Kuten aiemmin on esitetty premillennialistinen näkemys saa tukea Raamatun ja historian lehdiltä. Se sopii kirjaimellisen raamatuntulkinnan yhteyteen. Raamatun opetus on myös, että Jumalalla on suunnitelma seurakunnalle ja Israelille. Pelastus Kristuksessa on sama kummallekin, mutta niillä on omat tehtävänsä maan päällä. Lopun aikojen profetioita tarkastellessa on hyvä pyrkiä selvittämään mikä tarkoittaa Israelia ja mikä seurakuntaa. Seurakunnan aikana Jeesuksen syntiensä sovittajaksi vastaanottaneet juutalaiset ja pakanat liittyvät yhteen seurakuntaan, jota Raamattu kuvaa Kristuksen ruumiiksi ja morsiameksi. Kristuksen tulo on seurakunnan jäsenelle minä hetkenä tahansa tapahtuva mahdollisuus.

Kirjaimelliseen 1000-vuotiseen valtakuntaan liittyy sitä ennen tapahtuva Herran tulemus. Siitäkin on useita eri tulkintoja. Niistä voidaan erottaa kaksi päälinjaa:

1.Historiallinen tulkinta, joka esittää Raamatun lopun aikojen profetioiden toteutuneen jo suurelta osin seurakunnan historian aikana. Ilmestyskirjan tapahtumat voidaan selittää suurelta osin historian kulussa. Monet näin ajattelevat pitävät Rooman paavia antikristuksena. Uskonpuhdistuksen aikana protestantteja yhdisti juuri tämä näkemys. Historiallinen onkin perinteinen näkemys, jota ovat edustaneet mm. Luther, Calvin, Edwards ja monet muut kunnioitettavat aiemmat protestantit.

2.Tulevaisuutta tarkoittava, eli futurismi on tulkinta, jonka mukaan lopun aikoja koskevat profetiat Ilmestyskirjassa, Danielin kirjassa, ym. tapahtuvat kirjaimellisesti ”aikojen lopulla”, eli juuri ennen Jeesuksen toista tulemusta (”synnytystuskat”). Lopullinen antikristus (Ilmestyskirjan ”peto”) ei ole vielä ilmestynyt ja paavi sekä Rooman kirkon valta yhdistyneenä väärään ekumeniaan, soveltuu paremminkin Ilmestyskirjan ”väärä profeetta” ilmoitukseen. Lopun ajalla muodostuva maailman uskonto tukee lopullisen antikristuksen valtaan nousua.

Tulkintoihin liittyy monia yksityiskohtia, joista on eriäviä käsityksiä. Lisäksi amerikkalainen sensationalismi on pilannut vakavamielistä raamatuntutkimista näissä asioissa. Yksilökristityissä on jomman kumman tulkinnan edustajia ja niitä, jotka ovat ottaneet vaikutteita eri näkemyksistä. Omasta mielestäni on aika turhaa pitää jotakin selitysteoriaa sinänsä ehdottoman oikeana. Pääperiaatteena tulee aina olla löytää mahdollisimman tarkkaan Raamatun ilmoitukseen ristiriidattomasti sopiva käsitys. Lopulta kysymys on kuitenkin yksityiskohdissaan vain Jumalan tiedossa olevasta asiasta.

Historiallisen tulkinnan ongelma on, että se ei aina pysty vastaamaan kirjaimellisen tulkinnan esittämiin kysymyksiin. Futurismin periaatteet soveltuvat yleensä hyvin kirjaimelliseen tulkintaan. Sen arvoa ovat kuitenkin heikentäneet monet sensaatiohakuiset raamatunselittäjät, jotka spekuloivat milloin Jeesuksen paluun tarkalla aikataululla, antikristuksen persoonalla, ym. asioilla. Henkilökohtaisesti ajattelen, että Ilmestyskirjan, ymv. lopun aikaa koskevien profetioiden toteutuminen on edessäpäin. Siihen viittaa selvästi raamatullinen näkemys Israelista ja sitä kohtaavasta ”Jaakobin ahdistuksesta”. Muulle maailmalle tuo aika tunnetaan nimellä ”Jumalan vihan aika”. Nykyinen aikamme on Raamatun ilmoittamaa ”synnytystuskien alkua” (Matt.24:8). Jumala vertaa Messiaan ajan tulemusta uuteen syntymään ja siksi sitä välittömästi edeltävä tuomion ja koetuksen hetki on esitetty synnytystuskina^¹.

