Kunnian tie vai ristin tie
Ceta
Lehtniemi
Tahdon tutkia uutta karismaattisuutta kunnian tien ja ristin tien näkökulmasta. Vasta aloittaessani aiheeseeni paneutumisen, ymmärsin miten syvästi minuun on vaikuttanut Tuomo Mannermaan kirja Kaksi rakkautta. Siinä on Lutherin ajattelua, ja käsittääkseni juuri kunnian teologia ja ristin teologia erottuvat hyvin toisistaan. Tietty vastakohtien asettelu ja kärjistäminen tuovat erot selviksi ja havainnollisiksi.
Kunnian teologia
katsoisi mielellään sitä, mikä jo on jotain,
suurta tai arvokasta. Se on vaatimassa kohteeltaan ominaisuuksia ja
tekoja. Jumalan rakkaus ristin kautta sen sijaan luo itse kohteensa
ja lahjoittaa itse hyvät ominaisuutensa. Se kärsii ihmisen
puolesta ja ihmisen kanssa. Jumalan lahja ja rakkaus Jeesuksen ristin
kautta suuntautuu alaspäin ei-mihinkään ja pahaan.
Näin voimme todeta, että todellinen Jumala on rakkautensa
mukaisesti siellä missä Hänen rakkautensa kohteet
ovat: ihmisyydessä, heikkoudessa, kiusauksissa ja kaikessa
hädässä.1 Ps. 51:19: Jumalalle kelpaava
uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta
sydäntä et sinä, Jumala, hylkää Jesaja
57:15:
Sillä
näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen
ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä
ja niitten tykönä, joilla on särjetty
ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien
hengen ja saattaisin särjettyjen
sydämet eläviksi.
Karismaattisuudesta
kunnian teologian näkökulmasta
Karismaattisen
liikkeen kritiikin yhteydessä puhutaan usein menestysteologiasta
ja eksyttävästä hengestä (henkivallasta). Vasta
nyt viime aikoina olen enemmän miettinyt toisenlaista näkökulmaa
täydentämään asiaa. Evankelinen kristillisyys on
joutunut ottamaan kantaa karismaattiseen liikkeeseen useaan
otteeseen. Se esittäytyi voimakkaasti 1989 Manilassa
Filippiineillä Lausanne II:ssa,
maailmanevankeliointikongressissa. Siellä laulettiin
ylistyslauluja, pidettiin toisten käsistä kiinni,
heittäydyttiin johdettuun tunnelmaan, yhteiseen rukoukseen. Näin
pyrittiin kokemaan Pyhän Hengen läsnäoloa ja
parantavaa vaikutusta.2 Raimo Mäkelä kirjoitti
kokemuksestaan: ”Meidän pitäisi pyrkiä
purjehtimaan oikean lipun alla eli pyrkiä pitämään
Pyhä Henki todella pyhänä ja olla nimittämättä
Pyhän Hengen vaikutuksiksi sellaista, mikä saadaan aikaan
tietyin inhimillisin menetelmin.” 2
Minusta
kiinnitetään liian vähän huomiota siihen, mitä
riskejä sisältyy käytäntöön, jossa
ihmisen menetelmin tuotettua tunnelmaa ja läsnäolokokemusta
pidetään Pyhänä Henkenä. Lausanne ryhmä
keskusteli menestysteologiasta lokakuun 2008 -syyskuun 2009 välisenä
aikana. Se määritteli menestysteologian näin:
”Uskovilla on oikeus terveyden ja menestymisen siunauksiin
ja he voivat saada nämä siunaukset positiivisen uskon
tunnustamisen ja 'siementen kylvämisen' kautta uskollisella
kymmenyksien maksamisella ja uhrilahjoilla.” Lausanne ryhmä
otti kantaa menestysteologiaa vastaan näin: ”Opetukset,
jotka kaikista eniten edistävät menestysteologiaa ovat
vääriä ja Raamatun opetuksen vastaisia.”
