Kirja-arvostelu:
Jaabeksen rukous, (The Prayer of Jabez) Bruce Wilkinson
Käännös
englanninkielestä
Lähde:
Biblical Discernment Ministries BDM
internet:http://www.rapidnet.com/~jbeard/bdm/BookReviews/jabez.htm
(Suomeksi:
Jabesin rukous, Päivä Oy 2002)
Huom. Viittaukset sivunumerointiin liittyvät
englanninkieliseen alkuteokseen.
Bruce Wilkinson, Atlanta'ssa vaikuttavan Walk
Thru the Bible Ministries'in presidentti ja perustaja, on suosittu puhuja monissa
ekumeenisissa ja uusevankelisissa kansallisissa kokoontumisissa kuten, Promise Keepers, the Navigators,
Focus on the Family, Campus Crusade for Christ, the Fellowship of
Companies for Christ, ja Christian Schools International, sekä BIOLA, Wheaton,
Mt. Hermon, the Christian Business Men's Committee, Moody Bible Institute, ja
monet muut.
Jo opiskeluaikanaan Dallas Seminary'ssa 1976
psykologiaa suosivien Howard Hendricks’in ja
Gene Getz’in ohjauksessa hän perusti Walk Thru the Bible Ministries'in, jolla
tänä päivänä on 120 maallikko-opettajaa Pohjois-Amerikassa ja yli 2000
maailmanlaajuisesti.
Kirjan Jaabeksen rukous (kustantaja Multinomah, 2000) lisäksi Wilkinson on
tehnyt useita kirjoja, mm. Experiencing Spiritual
Breakthroughs, 7 Laws of the Learner, Almost Every Answer for Practically Any
Teacher!, Personal Holiness in Times of Temptation, Victory Over Temptation,
Talk Thru the Old Testament, Talk Thru the New Testament, sekä palvellut toimittajana monissa raamattuprojekteissa kuten: The Daily Walk Bible, the New King James
Bible, The Closer Walk New Testament, The Open Bible: Expanded Edition, The Family Walk Bible.
Bruce Wilkinson oli vieraana
James Dobson'in radio-ohjelmassa Focus on the Family maaliskuussa 2001.
Mainiten Wilkinsonin viimeisen kirjan The
Prayer of Jabez Dobson sanoi, että sitä on myyty miljoona kappaletta yksin
helmikuussa ja kirjan internet-sivulla sanotaan kokonaismyynnin nyt olevan 9
miljoonaa kappaletta. Kirjaa on painettu 13 miljoonaa kappaletta. Se on
best-seller numero yksi lehtien USA Today/New York Times/Washington Post/Publisher's Weekly listoilla ja sen ottavat syliinsä
evankeliset, katoliset, fundamentalistit ja jopa ei-kristitytkin. Kirja voitti
vuoden kirja ECPA kultamitalipalkinnon (Book of the Year, ECPA Gold Medallion
Award). Bill Gothard
, jota hiljattain pyydettiin kirjoittamaan kirja siitä, miksi Jaabeksen rukous
toimii, sanoi: "Koska se on huuto, eikä rukous ja huutaminen on
tehokkaampaa."
Saadakseen täyden rahallisen
hyödyn kirjan suosiosta, kustantajalla on nyt kolme versiota lapsia varten:
esikouluikäisille, 8-12-vuotiaille
ja teini-ikäisille;
The Prayer of Jabez Journal
(lehti);
The Prayer of Jabez Devotional (aikuisille ja lapsille erikseen);
The Prayer of Jabez Bible
Study; 90 minuutin ääninauha;
ja
musiikkisovitus The Prayer of Jabez Music
… A Worship Experience (8/16/01, ForeFront Records/Multinomah Publishers
Press Release).
Suunnitteilla on myös video
ja naisille viritetty versio (Wilkinson'in vaimon tekemänä) ja kuten varmaan
arvaat: Jaabes-jatkosarja.
Kaiken tämän huipuksi
Multinomah on valtuuttanut kavalkadin virallista kauppatavaraa,
kuten Jaabes-reppuja,
Jaabes-joulukoristeita,
vaniljan tuoksuisia
Jaabes-kynttilöitä,
Jaabes-hiirialustoja
ja jopa kehystetty
taiteilijan käsitys itse Jaabeksesta.
