Israelin kadonneet heimot



Osa 5




David Baron (1857-1926) oli tunnettu Jeesukseen uskova juutalainen Englannissa aikana, jolloin oppi erityisesti alkoi kiinnostaa ja levitä kansakunnan keskuudessa. Oppia vastustavassa kirjassaan ”The History of the Ten Lost Tribes – Anglo-israelism examined” hän sanoo mm.: ”

-Mitä voimmekaan sanoa kauheasta Raamatun kirjoitusten vääristelystä, kuten koskien Matt.10:5-6? ( Nämä kaksitoista Jeesus lähetti ja käski heitä sanoen: 'Älköön tienne viekö pakanain luokse, älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin, vaan menkää ennemmin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö'). Sitä ennen luemme Matt.9:36-38, kuinka Jeesus sankan kuulijakunnan keskellä tunsi sääliä heitä kohtaan, koska he olivat ”nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta”.

-Sitten hän sanoo opetuslapsilleen ”eloa on paljon mutta työmiehiä vähän” ja kehottaa heitä rukoilemaan elon Herraa lähettämään lisää työmiehiä. Hän kutsuu opetuslapsensa tähän työhön kehottaen heitä menemään ”Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö”, tässä maassa, siis juutalaisten keskuuteen. UT:ssa samaa kansaa kutsutaan sekä juutalaisiksi että israelilaisiksi. Tämä on ilmeisen selvää. Tiedämme, että Johannes Kastajan tehtävä - kuten myös Jeesuksen ja apostolien aina Herran ylösnousemiseen saakka - oli tarkoitettu toimitettavaksi Palestiinan juutalaisten keskuudessa.

-Sen sijaan angloisraelismi tekee mielikuvituksellisen muutoksen asiaan selittäen 12 apostolin kuuluneen Benjaminin heimoon ja että Israelin huoneen kadonneet lampaat tarkoittavat tuon ajan keskisen Aasian ja muiden alueiden pakanakansoja, jotka olivat menettäneet tietoisuutensa israelilaisesta alkuperästään. Heidän mukaansa apostolit tekivät matkansa 10 kadonneen heimon luo, pakanoiden eli saksien ja englantilaisten esi-isien tykö. Tämä on vain pieni osa sitä tyypillistä ajattelua, jota opin raamatunselittäjät sanovat ”historiallisiksi todisteiksi” tukemaan teoriaansa, jonka pohjalle oppi rakentuu.

-Kun Pietari sanoi (Apt.2:36) “Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte”, hän osoitti sanansa Palestiinan juutalaisille, kuten kaikki tiedämme. Raamatussa Jumalan valintaa koskeva sana, kun jätetään pois sen käyttö leeviläisiä ja papistoa koskien, ilmenee 16 kertaa yhteydessä Siioniin ja Jerusalemiin. Yhtä monta kertaa se esiintyy tarkoittaen koko kansakuntaa, kuten esim. 5.Moos.7:6, 14:2, Ps.33:12, Jes.41:8,9, jne.

-”Minun palvelijani” -ilmaus esiintyy n.17 kertaa Jesajan kirjan toisessa puoliskossa ja kun se ei suoraan viittaa Messiaaseen, kuten 42:1, 49:3-7, 52:13 ja 53:11, se tarkoittaa koko kansakuntaa. Lisäksi pitää muistaa, että Jesaja profetoi koskien “Juudaa ja Jerusalemia”, kuten Raamatussa mainitaan. Jeremia käyttää samaa tapaa samassa tarkoituksessa, eli koko kansaa koskien, viidessä kohdassa.

-Nimet ”juutalainen” ja ”israelilainen” alkoivat tarkoittaa samaa pakkosiirtolaisuuden aikana. Angloisraelismin yksi absurdi väittämä on liittää sana ”juutalainen” tarkoittamaan vain Juudan heimon jälkeläisiä. Raamatussa sana tarkoittaa kaikkia Jaakobin jälkeläisiä, jotka katsovat olevansa Juudan kuningaskunnan alamaisia. Tämän kuningaskunnan perustajaksi odotetaan ”Daavidin Poikaa”, ”Juudan leijonaa”, jonka valta ulottuu aina maailman ääriin saakka.