3
Lausanne on SEA:n (Suomen Evankelinen Allianssi)
taustajärjestönä. Vuosi 2011 on nimetty Rakas risti
-teemavuodeksi. 94 järjestöä ja seurakuntaa on
kampanjan takana allekirjoituksellaan.4 ”Rakas
risti -teemavuosi muistuttaa, että risti kuuluu erottamattomana
ja keskeisimpänä perustana kristinuskoon...”
Yhtenä teemana mainitaan ristin teologia ja parannuksenteko
menestysteologiasta. Allekirjoittajina on lukuisia karismaattisia
järjestöjä: Elämän Sana City-seurakunta,
Healing Rooms Finland ry, Joensuun Cityseurakunta, Suur-Helsingin
seurakunta, TV7, Uusi Elämä ry jne.4 Mielestäni
Lausanne ryhmä näki menestysteologian hyvin kapeasti
ymmärtämättä sen varsinaista opillista pohjaa.
Edes tässä ohuimmassa merkityksessä en näe mitään
siirtymää pois menestysteologiasta ristin teologian
suuntaan. Asian voi tarkistaa mainitsemieni järjestöjen
internetsivuilta.
Menestysteologia on
pohjimmiltaan juuri kunnian teologiaa, näin itse ajattelen.
Suurin haitta ja varjopuoli siinä on ristin merkityksen
hämärtyminen. Jumalan pyhyys ja vanhurskaus eivät
ilmene opetuksessa. Ei nähdä ihmisen syntiturmeluksen
syvyyttä, eikä tästä nousevia vaaroja ja
arvioinnin tarpeita. Laki ja evankeliumi nähdään täten
kovin ohuesti. Kun näillä alueilla on suuria puutteita,
niin armo on lähes hukassa. Menestyksen ja vahvuuden korostus on
armottomuutta, lakihenkistä armottomuutta, sanoo eräs Uskon
Sana -liikkeen jättänyt henkilö. Katse
menestysteologiassa kiinnitetään siihen mikä on suurta
ja näyttävää. On suuria kokouksia, luvataan
parantumisia ja ihmeitä. Ihminen ja ajassa tapahtuva muutos
ratkaisee. Jumalan Kuningaskunta tuodaan aikaan voiman ja suuruuden
kautta. On siirrytty kunnian teologiaan ja kunnian tien kulkemiseen.
Aikamme hemmoteltu ihminen etsii erikoisia kokemuksia tyhjään
oloonsa ja selittää ne sitten tahtomallaan tavalla muka
Raamatun ilmoituksen mukaisiksi. Näin jää väistämättä
ilman apua pieni, hädässä oleva, avuton, epäonnistunut
ja syntinen ihminen.
Jumala itse tuli alas ihmiseksi ja kärsi
häpeällisen ristinkuoleman. Hän on uskomme alkaja ja
täyttäjä. Häneen katsoen näemme, mitä
on tulla kärsimykseen, pienuuteen ja häviöön.
Hebr. 12:2: ”...silmät
luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään,
Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi
ristin, häpeästä välittämättä, ja
istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle ”. Se
joka on syvällä sisällä kunnian tien ajattelussa
ja hengessä, ei osaa edes kaivata sieltä pois. Tuo
uskonnollisuus ruokkii ihmistä väärällä
tavalla ja siinä on kuin jokin imu kokemuksellisuuteen ja
vääriin korostuksiin. Näin joudutaan sisälle myös
laittomuuteen. Matt. 25:n kuvaamat kaksi kansaa tulee väistämättä
mieleeni ja samoin Matt. 7:22-23. Kunnian tie saattaa päätyä
joidenkin kohdalla ajatuksiin: ”...emmekö me
tehneet..”, ”emmekö me Sinun nimesi kautta..”