Viime vuosina on ilmestynyt useampiakin kirjoja puolustamaan historiallista näkemystä. Monessa niissä on varteenotettavia näkökantoja. Usein niissä esitetään, että futurismi olisi katolisen kirkon jesuiittapapin keksintö ja täten katolinen konsti saada paavilta pois antikristuksen leima. Futurismiin liittyy myös käsite Jeesuksen tulemuksesta noutamaan seurakuntansa maan päältä ennen vihan aikaa. Tämäkin ns. ”tempausopetus” on nähty katolisen kirkon jesuiittapappi Emmanuel Lacunzan alulle panemana^². Käsitys on kuitenkin väärä, sillä jo ennen hänen kirjoittamaansa kirjaa 1812, baptistipastori Morgan Edwards edustaa 1742-44 kirjoitetussa kirjassaan juuri tätä näkemystä^³. Käsitys seurakunnan ylösotosta ennen Jumalan vihan aikaa onkin kärsinyt siitä, että sen sanotaan olevan katolisen kirkon ja muiden epäilyttävien liikkeiden tai ihmisten alullepanema opetus.

On hyvä tarkastella raamatullista ”vihan aika” käsitettä. Vihan aika on Raamatun mukaan 7 vuoden jakso^⁴. Jumalan tarkoitus ja toimintatapa on aina ollut pelastaa omansa ennen vihan aikaa. Näin tapahtui ennen vedenpaisumusta. Samalla periaatteella Herra pelasti Lootin perheineen Sodoman ja Gomorran tuomiosta. Jeesus vertaa tulemuksensa aattohetkiä Nooan ja Lootin aikoihin^⁵. Vihan aikaa ei saa sekoittaa siihen, että seurakunta kokee maan päälle ahdistusta ja vainoa^⁶. Tänäkin päivänä on maita, kuten Kiina, jossa raamatullista seurakuntaa vainotaan. Jumala koettelee ja puhdistaa meitä ahdistuksilla ja kärsimyksillä. Hän sallii meille kipua, sairautta ja epäonnistumista nöyryyttääkseen ja kurittaakseen meitä. Mutta se ei ole Jumalan vihaa meitä kohtaan, vaan Hänen hyvyyttään, koska sen tarkoitus on omaksi parhaaksemme. Sen kautta kasvatetaan Hengen hedelmää: pitkämielisyyttä, kärsivällisyyttä, jne. Uskovan toivo ja Jeesuksen odotus ei ole ”eskapismia”, pakoa tulevasta, vaan Jumalan säätämä ja jo VT:ssa ilmoitettu asia.

Vihan aika on erityinen jakso, jolloin Jumala toteuttaa vanhurskaan tuomion maailmassa, joka on synnin ja luopumuksen vallassa. Jer.23:20 ”Eikä Herran viha asetu, ennenkuin hän on toteuttanut ja täyttänyt sydämensä aivoitukset. Aikojen lopulla te tulette sen hyvin ymmärtämään”. ”Aikojen lopun” heprealainen vastine on ”acrahiyth yown”. Sana tarkoittaa myös mm. ”palkitsemista” ja ”vihoviimeistä”. Se esiintyy mm. 5.Moos.4:30 tarkoittaen Israelia: ”Kun olet ahdistuksessa ja kaikki tämä kohtaa sinua aikojen lopussa, niin sinä palajat Herran, sinun Jumalasi, tykö ja kuulet hänen ääntänsä.” Jae liittyy Mooseksen puheeseen, jossa on profetoitu Israelin hajotus ja sen kokoaminen sekä korotus, kun kansa lopulta vastaanottaa Jeesuksen Messiaana. Silloin toteutuu myös Jeesuksen sanat Matt.23:39.^⁷

