkäämään Hänen messiaanisuutensa. Jakeessa 37 Jeesus ilmoittaa alkuperäisen tahtonsa, joka on koota heidät, jos he vain hyväksyisivät Hänet. Koska he hylkäsivät Hänet, heidät karkotetaan kokoamisen sijasta. Jakeessa 38 heidän ”huoneensa”, juutalainen temppeli, tulee hylätyksi ja tuhotuksi. Sitten Hän jatkaa, että he eivät näe Häntä ennen kuin sanovat: ”Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen.” Tämä on messiaaninen tervehdys ja se tarkoittaa heidän hyväksyvän Jeesuksen Messiaaksi. Näin Jeesus ei palaa maan päälle ennen kuin juutalaiset johtajineen pyytävät Häntä palaamaan. Aivan kuten juutalaiset johtajat kerran olivat johtamassa kansaa hylkäämään Hänet, heidän tulee eräänä päivänä johtaa kansaa hyväksymään Hänen messiaanisuutensa. Jeesuksen toiselle tulemukselle on kaksi perustetta: Israelin pitää tunnustaa kansallinen syntivelkansa ja sitten pyytää Häntä palaamaan ”ja he valittavat häntä niinkuin valitetaan ainokaista... niinkuin murehditaan katkerasti esikoista” (Sak.12:10).

Tässä tarkastelussa esitetyn pohjalta nousee kolme asiaa suhteessa juutalaisten evankelioimisen periaatteisiin. Ensiksi tarkastelu auttaa ymmärtämään antisemitismin luonnetta ja miksi Saatana ylläpitää päättymätöntä vihaa juutalaisia kohtaan pyrkien heidän tuhoamiseensa. Se tietää, että kun toinen tulemus tapahtuu sen ura on lopussa. Se tietää myös, että ilman juutalaisen kansakunnan pyyntöä toinen tulemus ei toteudu. Jos hän voisi tuhota kaikki juutalaiset ennen kuin he heräävät pyytämään Messiaan paluuta, ei olisi toista tulemusta ja Saatanan asema olisi turvattu ikiajoiksi. Siksi tapahtuivat sellaiset asiat kuin ristiretket, juutalaisvainot, natsien holokausti ja tätä palvelee myös tämän ajan voimakas islamilainen päämäärä tuhota Israel. Antisemitismi kaikissa muodoissaan, on se aktiivista tai passiivista, rodullista, kulttuurillista, poliittista, sosiaalista, taloudellista, uskonnollista tai muuta on yksinkertaisesti Saatanan hyväksi käyttämä keino yrittää estää toinen tulemus.

Toiseksi se selittää, miksi Saatana on korostanut juutalaisvainoissa yhtä nimeä yli muiden. Aina noin 4. vuosisadalta lähtien yli 90% juutalaisvainoista on tehty Jeesuksen, ristin, ja kirkon nimissä. Saatana tietää mitä nimeä juutalaisten tulee kutsua pelastuakseen kansallisesti ja jotta toinen tulemus tapahtuisi. Sen strategia on ollut häväistä nimi juutalaisten keskuudessa ja siitä on sellainen tullutkin. Suurin osa juutalaista kansaa ei tunne Jeesusta UT:n mukaan, vaan sen mukaan mitä historia kertoo ja mihin juutalaisia ja kirkkoa koskeviin tapahtumiin nimi liittyy, eikä se liity mitenkään raamatulliseen Jeesukseen. Koska tuon nimen varjossa on suoritettu niin massiivista juutalaisten vainoamista, juutalaisten reaktio toiseen juutalaiseen, joka uskoo Jeesukseen, on aivan erilainen kuin juutalaiseen, joka uskoo Buddhaan tai liittyy johonkin muuhun uskontoon. Näistä syistä jopa eräät evankeliset ryhmät ovat alkaneet noudattaa periaatetta, jonka mukaan juutalaisille osoitetaan vain ystävyyttä ilman, että heille kerrottaisiin evankeliumi. Tähän liittyy väärä käsitys, että kristityt ovat menettäneet oikeutensa tehdä niin (kirkon historian takia).

Edellinen johtaa kolmanteen seikkaan, eli aikamme juutalaisevankelioimiseen. Sinänsä ei ole mitään väärää siinä, että juutalaisille osoitetaan ystävyyttä, autetaan heitä maahanmuutossa ja erinäisissä tarpeissa, mutta jos se tehdään evankeliumin kustannuksella, niin se on väärin. Juutalaisten evankeliointi on tarpeellista, koska se auttaa heitä erottamaan Raamatun Jeesuksen väärästä historian Jeesus -kuvasta. Apt.4:12 Pietari painottaa, ettei taivaan alla ole ”muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman” - ja hän puhui nimenomaan juutalaiselle kuulijakunnalle. Se tarkoittaa, että uskonnollisinkaan ortodoksijuutalainen ei löydä pelastusta muusta kuin uskosta Jeesuksen messiaanisuuteen, joka kuoli syntiemme tähden ja nousi ylös kuolleista. Raamatun lupauksen mukaan Israelin uskollinen jäännös on ollut olemassa kaikkina aikoina. Jäännös tulee uskoon vain evankeliumin kuulemisen ja uskomisen kautta. Siten tänä aikana juutalaisten evankeliointi on tarpeen jäännöksen rakentamiseksi. Se on myös siemen koko Israelin tulevalle kansalliselle kääntymiselle. Nyt kylvetty siemen alkaa tuottaa hedelmää viimeisinä päivinä. Tuolloin Jumala käyttää kylvettyä siementä tuomaan juutalaiset kansakuntana luokseen ja se saa aikaan toisen tulemuksen ja messiaanisen valtakunnan. Messiaan toisen tulemuksen perusteet opettavat meille ennen kaikkea sen, että juutalaisten evankeliointi on keskeisen tärkeää nyt ja tulevaisuudessa.