Lopun ajat
Kaksi seurakuntaa
Dave Hunt
"Anti-" on kreikkaa ja merkitsee vastaan- tai sijaan- olemista. Antikristus tulee olemaan Kristusta vastaan mutta mahdollisimman pettävällä tavalla: Se teeskentelee olevansa Hän.
Jotta maailma seuraisi ja palvoisi häntä pitää kristillisyyden muodostua maailmanuskonnoksi. Kristinuskosta pitää tulla jotakin, jonka kaikki uskonnot voivat hyväksyä ja joka johtaa kaikki uskonnot yhteen. Nykyinen suuntaus onkin, että langennut kristikunta rakentaa maanpäällistä antikristuksen morsianta kuten tosi seurakunta on Kristuksen taivaallinen morsian.
Valheellisen evankeliumin, valheprofeettojen, uskonnollisen okkultismin ja väärien ihmeiden ja merkkien aikana kristikuntaan liittyvät monet, jotka kutsuvat itseään kristityiksi mutta eivät ole. Tempauksen tapahtuessa he jäävät jälkeen. Maailma iloitsee kun uskovien "negatiivinen" vaikutus on poistunut ja ihmiset ottavat vastaan antikristuksen luullen hänen olevan oikea Kristus.
Ekumeeninen kristillisyys yhteistyössä muiden uskontojen kanssa menestyy jo ennen tempausta mutta vielä enemmän sen jälkeen. Yhdistävänä tekijänä on planeettamme, "äiti maa". Rauha ja ympäristöasiat tulevat kristillisyyden perustaksi Jumalan Sanan totuuden sijaan. Maailman kirkkojen neuvosto on tästä hyvä esimerkki jo nyt.
Ennen tulevaa ahdistuksen aikaa tapahtuva tempaus ei ole eskapismia eikä pakoon haluavien keksintöä. Se on luonnollinen monestakin syystä. Oleellista on, että tosi kristityt pitää ottaa maan päältä pois. Jos he ovat läsnä antikristuksen ilmestyessä he paljastavat hänet ja vastustavat häntä.
Tämä oppositio pitää olla poissa, jotta saatana ja hänen miehensä antikristus saavat vallan ja vapauden todistaa, että maailma voidaan muuttaa uudelleen Eedenin paratiisiksi ilman Jumalaa. Kaikkialla läsnäoleva Pyhä Henki on kuitenkin maan päällä ja todistaa monille Kristuksesta ahdistuksen aikana. Tosi kristittyjen mukana pidättävä vaikutus on kuitenkin poissa. Maan päällä ihmiset joutuvat moraaliseen ja hengelliseen tyhjiöön.
Ennen ahdistusta (vihan aikaa) tapahtuva tempaus on tarpeen koska Jumala sallii antikristukselle vallan " käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät" (Ilm.13:7).
Seurakuntaa tämä ei voi kohdata, sillä Kristus sanoi, " tuonelan portit eivät sitä voita" (Matt.16:18).
Edelleen, kristityillä on auktoriteetti ja voima vastustaa saatanaa ja sen on paettava (Jaak.4:7), sillä "Hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa" (1Joh.4:4).
Se, että antikristukselle annetaan valta "käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät", todistaa ettei seurakunta ole enää maan päällä.
Mainitut "pyhät" ovat niitä, jotka vastaanottavat evankeliumin suuren ahdistuksen aikana. He maksavat uskostaan omalla elämällään. Ne, jotka ottavat vastaan pedon merkin kärsivät vihan ajassa kun sen sijaan ne, jotka eivät sitä ota tapetaan antikristuksen toimesta.
Jos tempaus tapahtuisi suuren ahdistuksen jälkeen se olisi vähäpätöinen tapahtuma koska tuskin monikaan uskova olisi elossa. Tässä tapauksessa tuo joukko osaisi odottaa Herran paluuta tiettynä aikana, nähdessään maan armeijoiden kokoontuvan viimeiseen taisteluun Harmagedonille. Kristus kuitenkin sanoi, että Hänen paluunsa aika on salattu sillä "sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee" (Matt.24:44).
Jotta ymmärrämme paremmin kuinka näyttämö Kristuksen ja antikristuksen vastakkainasettelulle rakentuu on hyvä tiedostaa eräitä asioita.
Ensiksi, on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, että kaikki tapahtuu Jumalan suunnitelman mukaan. Kaikki on Hänen vallassaan. Vaikka emme tiedä päivää emmekä hetkeä Raamattu antaa monia viitteitä mihin aikaan tämä tapahtuu.