Raamattu painottaa useissa kohdin, ettei uskovan osa ole vihan ajassa^⁸. Tuo aika tunnetaan Raamatussa nimillä kuten, ”Jumalan viha ilmestyy”, ”viimeinen vihan aika”, ”Jaakobin ahdistus”, ”vihan aika”, ”yksi (70:s) vuosiviikko”, ”Herran päivä”, ”suuri ahdistus”, ”vihan päivä”, jne ^⁹. Koska sitä kuvataan aikana jolloin, ”…on oleva ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut hamasta luomakunnan alusta, jonka Jumala on luonut, tähän asti, eikä milloinkaan tule”^¹⁰, on selvää, että tuo jakso on edessäpäin. Jeesus varoitti aikansa uskonnollisia (ei parannusta tehneitä) oppineita vihan ajan koskevan heitä: ”Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja saddukeuksia tulevan kasteelle hän sanoi heille: 'Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaista vihaa?'”(Matt.3:7). Uskovaa vihaa maailma (Joh.15:19) mutta ei Jumala. Jumala puolestaan vihaa vääryyden vallassa olevaa maailmanjärjestystä, Room.1:18: ”Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa.” Room.2:8: ”mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus.”

Epäilemättä Ilmestyskirja kuvaa tätä aikaa, sillä juuri siinä kuvataan tuomion ja vihan tapahtumia. Huomiota herättää myös, että Ilmestyskirja ei mainitse seurakuntaa. Seurakunnan läsnäoloa vihan ajassa ei yksiselitteisesti tarkoita myöskään Ilm. 13:7, ”Ja sille annettiin valta käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät…”, sillä myös VT:n uskovat tunnetaan ”pyhinä”. Vaivanaikana uskoon tulleet ovat myös Herran pyhiä. Ilmestyskirja kertoo suuren joukon kuolevan marttyyreina, koska eivät palvo antikristusta. Ilmestyskirjassa mainitaan Israel (vaimo)^¹¹ ja siitä erotetut 144000 todistajaa, jotka vaikuttavat vihan aikana. On huomattava, että ihmisiä pelastuu seurakunta-ajan jälkeenkin. Heitä pelastuu vihan aikana ja 1000 -vuotisessa valtakunnassa. Se, että seurakunta puuttuu Ilmestyskirjasta viittaa siihen, että seurakunta -ajan jälkeen Israel jälleen olisi asemassa todistaa maailmassa Jumalasta. Kun Israel ei vastaanottanut Messiasta kansakuntana, se jäi ajaksi syrjään ja seurakunta (juutalaiset ja pakanat) ovat Kristus Messiaan kansa. Kun seurakunnan aika on ohi, se ei ole vihan ajassa ja Jumalasta todistaa tuona aikana 144000 israelilaisen joukko ja myöhemmin 1000 -vuotisessa valtakunnassa koko Israel^¹².