Koruja on myös tekeillä,
mutta ehdotus Jaabes-makeiskaupoista hylättiin: "Meidän täytyy varoa, ettemme
kaupallista tätä liikaa," sanoo Leslie Nunn Reed, lupia myöntävä agentti. (Lähdeartikkeli:
"Ilmiö jolla on raamatulliset mittasuhteet," 8/14/01, L.A. Times.)
Dobson'in ohjelmassa Wilkinson väitti, että kun
rukoilet kaksi viikkoa Jaabeksen rukousta, niin se muuttaa elämäsi. Kuunneltuani
kirjalle pyhitetyt radio-ohjelmat ja luettuani itse kirjan, minulla on vakavia
epäilyksiä, mitä tulee Wilkinsonin väitteisiin.
Alkuperäinen Jaabeksen rukous
Jaabeksen rukous 1.Aikakirja 4:9-10:
”Mutta Jaabes oli suuremmassa arvossa pidetty
kuin hänen veljensä; ja hänen äitinsä oli antanut hänelle nimen Jaabes sanoen:
"Olen synnyttänyt hänet kipuja kärsien." Ja Jaabes huusi Israelin
Jumalaa, sanoen: "Jospa sinä siunaisit minua ja laajentaisit minun
alueeni; jospa sinun kätesi olisi minun kanssani ja sinä varjelisit pahasta,
niin että minä pääsisin kipuja kärsimästä!" Ja Jumala antoi hänen pyyntönsä
toteutua.”
Siinä se on. Jaabes oli hyvä ja kunnioitettava
mies, joka pyysi Jumalaa siunaamaan häntä ja Jumala teki sen. Se on esimerkki
siitä, kuinka Jumala pitää huolta ja välittää valituistaan. Jaabes pyysi ja Jumalalle
Kaikkivaltiaana sopi vastata. Jaabeksen rukous tähtäsi Jumalaan ja Hänen
huolenpitoonsa ja varjelukseensa. Jaabes pyysi ja rakastava Isämme antoi
hänelle mitä hän pyysi - ei siksi, että Jaabes mainitsi oikean asian, tai että
hän manipuloi Jumalaa suostumaan pyyntöönsä, vaan koska Jumala päätti tulla
kirkastetuksi Jaabeksen kautta vastaamalla hänen rukoukseensa.
Piste. Tarinan loppu.
Bruce
Wilkinson'in näkemys
Kirjan alaotsikko on: Breaking Through to
the Blessed Life (Murtautuminen siunattuun elämään). Kustantajan esittelyssä
sisäkannessa sanotaan:
Haluatko olla Jumalan ylenpalttisesti siunaama?
Oletko valmistautunut saavuttamaan jotakin poikkeuksellista? Haluatko pyytää
Jumalalta ylenpalttisia siunauksia, joita Hän ikävöi antaa sinulle? Liity Bruce
Wilkinson'in seuraan ja näe kuinka tuntemattoman Raamatun sankarin merkittävä
rukous voi vapauttaa Jumalan suosion, voiman ja varjeluksen. Tulet näkemään
kuinka yksi rukous päivässä voi
auttaa sinua jättämään menneen taaksesi - auttaa murtautumaan elämään, jota
sinun on tarkoitettu elävän.
Kirjan esipuheessa Wilkinson kirjoittaa:
Haluan opettaa sinua, kuinka voit rukoilla rohkean rukouksen, johon Jumala aina vastaa. Se on lyhyt, vain yksi neliosainen lause - ja kätkettynä
Raamatussa, mutta minä uskon, että se sisältää avaimen aivan poikkeukselliseen
Jumalan suosioon. Tämä rukous on radikaalisti muuttanut sen, mitä odotan
Jumalalta ja mitä koen joka päivä Hänen voimansa kautta. Tosiasiassa tuhannet
jotka soveltavat sen totuuksia näkevät ihmeitten tapahtuvan säännöllisesti. (Lihavoinnit
lisätty)
Sitten Wilkinson kuvailee, kuinka Jaabeksen
rukousta rukoillaan.