Kristuksen toista tulemusta edeltää erityinen aika samoin kuin oli Hänen ensimmäisen tulemuksensa hetkellä,. "Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa..." (Gal.4:4). Antikristusta koskee sama. Vaikka sen henki on läsnä maailmassa tämä "kadotuksen lapsi" ja "laiton" (2Tess.2:3,8) voi ottaa vallan vasta kun Jumalan aika koittaa, "Ja nyt te tiedätte mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy" (2Tess.2:6).
Rooman valtakunta esittää tärkeää osaa tässä aikataulussa. Muinainen Rooma oli Kristuksen ensimmäisen tulemuksen näyttämönä. "Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava" (Luuk.2:1). Tämä oli syynä siihen, että Joosef ja Maria olivat Betlehemissä Jeesuksen syntymän aikaan aivan kuten profeetta Miika ilmoitti (Miika 5:2). Hänen tuli myös kuolla Rooman vallan aikana koska se toteutti ristiinnaulitsemisrangaistusta. Näin toteutui Ps.22.
Kristuksen toisen tulemuksen hetkellä Rooman valta on jälleen olemassa. Tämä käy ilmi Danielin kirjasta kun Daniel selittää Nebukadnessarin unessa näkemää patsasta, "Kuvan pää oli parasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeata, sen vatsa ja lanteet vaskea. Sen sääret olivat rautaa, sen jalat osaksi rautaa, osaksi savea" (Dan.2:32-33).
Patsas edustaa neljää maailmanvaltaa:
Babylonia,
Meedo-Persia,
Kreikka ja
Rooma.
Jalat "osaksi rautaa, osaksi savea" kuvaavat neljännen maailmanvallan uudelleen tulemista, "Mutta niiden kuningasten päivinä (varpaat edustavat kymmentä hallitsijaa) on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti" (Dan.2:44).
Kristus ei ensimmäisessä tulemuksessaan pystyttänyt valtakuntaansa, joten Hänen on tultava se tekemään. Milloin? "Niiden kuningasten päivinä..." - eli kun Rooman valtakunta on uudelleen mahti maailmassa. Tästä ympäristöstä antikristus nousee valtaan. Kristus tuhoaa toisessa tulemuksessaan tämän mahdin. Meillä ei ole tarkkaa aikaa mutta voimme siis ymmärtää historiallisen aikajakson, jolloin se tapahtuu.
Danielin profetian mukaan "kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki" (Dan.9:26). Roomalainen armeija Tiituksen johdolla hävitti Jerusalemin ja Temppelin v. 70 jKr. Antikristuksen ei tarvitse olla roomalainen. Roomalainen sotaväkikin liitti yhteen sotilaita Euroopan eri puolilta. Antikristuksen on kuitenkin noustava tästä valtakunnasta ja Rooman mahdin pitää jälleen ilmetä. Merkkejä tästä näemme omana aikanamme.
Kuten muinaiset keisarit antikristus tulee hallitsemaan valtakuntaansa. Muinainen Rooma ei ollut vain poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen kokonaisuus vaan myös mitä enimmin uskonnollinen, jota jumala-keisari johti kaiken päänä.
Jotta saadaan aikaan maailmanhallitus vaaditaan maailmanuskonto ja uusi keisari, antikristus Ilmestyskirjan 13 luvun mukaan.
Muinaisen Rooman aikana kristityt kokivat ajoittain vainoa. Jokaisen kansalaisen tuli kumartaa keisarin kuvan edessä ja palvoa häntä jumalana. Jotka eivät siihen suostuneet tapettiin. Sama toistuu taas antikristuksen aikana "Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä..., ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa ne tapettaisiin" (Ilm.13:8,15).
Vastakkainasettelu Kristuksen ja antikristuksen välillä on monitahoinen.
Herramme oli hyljätty ja torjuttu Israelin ja maailman puolelta.
Antikristus otetaan vastaan kunnioituksella ja suurella innolla.
Kristusta pilkattiin ja haukuttiin, antikristusta tullaan ylistämään.
Kristuksen hylänneiden huuto oli, "emme halua Hänen hallitsevan meitä".
Antikristusta eivät ota vastaan ainoastaan pakanakansat vaan myös Israel luottaa häneen. Jeesus kertoi aikansa juutalaisille johtajille, "Minä olen tullut Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan, jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan" (Joh.5:43).
Kristuksen kirkkauden ja totuuden valtakunta on taivaallinen. "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta.." (Joh.18:36).