Vedenpaisumuksessa Jumalan viha tuhosi koko asutun maailman ja kaikki arkin ulkopuolelle jääneet ihmiset. Sen jälkeen Herra lupasi, että kaiken tuhoavaa vedenpaisumusta ei enää tule: ”Ja Herra tunsi suloisen tuoksun ja sanoi sydämessänsä: 'En minä koskaan enää kiroa maata ihmisen tähden; sillä ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka. Enkä minä koskaan enää tuhoa kaikkea, mikä elää, niinkuin nyt olen tehnyt'”(1.Moos.8:21). Itse asiassa Jumala ilmoitti ihmeellisen armonsa. Tulevaisuudessa, kun Jumalan vihan aika koittaa, Hän antaa ihmiselle edelleen mahdollisuuden. Jokainen, joka haluaa ja huutaa Häntä avukseen, voi pelastua vielä vihankin aikana. Siksi Ilmestyskirja kuvaa kahta (säkkipukuista) todistajaa, jotka Jumalan voimalla tekevät ihmeitä ja rankaisevat maailmaa. Heidän toimintansa todistaa Jumalasta suuren ahdistuksen aikana. Samaan aikaan liittyy 144000 juutalaista todistajaa. Ihmisiä tulee uskoon, vaikka monet kokevatkin marttyyrikuoleman. Maailma tiedostaa (ne, jotka haluavat uskoa) Messiaan valtakunnan saapumisen läheisyyden tuona aikana aivan erityisellä tavalla. Kristuksen tulemuksessa maan päälle Hän kokoaa elossa olevat pakanakansat eteensä (huom! juutalainen kansa on jo vastaanottanut ja tunnustanut Messiaan, vrt. Matt.23:39, Hoos.5:15). Silloin elossa olevat yksilöt tuomitaan sen mukaan, kuinka ne ovat suhtautuneet vainottuihin juutalaisiin vihan ajassa. Tuo suhtautuminen paljastaa ketkä ovat vaivan ajan uskovia (Matt.25:31-46).

Raamatun mukaan Jeesuksen tulemus seurakunnalleen on äkillinen, yllättäväkin tapahtuma. Jos seurakunta olisi läsnä vihan ajassa, saisi nähdä antikristuksen valtaannousun, kokisi suurimittaisen marttyyriuden, näkisi tapahtumat Temppelivuorella, jne., Jeesuksen tulemus ei olisi sille Raamatun ilmoittama, äkillinen tapahtuma, jonka hetkeä ei voida ennustaa. Jos seurakunta olisi vihan ajassa Herran tulemuksen hetki olisi laskettavissa suhteellisen tarkasti. Jeesus painotti opetuslapsilleen heidän tehtävänsä olevan todistaa Jumalan pelastuksesta Kristuksessa, eli julistaa evankeliumia. Hän sanoi: "…Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut” (Apt.1:7), kun opetuslapset halusivat tietää tarkemmin millä ajalla messiaaninen valtakunta toteutuu. Aiemmin Jeesus oli useissa vertauksissa puhunut tulonsa äkillisyydestä ja yllätyksellisyydestä. ”Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee…ettei hän, äkkiäarvaamatta tullessaan tapaisi teitä nukkumasta” (Mar.13:35-36). Paavali painottaa 1.Tess.5:6 samaa ajatusta: ”Älkäämme siis nukkuko niin kuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit”. Se tarkoittaa hengellistä valvomista, eli valmiina oloa Herran tulemusta varten, joka voi tapahtua milloin tahansa.

1.Tess.4:14-18 on perinteinen kohta, jonka sanotaan tarkoittavan ylösottoa. Suomalaisen käännöksen sana ”temmataan” (jae 17), UT:n kreikassa harpazo, merkitsee ”ottaa voimalla” tai ”riistää väkipakolla” (uskovat, sekä elossa olevat, että kuolleet, nousevat Jumalan voimasta saatanan valtapiiristä Herraa vastaan yläilmoihin ja heidän kuolevaiset ruumiinsa muuttuvat)^¹³, muita merkityksiä ovat, ”kiskaista (pois)”, ”ottaa (pois) saaliiksi”, ”temmata, tempaista”. Tempaus merkityksessä sanaa käytetään Apt.8:39, kun ”…tempasi Herran henki Filippuksen pois…” ja hänet tavattiin kaukana tempauspaikasta Asdodissa^¹⁴. Ajatus srk:n ylösotosta jakaantuu kolmeen päälinjaan^¹⁵.1.Herra ottaa seurakuntansa maailmasta juuri ennen 7 vuoden jakson alkamista. 2.Hän tekee sen jakson puolivälissä. 3.Tempaus tapahtuu jakson lopulla, uskovat ovat mukana vihan ajassa ja Herra tempaa seurakuntansa vastaanottamaan Häntä vasta maan päälle tulemuksensa yhteydessä. Kun ajatellaan Raamatun opetusta Jumalan vihan ajasta näyttää selvältä, että seurakunta otetaan, ”temmataan”, Herraa vastaan ennen vihan aikaa – missään tapauksessa ei ainakaan 7 -vuotisjakson päättyessä.