Seuraavana aamuna rukoilin Jaabeksen rukouksen sana sanalta. Ja seuraavana. Ja sitä
seuraavana. 30 vuotta myöhemmin en ole vielä lopettanut. Jos kysyisit minulta
mikä lause, muu kuin rukoukseni pelastuakseni, on mullistanut elämääni ja
tehtävääni eniten, niin kertoisin sinulle, että se on Jaabes-nimisen kurjan huuto, jonka muisto ei ole säilynyt hänen tekojensa
vuoksi, vaan sen vuoksi, mitä hän rukoili. Ja sen vuoksi mitä sen jälkeen tapahtui
(sivu 11. Lihavointi lisätty)
Haastan sinut tekemään Jaabeksen rukouksen tulla siunatuksi, osaksi elämäsi päivittäistä
kudosta. Päästäksesi tähän rohkaisen sinua seuraamaan
horjumatta tässä kuvailtua suunnitelmaa seuraavien 30
päivän ajan. Tämän ajan loppuvaiheessa tulet havaitsemaan merkittäviä
muutoksia elämässäsi ja tämä rukous tulee sinulle aarteeksi ja koko elämäsi
ajan kestäväksi tavaksi. (sivu 86. Lihavoinnit lisätty)
Wilkinson väittää, että jos me rukoilemme
Jaabeksen rukousta joka päivä kuukauden ajan, niin tulemme näkemään Jumalan
voiman elämässämme. Wilkinson'ille avain ei ole Jumalan halu vastata Jaabeksen
rukoukseen. Avainasia on, että Jaabes oli keksinyt oikean kaavan pyytää
asioita Jumalalta. Wilkinson kääntää syyn ja seurauksen ja päättelee, että
Jaabes oli kunnioitettava, koska hän kehitti oikean tavan rukoilla. Wilkinson
korostaa, ei Jumalaa ja Hänen kaikkivaltiuttaan, vaan sitä että Jaabes löysi
oikean menetelmän.
Lyhyt tarkastelu Wilkinson'in opin pääkohtiin paljastaa harhat hänen
opetuksissaan:
1)
Kirja väittää, että Jaabes oli "suuremmassa
arvossa" kuin hänen veljensä ja sen vuoksi Jumala kuuli hänen rukouksensa
ja antoi hänelle mitä hän halusi. Mutta "suuremmassa arvossa" (engl.
käännös: more honorable = kunnioitettavampi)
ei ole heprealaisen alkutekstin oikea käännös. Tarkempi käännös voisi
olla "more honored" (suom. kunnioitettiin enemmän tai
kunnioitetumpi). Tämä yksinkertainen käännösvirhe on perustuksena kirjan
karkealle harhalle suhteessa kristilliseen oppiin koskien rukousta.
Wilkinson'ille rukoilijan persoona (joka oli "suuremmassa arvossa"
tai kunnioitettavampi) on se, joka varmistaa, että Jumala kuulee ja vastaa.
Raamatullinen näkemys on kuitenkin, että Jumala kuulee ja vastaa rukoukseen ei
minkään rukoilijan ansion perusteella, vaan ainoastaan Kristuksen armon
perusteella. (Lähde: 5/21/01, Christian News.)
2) Jaabeksen vai
Jeesuksen rukous? Matt. 6:5-13 ja Luuk. 11:2-4 Jeesus antaa meille joitakin
neuvoja kuinka rukoilla:
5.
Ja kun rukoilette, älkää olko niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellään
seisovat ja rukoilevat synagoogissa ja katujen kulmissa, että ihmiset heidät
näkisivät. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.
6. Vaan sinä, kun
rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja
sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.
7. Ja kun rukoilette,
niin älkää tyhjiä hokeko (engl.käännös:
use not vain repetitions, älkää käyttäkö turhaa toistamista) niinkuin pakanat, jotka luulevat, että
heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan.
8. Älkää siis olko
heidän kaltaisiaan; sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette,
ennenkuin häneltä anottekaan.
9. Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän,
joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi;
10. tulkoon sinun
valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa;
11. anna meille tänä
päivänä meidän jokapäiväinen leipämme;
12. ja anna meille
meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme;
13. äläkä saata meitä
kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta ja voima ja
kunnia iankaikkisesti. Amen. (Matt.6:5-13, vuoden 1938 suom. käännös).
Jeesus sanoi:
"Rukoilkaa siis te näin". Jeesuksen rukous oli siis kaava eli ohje,
jota meidän tulee noudattaa, kun puhumme Jumalan kanssa. (Tämä ei tarkoita,
että Jaabeksen rukous olisi väärä. Jaakob 5:16: "…vanhurskaan rukous voi
paljon, kun se on harras”. Jaabeksen rukous oli epäilemättä vanhurskaan miehen
harras rukous.) Wilkinson kuitenkin kehottaa kansaa rukoilemaan Jaabeksen
rukousta sanasta sanaan joka päivä.
Tämä on vastoin
Jeesuksen opetusta, että kun rukoilette, niin ”älkää tyhjiä hokeko (engl.käännös: use not vain repetitions,
älkää käyttäkö turhaa toistamista) niinkuin pakanat”. Wilkinson on
selvästikin markkinoimassa Jaabeksen rukousta jonkinlaisena Raamatullisena loitsuna,
joka antaa takuuvarmoja siunauksia.
2)
Kirja esittää rukouksen kokonaan irrallisena
suhteestamme Jumalaan Jeesuksen Kristuksen kautta. Kristuksen nimeen
vedotaan koko kirjassa vain muutaman
kerran ja silloinkin ensikädessä kuvaannollisessa, historiallisessa mielessä.
Kun synti mainitaan Jumalasta erottavana tekijänä, sitä käsitellään jonakin
sellaisena, jonka syntinen itse voi oikaista (sivu 85). Tämä sivuaa muinaista
Pelagianismin harhaoppia, jossa synti nähtiin vain tapana, jonka ihminen itse
voi murtaa eikä sielun tilana, jonka vain Kristus voi parantaa. (Lähde: 5/21/01, Christian
News.)
4) Wilkinson'in Jaabeksen rukous käsittelee enemmän
rukoilijan viisautta ja oveluutta kuin
Hänen suuruuttaan, joka vastaa rukoukseen. (s.o. "Jaabeksen ... pyyntö on
nerokas, mutta vähän ymmärretty menetelmä
... siunattuun elämään", sivu 63). Kirjan pääteema on Wilkinson'in
usko, että Jaabes "onnistui - että hän keksi ratkaisun siihen mitä
tarvittiin saamaan jotakin Jumalalta ja sen vuoksi häntä pidettiin suuremmassa
arvossa kuin ketään toista. Wilkinson vihjaa, että ne, jotka rukoilevat
Jaabeksen rukousta ovat älykkäämpiä kuin ne, jotka eivät sitä tee.
5) Wilkinson
vakavasti vähättelee Raamatun korostusta uskovan täydellisestä riippuvuudesta
Jumalasta. "Kun otat pieniä askelia, et tarvitse Jumalaa," (s.o.
maallisissa elämän pikku asioissa emme tarvitse Jumalaa, koska nämä asiat voimme
suorittaa omassa voimassamme) mutta kun otat suuria askelia, jotka ylittävät suorituskykysi,
niin Wilkinson'in mukaan silloin "sinä vapautat ihmeet" (sivu 44).
6) Kirja edistää
ja oikeuttaa itsekkyyttä jumala-suhteen osana. Raamattu opettaa, että uskovan
rukous on prosessi, jossa meidän tahtomme ja Jumalan tahto yhtyvät ja siitä
seuraa totteleminen (Room. 8:16-17; 1Joh. 5:14-15).
Jos rukoukseni ei ole
Jumalan tahdon mukainen, kuten Sanassa on ilmoitettu, niin silloin minun täytyy
pyytää Häntä muuttamaan sydämeni. Meidän muovailemisemme muuttamalla halujamme
on osa pyhitysprosessia. Jaabeksen rukouksessa
ei kuitenkaan kuulu mitään huutoa Jumalan puoleen, että Hän muuttaisi
sydäntämme. Itsekkyyttä sen itsensä vuoksi rohkaistaan. Jaabeksen rukouksen
toistamisen ainoa tarkoitus on, että Jumala vapauttaisi siunauksensa ja
lähettäisi ihmeitä: "Tulet muuttamaan perintösi ja tuomaan yliluonnollisia
siunauksia minne tahansa menetkin. Jumala tulee vapauttamaan ihmevoimansa sinun
elämässäsi nyt ja aina ikuisiin aikoihin. Hän on tuhlaava sinulle kunniaansa ja
iloansa" (sivut 91-92).