-Eräs tunnettu Raamatun tutkija kirjoittaa: ”Se, että nimitys 'juutalainen' tuli yleisnimeksi koskemaan kaikkia israelilaisia, jotka olivat halukkaat säilyttämään kuningaskunta -ajattelun, oli luonnollinen kehitys sen jälkeen kun 10 heimon poliittinen itsenäisyys päättyi.” Heillä kaikilla oli yhteinen toivo liittyen Juudan kuningaskuntaan ja Daavidin huoneeseen.

-Angloisraelismi opettaa, että 10 heimon jäseniä ei koskaan manínita “juutalaisiksi” ja juutalaiset eivät ole israelilaisia. Molemmat väittämät ovat valheita. Keitä olivat ne, jotka palasivat maahan Babylonian vankeudesta? Angloisraelilaiset sanovat heidän olleen ainoastaan Juudan heimon juutalaisia. Esran kirja käyttää palaavista nimitystä juutalainen 8 kertaa mutta 40 kertaa se mainitsee israelilaiset ja Israelin. Nehemia mainitsee juutalaiset 11 kertaa ja Israelin 22 kertaa. Ne, jotka jäivät Persian laajan valtakunnan 127 provinssiin, olivat angloisraelismin mukaan Israelin huone. Mutta Esterin kirjassa, joka kuvaa pakkosiirtolaisten oloja, kansaa sanotaan juutalaisiksi 45 kertaa mutta ei kertaakaan israelilaisiksi.

-UT:ssa samaa kansaa kutsutaan juutalaisiksi 174 kertaa ja israelilaisiksi 75 kertaa. Angloisraelismin väittämä on, että juutalainen tarkoittaa vain Juudan heimon jälkeläistä eikä israelilaista. Paavali sanoo kuitenkin useammin kuin kerran olevansa sekä juutalainen että israelilainen, Apt.21:39, 22:3, Room.11:1, 2:Kor.11:22, Fil.3:5. Herramme oli lihansa puolesta Daavidin huoneen ja Juudan heimon jälkeläinen, siis “juutalainen”. Silti sanotaan, että Hän tuli “Israelille” ja kuten Room.9:3-5 Paavali sanoo, lihansa puolesta myös ”israelilainen”: ”Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta, ovat israelilaisia: heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset; heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen! ” Hurskaasta Annasta sanotaan, että hän oli ”juutalainen”, silti hän kuului Asserin heimoon.

-Huomioon ottaen kaiken edellisen Herrasta lähtien aina apostoleihin saakka, voimme ymmärtää missä mielessä israelilaisia voidaan pitää ”kadonneina”. Angloisraelilaiset viljelevät paljon tätä sanaa mutta epäraamatullisessa ja epähengellisessä tarkoituksessa. Kymmenen heimoa, kuten Juuda ja Benjamin, olivat Kristuksen aikana - kuten vielä tänäänkin - ”kateissa”, mutta ei siksi, että he olisivat unohtaneet kansallisen identiteettinsä, vaan koska he (Jes.53:6) kaikki ”vaeltavat eksyksissä niinkuin lampaat” ja ”kukin... poikkesi omalle tielleen”.

-Jeremia ilmoittaa saman asian: ”Kadonnut lammaslauma oli minun kansani. Heidän paimenensa (väärät opettajat ja johtajat) olivat vieneet heidät harhaan eksyttäville vuorille; he kulkivat vuorelta kukkulalle, unhottivat lepopaikkansa”, Jer.50:6. Vain Jumalassa (Messiaassa, Kristuksessa) on todellinen lepopaikka kansalleen. Kansan hengellinen, kadotettu tila oli se järkyttävä seikka, joka kerta toisen jälkeen sai Herramme Jeesuksen liikuttumaan ja tuntemaan sääliä Häntä seuraavia kansanjoukkoja kohtaan. He olivat kadoksissa kuten lampaat ilman paimenta.


Juhani Aitomaa

Jatkuu