Eihän
uutta viiniä lasketa vanhoihin leileihin
Matt. 9:17: Eikä nuorta viiniä lasketa
vanhoihin nahkaleileihin: muutoin leilit pakahtuvat ja viini juoksee
maahan ja leilit turmeltuvat; vaan nuori viini lasketaan uusiin
leileihin ja niin molemmat säilyvät. Ymmärrän
tämän vielä varsin heikosti. Kyse on mitä
ilmeisimmin Vanhasta ja Uudesta liitosta. Uusi perustuu Jeesuksen
sovituskuolemaan, Uusi liitto Jeesuksen veressä. Vanha liitto
saa täyttymyksensä. Jeesus ei tässä kohdassa
osoita mielestäni sanojaan uskonnollisuutta vastaan. Asia on
toinen. Opetuslapset olivat jo liittyneet Jeesukseen ja olivat
"Yljän" seurassa, varmasti silti vielä ymmärtäen
kovin heikosti, jos lainkaan, Jeesuksen edessä olevaa
kärsimystietä. Uusi viini oli jo viittaus ristinkuolemaan,
sovitukseen. Koko Vanhan testamentin pohja,
historian Jumala, Luojamme, liitot, käskyt, Jumalan pyhyys ja
vanhurskaus; ei näitäkään oteta pois. Uusi
piti kuitenkin laskea kokonaan uudelle pohjalle, jotta meillä
olisi pelastus. Tarvittiin Jumalan Poika uhriksi syntiemme
tähden.
Kysyin eräältä pitkään
eräässä City-seurakunnassa5 olleelta
kristityltä, millaista opetusta hän oli kuullut tästä
kohdasta. Hän luonnehti sitä näin: ”Uusi
viini oli keskeinen sanoma entisessä seurakunnassani. Sillä
tarkoitettiin kaiken uskonnollisuuden poispanemista. Vanhaan leiliin
ei voi kaataa uutta viiniä. Vanha leili on siis uskovassa oleva
uskonnollisuus: ulkoiseen sitoutuminen, jäykkyys jne. Uskovan
tuli hylätä entisenlainen eli vanha kristillisyys ja
antautua täysin tähän uuteen. Keskeinen sanoma oli
uskonnollisuuden vastustaminen, ei armon julistus.” Eräälle
ystävälleni muistui tästä raamatunpaikasta
keskustellessamme mieleen se, että hänen karismaattisessa
uuteen viiniin keskittyneessä seurakunnassaan oli puuttunut
opetus Jumalan vanhurskaudesta, oikeudenmukaisuudesta ja pyhyydestä.
Hän irrottautui seurakunnasta osittain tämänkin
vuoksi. Häneltä oli hävitä koko uskon perusta,
kun Jumalan ominaisuuksia ei pidetty esillä epämääräistä
rakkautta lukuun ottamatta.
Vanhasta Testamentista ystäväni löysi viimein Jumalan, joka on vanhurskas. Hän löysi myös ihmisen, joka pakenee Jumalaa ja rikkoo Häntä vastaan. Hän löysi näin myös sen tosiasian, että ihmisessä säilyy taipumus Jumalan vastaisuuteen ja jatkuva tarve Jumalan armon ja totuuden omistamiseen. Hän löysi luokseen kutsuvan Jumalan, ristin ja armon. Jeesuksen sovitustyö ja risti tulivat uskon perustaksi. Ikään kuin laista ja Jumalan pyhyyden ymmärtämisestä olisi tullut kasvattaja, joka johdatteli syvempään Kristuksen tuntemiseen ja armon ymmärtämiseen. Hebr.1:9: Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit laittomuutta.. Hebr. 13:8: Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.