7) Menestys
nähdään mittana sille, onko joku ymmärtänyt Jaabeksen reseptin. Wilkinson uskoo
ratkaisseensa menestyksen salaisuuden: "Voit ripustaa Jaabeksen rukouksen
seinälle talosi jokaiseen huoneeseen ilman, että mitään tapahtuu. Vain se,
minkä uskot tapahtuu ja siksi seuraavaksi tee se mikä vapauttaa Jumalan voiman
ja tuo muutoksen elämääsi. Mutta kun toimit, niin astut sisälle Jumalan
parhaaseen suunnitelmaan sinua varten. Minä olen siitä elävä todistus ... Tänä
vuonna Walk Thru pitää yli 2500 raamattukonferenssia - 50 kunakin
viikonloppuna. Tämä palvelumme julkaisee nykyisin 10 lehteä kuukausittain
auttaakseen yksilöitä ja perheitä kasvamaan Jumalan Sanassa päivittäin.
Hiljattain ohitimme 100 miljoonan rajan julkaisujen kokonaismäärässä ....
miltei tyrmistyttävä todistus siitä, mitä
Jumalan armo ja Jaabes-rukoileminen voivat saada aikaan" (sivut
87,88,89).
8) Kirjan
viimeinen osa on nimeltään "Lunastettu tätä varten" ja vihjailee,
että meidät on pelastettu, jotta voisimme menestyksellisesti rukoilla Jaabeksen
rukousta ja vapauttaa Jumalan voiman elämässämme. Ja kuten karismaattisten opetuksissa
yleensä, jos emme näe Jumalan voiman vapautuvan, niin silloin meidän täytyy
olla hengellisesti vajaita.
9) Wilkinson
läpikäy jokaisen Jaabeksen pyynnön ja Max Lucado'n tyyliin spekuloi Jaabeksen
ajatuksilla hänen rukoillessaan ja/tai niitä asioita, mitä mahdollisesti tapahtui
Jaabekselle rukouksen jälkeen.
(a) " Jospa sinä siunaisit
minua...!" … Sieluni silmillä kuvittelen Jaabeksen seisomassa massiivisen
portin edessä korkean muurin syvennyksessä. Murheellisen menneisyytensä ja kauhistuttavan
nykyisyytensä maahan painamana hän näkee edessään vain mahdottomuuden - vailla
tulevaisuutta. Mutta kohottaen kätensä taivasta kohti hän huutaa: "Isä oi
Isä! Siunaa minua! Ja se mitä todella tarkoitan on ... siunaa minua ja paljon!
(sivu 22).
(b) "laajentaisit
minun alueeni" … Seuraava osa Jaabeksen rukousta - pyyntö saada lisää
alueita ... Jos Jaabes olisi työskennellyt Wall Street'illä, hän olisi voinut
rukoilla: "Herra lisää minun osakesalkkuni arvoa." Kun puhun
yhtiöiden johtajille, puhun usein heille tästä erityisestä näkökulmasta. Kun
kristityt johtajat kysyvät minulta: "Onko oikein jos pyydän Jumalaa laajentamaan
liiketoimintaani?" niin vastaukseni on: "Tottahan toki!" Jos
teet bisnestä Jumalan mielen mukaan, niin ei ole vain oikein pyytää lisää, vaan
Hän odottaa sitä, että pyydät. Sinun liiketoimintasi
on alue, jonka Jumala on uskonut sinulle. (sivut 30,31).