Antikristuksen väärä valtakunta perustuu valheelle ja on täysin tästä maailmasta. On surullista kuinka monet evankeliset kristityt sitoutuvat entistä enemmän tämän maailman asioihin katolisten, mormonien ja muiden kulttien mukana tarkoituksena parantaa maailmaa poliittisen ja sosiaalisen osallistumisen kautta.
Samalla taivaallinen toivo ja näky heikkenee.
Ensimmäisille uskoville oli selvää, että he ovat "ekklesia", tästä maailmasta uloskutsuttujen joukko (Joh.17:6,14,16).
Samalla he kuitenkin innokkaasti odottivat Herran paluuta ottamaan heidät luokseen taivaan kotiin (1Tess.1:10, Hep.9:28, Joh.14:2-3). Tämä toivo tulisi olla meilläkin!
Kristusta ja antikristusta ympäröi salaperäisyys. Kristusta koskien Paavali kirjoitti, "Ja tunnustetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Hän, joka on ilmestynyt lihassa..." (1Tim.3:16). Koskien antikristusta hän kirjoitti, "Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa..." (2Tess.2:7). Kummallakin on morsian, Kristuksella neitsyt, antikristuksella portto. Jumalisuuden salaisuus, joka paljastetaan Kristuksen morsiamessa, seurakunnassa, on salaisuus, joka "kautta ikuisten aikojen on ollut ilmoittamatta" (Room.16:25). Salaisuus on, "Kristus teissä, kirkkauden toivo" (Kol.1:27). Se voidaan täysin paljastaa vasta viimeisenä aikana (1Piet.1:5).
Laittomuuden salaisuus, jota voitaisiin kuvata "saatana teissä, kadotuksen toivo", paljastuu myös morsiamen eli uskonnollisen kirkkojärjestelmän myötä. Sitä kutsutaan nimellä "Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti" (Ilm.17:5).
Kun Kristus rakastaa ja vaalii seurakuntaansa niin saatana vihaa porttoa ja tuhoaa sen lopulta (Ilm.17:16).
On selvää, että Kristuksen toinen tulemus maan päälle pelastamaan Israel ja tuhoamaan sen tuhoa yrittävät armeijat - on eri tapahtuma kuin seurakunnan tempaus. Toiset yrittävät selittää nämä tapahtumat yhteen ehdottamalla, että "tapaamme Herran yläilmoissa" Hänen saapuessaan maan päälle ja saman tien käännymme Hänen mukaansa seuraten Häntä Öljymäelle ja ratkaisemaan Harmagedonin taistelun.
Kuitenkin Ilm. 19:7-14 kuvaa Kristuksen hääjuhlaa yhdessä morsiamen kanssa taivaassa ennen Hänen paluutaan maan päälle ja valtakunnan perustamista.
Toisen tulemuksen yksi päätarkoitus on tuhota antikristus "jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä" (2Tess.2:8). On selvää, ettei toinen tulemus voi tapahtua ennekuin antikristus on ilmestynyt ja saanut vallan maailmassa. Jos tempaus ei olisi erillinen tapahtuma maan päälle paluusta, niin kristityt eivät odottaisi Herraansa saapuvaksi vaan tarkkaisivat antikristuksen ilmestymistä.
Eräs aikamme suurista eksytyksistä on usko, että seurakuntaa ei lainkaan temmata vaan se ottaa vallan maailmassa ja vasta sitten Kristus voi palata maan päälle hallitsemaan valtakuntaa, jonka me olemme jo voittaneet Hänelle. Mutta Jeesus lupasi meille, että "minä menen valmistamaan teille sijaa... että tekin olisitte siellä missä minä olen" (Joh.14:3).
Paavali kirjoitti, "...Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin, sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa" (1Tess.4:16-17).
Vastoin tätä monet, jotka sanovat olevansa kristittyjä, odottavat tapaavansa Herran maan päällä, sen jälkeen kun ovat valmistaneet Hänelle valtakunnan! Mikä harha! Sellainen työ ei ole työtä Kristuksen hengen mukaan vaan antikristuksen hengen mukaan. Meidän tulee koota aarteita taivaaseen (Matt.6:20), eikä rakentaa maallista valtakuntaa.
Kunpa heräisimme odottamaan Häntä seurakuntana ja morsiamena - ikävöiden ja haluten nähdä Hänet ja olla ikuisesti Hänen kanssaan.
The Berean Call / www.the bereancall.org/
Kristityn Foorumi
PL 571
33101 Tampere
alkuun / johdanto / kristityn foorumi artikkelit / israel / linkit / mikä on kristityn foorumi