Joka tapauksessa on huomattava, että Raamattu puhuu pyhien saapuvan yhdessä Herran kanssa maan päälle. Sak.14:5 kuvaa: ”Ja te pakenette minun mäkieni väliseen laaksoon, sillä mäkien välinen laakso on ulottuva Asaliin asti. Te pakenette, niinkuin pakenitte maanjäristystä Ussian, Juudan kuninkaan, päivinä. Ja Herra, minun Jumalani, tulee; kaikki pyhät sinun kanssasi.” Sitä edellinen jae kuvaa Jeesuksen tulemusta Öljymäelle. Jae sanoo israelilaisten pakenevan ja vertaa Jeesuksen tulon yhteydessä tapahtuvaa maanjäristystä Ussian aikana tapahtuneeseen^¹⁶. Jae, yhdessä muiden vastaavien kohtien kanssa, sanoo pyhien saapuvan Hänen mukanaan^¹⁷.

Juutalaisessa perinteessä on Jumalan sinne asettamia esikuvia. Herran tulemukseen liittyvä esikuva on sulhasen ja morsiamen liitto. Raamattu käyttää avioliittoon valmistautumista esikuvana Herran tulemuksesta seurakunnalleen^¹⁸. Raamatun aikaan sulhanen lähti isänsä kodista^¹⁹ morsiamen kotiin sopimaan morsiamen isän kanssa myötäjäisistä (mohar)^²⁰. Samoin Jeesus saapui taivaasta sopimaan ”uuden liiton”. Hän tuli myös tuon liiton ”välimieheksi”. Kun sulhanen oli maksanut sovitun hinnan morsiamesta avioliittosopimus oli vahvistettu^²¹. Tuo hinta oli Jeesuksen elämä, kun Hän kuoli puolestamme ja maksoi hinnan synneistämme. Tästä hetkestä lähtien morsian oli erotettu, varjeltu sulhasta varten^²². Seurakuntaa varjelee Pyhä Henki, joka pitää sen hengellisesti puhtaana. Liiton merkiksi morsian ja sulhanen joivat viinimaljan^²³. Tämä muistuttaa meitä ehtoollisen merkityksestä. Tämän jälkeen sulhanen palasi isänsä kotiin. Noin vuoden ajan hän valmisti sijaa tulevalle perheelleen. Sillä välin morsian teki omia valmistelujaan^²⁴. Jeesus nousi takaisin taivaaseen. Monessa yhteydessä Hänen paluunsa on vahvistettu. Seurakunta on kaikkina aikoina odottanut Häntä saapuvaksi.

Kun sulhanen oli valmis hän saapui noutamaan morsiantaan. Se tapahtui yleensä yöllä. Sulhanen, yhdessä sulhaspojan ja muiden miespuolisten saattajien kanssa, saapui soihdut käsissään morsiamen talolle. Morsian odotti sulhastaan, mutta ei tiennyt tarkkaa aikaa eikä hetkeä. Siksi hänen tuli pitää huoli siitä, että oli aina valmiina. Sulhasen lähestyessä morsiamen asuinpaikkaa tulosta ilmoitettiin huudolla^²⁵. Monet Raamatun vertaukset puhuvat tästä hetkestä. Eräänä päivänä se myös tapahtuu. Pari siirtyi sitten sulhasen isän kotiin, jossa yhteinen asuinsija jo odotti^²⁶. Hääjuhlaan saapuivat morsiamen tyttöystävät ja muu jo ajoissa häihin kutsuttu väki^²⁷. Raamatun vertaukset viittaavat juutalaiseen hääjuhlaan esikuvana. Siksi on enemmän kuin luultavaa, että kaikki esikuvallisuus täyttyy. Tähän liittyy myös seurakunnan ja sen ”yljän”, Jeesuksen, yhdessä viettämä aika taivaassa ennen maan päälle tulemusta.