(c) Jaabeksen kolmas epätoivoinen pyyntö:
" jospa sinun kätesi olisi minun kanssani!" Tällä me vapautamme
Jumalan voiman suorittamaan Hänen tahtonsa ja tuomaan Hänelle kunnian kaikkien
ilmeisten mahdottomuuksien kautta (sivu 48). Huomaa, että Jaabes ei aloittanut
rukoustaan pyytämällä Jumalan kättä olemaan hänen kanssaan. Tuolla hetkellä hän
ei tuntenut siihen tarvetta. Asiat olivat vielä hallinnassa. Hänen riskinsä ja
niitä seuraava pelko olivat minimaaliset. Mutta kun hänen rajansa poistettiin
ja Jumalan ohjelman valtakunnanlaajuiset tehtävät alkoivat vyöryä häntä kohti,
Jaabes tiesi tarvitsevansa Jumalan kättä - ja pian (sivut 48,49).
(d) " ja sinä
varjelisit pahasta" Jaabeksen viimeinen pyyntö on nerokas mutta vähän ymmärretty
menetelmä pitää yllä siunauksentäyteistä elämää. Kaiken kaikkiaan, kun elämäsi
rikkoo tavanomaisen rajan ja alkaa tunkeutua uudelle alueelle Jumalan puolesta,
niin arvaapa kenenkä tonttia olet valtaamassa? Edellisessä luvussa rukouksemme
oli, että yliluonnollinen voima toimisi heikkoutemme kautta; tässä luvussa pyydämme
yliluonnollista apua suojelemaan meitä saatanan todistetulta kyvyltä saada
meidät tulemaan toisarvoiseksi (sivu 63). Uskotko, että yliluonnollinen Jumala
varjelee sinut pahasta ja suojelee sinun hengellistä sijoitustasi? Jaabes uskoi
ja hän toimi uskonsa mukaan. Siitä lähtien hänen elämänsä säästyi murheesta ja
tuskasta, joita paha tuo (sivu 74).
Kuinka tiedämme tästä
mitään? Jaabesta ei mainita Raamatussa enää missään uudelleen. Sitä paitsi
hänen yksinäinen rukouksensa ei paljasta mitään hänen taustastaan, ajatuksistaan
tai tunteistaan, eikä hänen jumalasuhteestaan ennen eikä jälkeen rukousta. Spekulointi
Wilkinson'in tavoin merkitsee oikeuksien ottamista Raamattuun ja todellisuudessa
rikkoo Jumalan kieltoa lisätä mitään Kirjoituksiin.
10) Wilkinson käyttää
myös toisten menestystarinoita oikeuttamaan menetelmänsä. (S.o. karismaattista
"tarinateologiaa"). On satoja (kenties tuhansia) ihmisiä, jotka ovat
rukoilleet Jaabeksen rukousta ja yhdistävät varallisuutensa suoraan siihen,
että ovat järjettömästi toistaneet tätä rukousta. Wilkinsonin nettisivulla on
jopa foorumi, jossa voi keskustella menestystarinoista. Toiset katsovat
menestyksensä syyn olevan: Oprah (amerikkalainen TV-kuuluisuus), jooga, tarot,
kristallit tai koko joukko muita asioita. Kokemusta ei milloinkaan pitäisi
käyttää oikeuttamaan mitään menetelmää - vain Jumalan Sanaa.
11) Wilkinsonin kaava
ei jätä Jumalalle mahdollisuutta sanoa "EI" tai "ODOTA". Rukoile
vain uskollisesti Jaabeksen rukousta ja sinulla on Jumala rasiassa. Kuitenkin
Raamattu opettaa, että kun luotamme Kristukseen, niin suhteemme Häneen on alkanut
ja siihen kuuluu alistuminen Jumalan tahtoon ja sen tunnustaminen, että Hänellä
on oikeus menetellä kanssamme miten ikinä haluaa. Se voi usein merkitä, että
Jumala sanoo ”ei” meidän pyynnöillemme. Wilkinson'in mukaan synti elämässämme
on ainoa asia, joka voi estää Jaabeksen rukouksen toistamisen toimimisen.
Kuinka paljon tunnustavissa kristityissä onkaan
niitä, jotka toivovat, että Wilkinson olisi oikeassa, että he voisivat toistuvasti rukoilla samaa asiaa uudelleen ja
uudelleen ja Jumalan olisi pakko siunata heitä ja tehdä heidät rikkaiksi.