Vielä
Matt. 9:17 herättämää keskustelua
1992
käännös puhuu ”uudesta viinistä”,
johon viittaavat myös englanninkieliset uuskarismaattisten
järjestöjen nimet New Wine ja Vineyard. Eräs
keskustelutoverini ei kuitenkaan kokenut, että juuri tuohon
raamatunpaikkaan (Matt. 9:17) vetoamalla olisi kehotettu jättämään
vanhaa ja ottamaan vastaan uutta hengellisyyttä, ”uutta ja
tuoretta viiniä” uusilta viinitiloilta. Tämän
tapainen houkuttelu tapahtui usein jotenkin peitellymmin, ja
kuitenkin yritettiin murtaa terve suojaraja. Näin päästiin
manipuloimaan tunne-elämää, koko olemusta, henkeä
ja ruumista. Karismaattisen liikkeen jättänyt ystävä
arveli, että pikemminkin Apostolien tekojen kuvaamaa
helluntaikokemusta vääristeltiin ja siihen vedoten otettiin
vastaan erilaisia hengellisiä kokemuksia ja ilmiöitä,
jotka muistuttivat usein humaltuneen käytöstä tai
olivat muuten lähes irvokkaita. Asiaa selitettiin mm.
ajatuksella, että lopunaikaan liittyy yhä voimakkaammat
Hengen vuodatukset, kunnes koko maa on vallattu Kristukselle. Ja
tavallaan tämä voima oli otettava, missä se oli
tarjolla. Ilmiöt ovat myös nykyisin ajoittain samoja kuin
Vineyard-liikkeen piirissä esiintyneessä
”torontolaisuudessa” 1990-luvun puolivälissä.
Jatkoimme
keskustelua. Siirryimme kuitenkin jälleen käsittelemään
lakia. Vanhassa Testamentissa se oli kirjoitettu kiveen. Kuitenkin on
kysymys myös lihasydämeen kirjoitetusta hengellisestä
laista, rakkauden laista, Kristuksen laista. Arvelin, että
karismaattisessa liikkeessä kenties ymmärretään
se, että ihminen uskoon tullessaan tarvitsee sovituksen, ei voi
täyttää käskyjä. Kuitenkin syvempi lain
ymmärtäminen ja ihmisen syntiin taipuvaisen olemuksen ja
heikon saviastian luonne jää kenties huomiotta. Sain
ystävältä jossain vaiheessa vastauksen: ”Olin
itsekin yllättynyt siitä miten tärkeä laki oli
raitistumisessani, tervehtymisessäni ja oppiessani tuntemaan
Jumalaa. Kuinka se ottikaan nyt reilun tilan tullakseen esiin. Tuon
asian suhteen on niin paljon hämmennystä ja
väärinkäsitystä, että tuntui ihanalta
käsitellä sitä hyvässä valossa.”
Ystäväni näki
jälkikäteen sen miten uskovan synnillisyys häivytettiin
korostamalla vain uutta luomusta ja sen voimaa ja ihanuutta. Synnistä
puhuminen oli ollut lähinnä uskonnollista ilonpilaamista.
Ymmärrän, että näin syntyi myös perinne
puhua vain onnistumisista, menestymisistä, paranemisista ja
ihmeistä. Epäonnistumisten, uupumisten ja kiusausten kanssa
kamppailevat oppivat vaikenemaan. Me käsitämme, ettei nyt
ole kysymys lainkaan lain alla elämisestä. Armon ja
sovituksen ymmärtämiseksi meidän on hyvä tuntea
Jumalan vanhurskasta tahtoa ja omaa ihmisen olemustamme. Armon ja
anteeksisaamisen tarve näyttäytyy näin oikeassa
valossa, sekä tarpeemme turvautua Kristuksen vanhurskauteen koko
elämämme matkalla.
Joh. 17, joitain mietteitä Jeesuksen jäähyväisrukouksesta
Myös Joh. 17 ymmärretään nykyisin eri tavoin kuin perinteisesti. Sen sanotaan kehottavan ekumeniaan ja yhteiskristillisyyteen. Tämä tarkoittaa usein yhteiskristillisiä karismaattisia rukouspiirejä. Minusta sanoma on siinä, että Jeesus oli ja on yhtä Isän kanssa ja sanan todistuksen kanssa. Tuon kohdan ydin on Jeesuksen ristintyössä. Tähän yhteyteen meitä kehotetaan. Jos aiemmat sukupolvet olisivat ajatelleet niin kuin se tänä aikana ymmärretään, olisiko meillä kirkasta, puhdasta evankeliumia lainkaan? Meitä kehotetaan evankeliumin säilyttämiseen samalla, kun kehotetaan olemaan yhtä Jeesuksen ja Isän kanssa. Pyhä Henki osoittaa Kristukseen ja vie tähän yhteyteen sekä avaa sanaa meille. Sanassa meillä on Kristus.