Morsiuspari siirtyi morsiuskammioon (huppah)^²⁸. Siihen asti morsian oli hunnutettu, niin ettei kukaan nähnyt hänen kasvojaan^²⁹. Yksityisyydessä morsian riisui huntunsa ja avioliitto sai täyttymyksensä. Sen jälkeen sulhanen tuli esille ja ilmoitti avioliiton tulleen todeksi. Hääjuhlaa vietettiin yleensä seuraavat 7 päivää, jonka ajan aviopari vietti kahdestaan huoneessaan. Tuon ajan jälkeen sulhanen astui esiin morsian mukanaan^³⁰. Morsiamen kasvot eivät enää olleet hunnutetut, vaan kaikki näkivät hänet^³¹. Esille tuleminen toteutuu maan päälle tulemuksessa. Maan päällä seurakunta on nyt ”salattu”, ”hunnutettu”, vain Herra tuntee todellisen seurakuntansa. Seurakuntaan kuuluvia saatetaan halveksia maan päällä, heitä ja heidän edustamaansa näkemystä ei pidetä arvossa, jne. Seurakunnan ”todelliset kasvot” ovat maailmalta salatut. Kun Kristus palaa maan päälle tuohon tapahtumaan liittyy ”pää”, eli Kristus itse ja seurakunta, joka on ”Kristuksen ruumis” maan päällä.

Tässä on tutkittu vasta pientä osaa Raamatun profetiasta koskien Jeesuksen tulemusta. Pääperiaate tulkinnassa tulisi kuitenkin olla, että etsimme selitystä, joka vahvistuu sekä VT:n, että UT:n ilmoituksen kautta, eikä olisi ristiriitainen eri raamatunpaikkojen suhteen.

1 Esimerkkejä, (synnytystuskilla kuvataan paitsi Israelin asemaa, myös muiden valtakuntien ja koko maailman tilannetta Jumalan rangaistuksen hetkellä) Jes.13:6-9 (jae8):”He peljästyvät, kivut ja tuskat valtaavat heidät, he vääntelehtivät kuin synnyttäjä, tuijottavat toisiinsa tyrmistyneinä, kasvot tulenkarvaisina”. Jes.26:17 (kuvaa vihan aikaa) ”Niinkuin raskas vaimo, joka on synnyttämäisillään, vääntelehtii ja huutaa kivuissansa, niin me olimme sinun edessäsi, Herra”. Jes.66:8 ”Kuka on sellaista kuullut, kuka senkaltaista nähnyt? Syntyykö maa yhden päivän kivulla, tahi synnytetäänkö kansa yhdellä haavaa? Siionhan tunsi kipuja ja samalla jo synnytti lapsensa”. Jer.4:31, 6:24, 48:41, 49:22, Hoos.13:13, Miika 4:9,10, 5:2, Matt.24:8, Mar.13:8, Room.8:22, 1Tess.5:3, Ilm. 12 luku.

2 Emmanuel Lacunza kirjoitti 1812 kirjan “The Coming of Messiah in Glory and Majesty”. Sen on sanottu olevan ensimmäinen kirja, jossa tempausopetus esiintyy. Näin ei kuitenkaan ole. Opetus saa tukea historiallisista lähteistä jo ennen häntä ja tietenkin Raamattu antaa täyden mahdollisuuden tähän tulkintaan.

3 Morgan Edwards, 1722-1795, oli amerikkalainen baptistipastori. Hän oli aikansa tunnetuimpia baptistisaarnaajia ja perusti mm. aikansa tunnetuimman baptistikoulun Brown Universityn. On selvää, että näin tunnetun miehen kirjaa monet lukivat. Historia ei tunne, että kukaan tunnettu Edwardsin aikalainen saarnaaja olisi arvostellut tätä epäraamatullisen opin levittämisestä. – E.L.Bynum, Pre-Tib Rapture Taught in 1742. Thomas Armitage, A History of the Baptist: The Life of Morgan Edwards. Frank Marotta, Morgan Edwards: An Eighteenth Century Pretribulationist.