Mutta Jumalan tarkoitukset meitä ja elämäämme
varten ylittävät paljon sen, minkä pystymme käsittämään ja joskus näemme Hänen
siunauksensa vasta kuukausia tai vuosia sen jälkeen, kun Hän on ne antanut
(1Moos.50:20).
Emme voi tuntea Jumalan mieltä, emmekä voi
pakottaa Häntä siunaamaan meitä.
Häntä ei voi hallita eikä manipuloida.
Jos se olisi mahdollista Hän ei olisikaan
Jumala, eikä Hän olisi palvonnan, kunnioituksen ja ylistyksen arvoinen.
Se, että James Dobson suosittelee Jaabeksen rukousta, on saanut kirjan
myynnin räjähtämään. Dobson on antanut uskottavuuden sellaiselle, mikä muissa
yhteyksissä on tuomittu menestysevankeliumina eli "nimeä se ja vaadi
sitä" - teologiana ( prosperity
gospel or "name-it
and claim-it" theology).
Tosiasiassa Jaabeksen
rukous on räätälöity menestysevankeliumin terveyttä ja rikkautta lupaavia
karismaattisia huijareita varten. World-lehti 14.7.2001 sanoi, että tämä kirja
"vetoaa menestysevankeliumin viehätykseen väittäessään, että tarvitsee
vain rukoilla tätä rukousta ja Jumala tulee, kuten Jaabes sanoo, 'laajentamaan
sinun alueesi.'"
Charles ja Frances Hunter (ns. "Onnelliset
Hunter'it", Happy Hunters), kirjoittavat uutiskirjeessään 7/2001:
"Monet teistä ovat soittaneet, kirjoittaneet tai kertoneet meille
unestamme, jonka näimme, kun ensi kerran olimme rukoilleet Jaabeksen rukousta.
Olemme niin innoissamme tästä, koska mitä enemmän mietimme unta, sitä enemmän
ajattelemme sen kauaskantoisia seurauksia. Tämä ei tarkoittanut vain, että
meillä on yltäkylläisyys taloudellisella alueella ja raha-asioissa, vaan se
sisältää myös sinun perheesi pelastuksen. Eikä tähän yltäkylläisyyteen kuulu
vain perheesi pelastus, vaan myös parantumiset, joita sinä ja perheesi
tarvitsette. ... Äläkä unohda rukoilla tuon tarvitsemamme 1 miljoonan dollarin
lahjan puolesta!" (Lähde:
8/15/01, Calvary Contender.)
Iso mainos Houston
Chronicle'ssa ilmoittaa hänet puhujaksi suunnattoman suuressa Lakewood'in
kirkossa (karismaattinen seurakunta), pääsymaksut ovat $15/henkilö,
$25/pariskunta. Mainoksessa sanotaan: "Tulet oppimaan kuinka voit
vapauttaa Jumalan suosion ja voiman elämässäsi."
Wilkinson'in kirjan todellinen murhenäytelmä
tulee olemaan se verilöyly, joka syntyy, kun epätoivoiset sielut noudattavat hänen
neuvoaan rukoilla Jaabeksen rukousta kuukauden ajan, eikä mikään muutu, tai
muuttuu vain pahemmaksi. Kirjassa ei puhuta mitään siitä mitä tehdä, kun rukous
näyttää pettävän (esim. lapsi kuolee, avioliitto hajoaa, työpaikka menetetään,
terveyttä ei tulekaan jne.).
Monet tulevat etsimään syytä itsestään.
Kuitenkin Wilkinson on antanut takuun, että rukous tulee toimimaan. Selkeä johtopäätös on, että pettänyt rukous on
yhtä kuin pettänyt usko.
Wilkinson opettaa pinnallista
"tulossuuntautunutta" uskoa, jonka oletetaan takaavan menestyksen.
Se on päinvastaista syvälle, pysyvälle
ja rakastavalle suhteelle Isäämme, joka
kantaa meidät läpi surujen, epäonnen ja menetysten.