Nykyinen
karismaattinen liike, jota kutsutaan tunnustuskuntiin
sitoutumattomaksi uuskarismaattisuudeksi5, irrottautuu
huomaamattaan yhä kauemmaksi uskon opillisesta perustasta
kokemuksellisuuteen, ihmisen omiin tekoihin ja itse kehitettyihin
ajatuksiin hyvästä, oikeasta ja toimivasta. Minusta on
suuri vaara joutua ristin tieltä kunnian tielle.
Karismaattisuudessa on nähtävissä myös samoja
korostuksia kuin New Agessa. Ihminen ja kaikki maan päälle
sijoittuva muutos ja parantamistoimista ovat ylikorostuneet. Ristin
sanoma ei ole esillä.
Ajankohtaisista
teemoista -Healing Rooms konferenssi
Syksyllä
2011 oli Healing Rooms Nordic -konferenssi Espoon
helluntaikirkossa. Sitä mainostettiin parantumiskonferenssina.
Vuosi sitten vastaava tapahtuma pidettiin Munkkivuoren kirkossa, siis
luterilaisen seurakunnan tiloissa. Tänä vuonna vieraiksi
oli kutsuttu Rick ja Lori Taylor. He palvelevat Kaliforniassa Healing
Roomissa ja Santa Maria Valley Vineyard seurakunnassa. He opettavat
koulussa, joka keskittyy ihmeisiin, "Supernatural" on sen
keskeinen sana. Koulun ohjelma on Bill Johnsonin Bethel Church'n
yliluonnolliseen keskittyvästä koulusta.6,7 Pieni
lainaus antaa viitteen siitä, miten lähellä
menestysteologiaa liikutaan jo yksin parantamisen alueella. ”Me
uskomme: ...Kristuksen ristin lunastavaan työhön, joka
tarjoaa ihmisen ruumiin, mielen ja hengen parantumisen vastauksena
uskon rukoukseen.” 7
USA:n Vineyard-liike
koki tarvetta oppinsa määrittelyyn jo heti nousunsa jälkeen
vuonna 1983. Vuonna 2006 liikkeen johdon allekirjoittama
uskontunnustus kertaa perustustaan mm näin: ”Oli
tarpeen kehittää uskontunnustus, joka oli uskollinen
Raamatulle ja edusti niiden ihmisten moninaisuutta, jotka ovat
antautuneet elämään Herran Jeesuksen Kristuksen
herruudessa ja suhteessa toisiinsa Vineyard-liikkeessä... Sen
käsittäminen, että Jumalan Valtakunta (engl.
Kuningaskunta) on integroiva motiivimme ymmärtää
Jumalan kertomusta, Raamattua ja meidän teologiaamme, on
vaikuttanut tämän asiakirjan rakenteeseen.” 8
Asiakirjaa suositellaan kaikkien USA:n
Vineyard-seurakuntien käyttöön. Edellisen mukaan koko
Raamattua tarkataan Kuningaskunta-ajattelun läpi. Ei siis löydy
sitä näkemystä, jossa jo varhain tarkataan esikuvia ja
ennustuksia, jotka osoittavat Kristukseen syntiemme sovittajana.
Raamatun "punainen lanka" on vaihtunut
toiseksi. Näkemykseni mukaan tässä ajattelussa
annetaan suuri valta saatanalle. Sen sanotaan perustaneen pimeyden
Vasta-Kuningaskunnan.