4 7 vuotta on Dan.9:27 mukainen yksi ”vuosiviikko” (1pv=1v), jolloin ”hän (antikristus) tekee liiton raskaaksi monille…” ja edelleen ”…puoleksi vuosiviikoksi (3 ½ v) hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin…” (Viittaus siihen, kun antikristus, joka on luvannut rauhan Israelille 1Tess.5:3 ja näennäisesti saanutkin sen aikaan, ilmoittaa olevansa Kristus, Messias, asettuen Jerusalemiin, ilmeisesti Temppelivuorelle pystytettyyn juutalaiseen temppeliin tai sitä edustavaan rakennukseen. Hänen toimensa liittyy myös väärän ekumenian alla toimivaan silloiseen ”seurakuntaan”. Lopulta hän asettunee ”väärän profeetan”, ilmeisesti paavin, paikalle Ilm.17:1-6,16-17. Paavin ilmoitettu halu on asettua Jerusalemiin maailmanlaajuisen ”kirkon” (Ilmestyskirjan ”suuri portto”) päänä. On huomattava, että jo vuosia maailman johdossa on puhuttu mahdollisuudesta pystyttää Temppelivuorelle pyhät paikat sekä muslimeille, juutalaisille että kristityille. Näin Jerusalem ja Temppelivuori olisi maailman rauhan symboli, ”kaikkien kansojen (ja uskontojen) rukoushuone”.

5 Matt.24:37 ”Sillä niin kuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva.” 2.Piet.2:7 ”Kuitenkin hän pelasti hurskaan Lootin, jota rietasten vaellus irstaudessa vaivasi…” Ts. kuten vedenpaisumus ja Sodoman ja Gomorran tuho oli äkillinen ja yllättävä, niin on myös Jeesuksen tulemuksen 1.vaihe, jota seuraa Jumalan vihan aika. VT:n esimerkit osoittavat selvästi, että Jumala ei rankaise omiaan yhdessä niiden kanssa, jotka eivät halua uskoa.

6 Joh.16:33 ”Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman”, Room.5:3, 8:35, Hepr.11:35-40.

7 Esiintyy myös mm. 5.Moos.31:29, Jes.2:2, Jer.30:24, Jer.31:17, Hes.38:8 (vuotten lopulla), 38:16 (päivien lopulla, myös Dan.10:14, Hoos.3:5), Dan.8:19 (viimeisenä (vihan) aikana), 23 (valtansa lopulla), Dan.12:8 (näitten päätös), Aam.8:10 (se päättyy), 9:1 (viimeisetkin), Miika 4:1 (aikojen lopulla).

8 Jes.26:20-21 ”Mene kansani kammioihisi ja sulje ovat jälkeesi, lymyä hetkinen, kunnes viha on ohitse mennyt. Sillä Herra lähtee asuinsijastaan kostamaan maan asukkaille heidän pahat tekonsa…”, Room.5:9 ”Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta”, 1Tess.1:10 ”ja odottamaan taivaista hänen Poikaansa, jonka hän on herättänyt kuolleista, Jeesusta, joka pelastaa meidät tulevasta vihasta”, 5:9, ”Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta”, myös Ilm.3:10.

11 Synnytyskivuissa oleva vaimo Ilm.12:2. Se, että vaimo on Israel, vahvistuu myös VT:n vertausten kautta, esim. Jer.3:20, Hes.16:32, Joh.16:21 viittaa ”Jaakobin ahdistukseen”, jossa vaimo-Israel kokee Messiaan tulemuksen ja uuden ajan synnytyskivut, vrt. myös Joosefin uni 1Moos.37:9.

16 Geologit ovat tutkineet ja jo pitkään on ollut tiedossa, että Öljymäki kuuluu epävakaaseen, maanjäristykselle alttiiseen alueeseen. Raamattu puhuu koko alueen pinnanmuodostuksen muuttuvan Jeesuksen tulon yhteydessä.