Jeesuksesta sanotaan asiakirjassa mm
näin: ”Jeesus oli voideltu Jumalan Messiaana ja oli
Pyhän Hengen voimassa, tuoden (asettaen virkaan) Jumalan
Kuningaskunnan hallinnon maan päälle, ollen voimakkaampi
Saatanan hallintavaltaa vastustamalla kiusauksia, saarnaamalla hyvää
uutista pelastuksesta, parantamalla sairaat, ajamalla ulos demonit,
ja nostamalla kuolleet elämään. Opetuslapsensa kooten
Hän muodosti uudelleen Jumalan kansan, oman seurakuntansa
olemaan Hänen Kuningaskuntansa instrumenttina.” 8
Tuohon edellä olevaan kokonaisuuteen liitetään
kyllä myös Jeesuksen ristinkuolema ja ylösnousemus.
Kuningaskunta-ajattelu on kuitenkin keskuksessa eikä risti kuten
pitäisi olla. Myös Helsingin Vineyard-seurakunnan pastori
TM Ari Puonti julisti Lohjalla Vihdin kirkossa 2011 Healing Rooms
-järjestön kevätkokouksessa: ”Evankeliumi
-hyvä sanoma Jumalan Kuningaskunnasta.” 9
1 KOR. 4:8: ... teistä on tullut kuninkaita... Näin toteaa Paavali korostaen sitä eroa, mikä on hänen elämänsä arkitodellisuuteen: me olemme houkkia Kristuksen tähden, mutta te älykkäitä Kristuksessa, me olemme heikkoja, mutta te väkeviä; te kunnioitettuja, mutta me halveksittuja (1 Kor. 4:10). Kuningaskunta-ajattelu vie ihmeiden ja merkkien korostamiseen. Toisaalta sanotaan, että Jeesus on ”Kristuksen elävän ruumiin” pää ja puhutaan uskoontulosta melko perinteisesti, tosin ratkaisukristillisyyden näkökulmasta ja edellä kuvaamani karismaattinen ajattelu taustalla. On vaikea nähdä milloin on kyseessä aito Jumalan Pyhän Hengen kautta herättämä sisällinen usko.
Paljon käytetty
termi ”transformaatio”, Kuningaskunta-ajattelu ja Pyhän
Hengen ”instrumenttina” olo tuovat hivuttaen yhä
enemmän erilaisia menetelmiä, terapioita, pitkäkestoista
ja toistavaa ylistystä sekä ylistystanssia mukaan
kokouksiin. Iloitaan kaikesta, minkä voidaan tulkita tuovan
Jumalan Kuningaskuntaa esiin. Aletaan korostaa sitä, että
jatketaan Jeesuksen aloittamaa työtä Jeesuksen asettamin
valtuuksin. Puhutaan auktoriteetista ja kyvystä tehdä
ihmeitä Jeesuksen nimen voimalla. Näin toimittaessa
unohdetaan kuitenkin arvioiminen, koska ei tahdota nähdä
uuden ihmisen vajavaisuuksia ja taipumusta syntiin ja
virhearviointeihin. Unohdetaan myös usein Jumalan sanan
opettaminen ja sovituksen keskeisyys. Tämä ajattelu johtaa
mielestäni siihen, että painotetaan yliluonnollista,
suurta, ja yleensäkin näkyvää ajassa tapahtuvaa
muutosta. Luuk. 17:21: ... Jumalan valtakunta on sisällisesti
teissä.
Hebr. 13:14: ... sillä ei meillä ole
täällä pysyväistä kaupunkia, vaan tulevaista
me etsimme.
Lopputiivistelmä
Kunnian ja ristin
tiet eivät ole yhteen sovitettavissa. Nykyinen karismaattisuus
nostaa ihmisen kokemuksineen ja mahdollisuuksineen hyvin keskeiseen
asemaan, ja hämärtää samalla kristinuskon
keskeisen sanoman. Kristus alentui. Hän tuli ihmiseksi,
kaltaiseksemme. Hän kärsi häpeällisen ja
kivuliaan ristinkuoleman syntiemme tähden. Hän antoi
esikuvan palvelusta. Hän osoitti, että pieni on suurta
Taivasten valtakunnassa. Ja muistakaamme, ettei meillä ole
”pysyväistä kaupunkia täällä, vaan
tulevaista me etsimme.” Eihän meillä ole
täällä yhtään mitään pysyvää.
Kun
alamme aavistaa jotain Isän sydämen ominaisuuksista ja
tahdosta, löydämme päivittäisen arjen uskon.
Siinä pieni ja näkymätön saa uuden merkityksen.
Osaaminen, näyttävyys, valta ja onnistuneet teot eivät
kohoa enää arvoasteikossamme kärkeen. Ilomme tulisi
olla siinä, että nimemme ovat kirjoitettuina Elämän
kirjaan. Saamme turvata päivittäin Jumalan armoon. Jumala
suo tässä lapseudessa eläville myös armon
välineitä ja armolahjoja. Kuitenkin Kristus on kaiken
keskuksena ja pyrkimyksenä on säilyttää ristin
evankeliumi kirkkaana.
Ah, Taivaan tie on ristin tie,
vaan
Jeesus kerran sinut vie
iäiseen kunniaansa.10,11
Loppuviitteet
1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kunnian_teologia
2. http://fi.wikipedia.org/wiki/Karismaattinen_liike
3. http://fi.wikipedia.org/wiki/Menestysteologia
Lausanne ryhmä keskusteli menestysteologiasta lokakuun 2008 - syyskuun 2009 välisenä aikana. Ryhmään kuuluivat mm. Tohtorit Chris Wright ja John Azumah. Ryhmä teki lyhyehkön määritelmän menestysteologiasta: ”Uskovilla on oikeus terveyden ja menestymisen siunauksiin ja he voivat saada nämä siunaukset positiivisen uskon tunnustamisen ja ”siementen kylvämisen” kautta uskollisella kymmenyksien maksamisella ja uhrilahjoilla."
4. http://www.suomenevankelinenallianssi.fi/mika_on_sea/?session=33865937
http://www.rakasristi.fi/mukana.html
5. http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view?religionId=29
http://www.seurakuntienyhteys.fi/fi/jasenseurakunnat/?id=19
6. http://www.healingrooms.fi http://www.vineyardsmv.com/staff.asp
http://healingroomssmv.com/healing-rooms-school-of-supernatural-ministry. “Academic Information: We have adopted our curriculum from Bethel’s School of Supernatural Ministry in Redding, CA. This includes teaching from Bill Johnson, Kris Vallotton, Danny Silk and others.”
7. http://www.vineyardsmv.com/beliefs.html
http://healingroomssmv.com/about-us/what-we-believe
8. http://www.vineyardusa.org/site/files/about/statement-of-faith.pdf
Johdanto-osan allekirjoitus: Berten A. Waggoner, National Director, The Vineyard USA – A Community of Churches, Suger Land, Texas, 2006.
9. http://www.healingrooms.fi/?sid=29. Healing Rooms Finland ry:n hallituksen yhtenä jäsenenä pastori Ari Puonti. Hän on Helsinki Vineyard -seurakunnan johtava pastori. http://www.healingrooms.fi/filearc/376_Juliste_Virkkala_18-3-11x4.pdf
10. Virsi 627, kuudennen säkeistön loppuosa. Virsi on Hemminki Maskulaiselta vuoden 1605 virsikirjaan. Sen uudistaminen on merkitty Elias Lönnrotille 1870, ja Niilo Rauhalalle 1986.
11. Kirjoitus on julkaistu artikkelina Ajankohtainen teologia -lehdessä 2/2011. Se on pidetty myös puheena Kristus-päivässä Hyvinkäällä 23.9.2011. Kristus-päivät http://www.evank.org/sivu7_tapahtumat.php. http://www.evank.org/sivu8_tilaus.php
Kirjallisuus
Raamattu 1933/38
Tuomo Mannermaa: Kaksi rakkautta. Johdatus Lutherin uskonmaailmaan. WSOY 1983
Suomen evankelisluterilaisen kirkon Virsikirja, 1986