Tri Layton Talbert kirja-arvostelussaan,
Frontline-lehden lokakuun 2001 numerossa, huomauttaa yhdestä kirjan
filosofisista harhoista olevan "pyrkimys sekoittaa 'siunaus'
'menestykseen'".
Hän sanoo: "Perusoletus näyttää olevan,
että menestyksellisten palvelumahdollisuuksien lisääntyminen todistaa Jumalan
siunauksen ja niiden puute …merkitsee Jumalan
siunauksen puutetta. Tämä voi luoda lukijoissa väärän odotuksen, joka huomaamattaan
aiheuttaa hämmennystä, turhautumista ja pettymystä Jumalaan. Tai itseensä kääntyneen oletuksen, että
näissä tunteissa on jotakin väärää. Raamatullinen korostus on uskollisuudessa,
ei hedelmällisyydessä. Sekä Jeremia että Hesekiel saivat selkeän
ennakkovaroituksen, että heidän palvelunsa olisivat huomattavan epäonnistuneita
mitattuna selvällä myönteisellä vaikutuksella ja tuloksella, mutta siitä
huolimatta he olivat esimerkkejä menestyksestä, koska he uskollisesti täyttivät
Jumalan toimeksiannon."
Eräs vakava kriitikko liittää tämän best-seller'in
johonkin sellaiseen, jota hän kutsuu "megaseurakuntakristillisyydeksi",
raha- ja valtatietoiseksi uskonnoksi, jonka symboleja olivat esim.
TV-evankelistojen Jim Bakker ja Jimmy Swaggart nousu ja tuho. "Se yrittää
kristillistää jotkut kulttuurimme pahimmat ilmiöt. Heität sekaan vähän puhetta
Jumalasta ja heti se onkin kauppatavaraa." (Lähde: "Godliness or greed? Prayer book seeks
'exponentially expanding blessings',(suom. Jumalisuus vai ahneus?
Rukouskirja etsii 'exponentiaalisesti lisääntyviä siunauksia'" 6/9/01, AP
story.)
Toinen kriitikko on jopa
julkaissut parodioivan kirjan Jaabeksesta. "Päättelimme, että koska tämä
kirja oli niin suosittu, sen täytyi olla paha, niinpä menimme ja luimme sen ja
totesimme olevamme oikeassa", sanoo Douglas Jones kirjan The Mantra of Jabez: Break on Through to the
Other Side (kust. Canon Press) kirjoittaja. Jones, joka opettaa filosofiaa
eräässä kristillisessä college'ssa Idaho'ssa jatkaa: "Emme itse asiassa
pidä kirjaa pahana. Se vain sisältää kaiken sen, mikä on mieletöntä tämän ajan
evankelisuudessa”. Käytä Jaabes mantraa, sanotaan kirjan kannessa ja "pian
myös sinä tunnet adrenaliinisi kohoavan niin, että voit kutsua Pyhää Henkeä ja
käyttää sitä oikeuttamaan minkä tahansa hulluuden, jonka haluat mainita." (Lähde: "Ilmiö jolla on raamatulliset
mittasuhteet", 8/14/01, L.A. Times.)
Yhteenveto
Jaabeksen rukous on erityisen vaarallinen teos kristillisen teologian näkökannalta. Se
nousee ennemmin ihmis- kuin Kristus keskeisestä maailmankuvasta. Vaikka kutsu
suhtautua vakavasti rukouksen voimaan on aina tervetullut, niin tuon kutsun täytyy
ottaa vakavasti rukouksen teologiset tosiasiat. (Lähde:
5/21/01, Christian News.)
Bruce Wilkinson varmastikin julistaisi, että hän
sekä ymmärtää, että uskoo normaalin/kirjaimellisen raamatunselitysopin yleisesti
hyväksytyt periaatteet. Käytännössä kuitenkin syistä, jotka ovat aivan
käsittämättömiä, hän on päättänyt olla välittämättä näistä periaatteista ja
kirjoittaa kirjan käyttäen hartausmenetelmiä. Tulos on, että Wilkinson on nostanut
huonosti tunnetun ja vähemmän tärkeän rukouksen kristillisen elämän ja
kokemuksen varsinaiseksi huippukohdaksi (vertaa tätä rukousta johonkin Daavidin
tai Paavalin tai Jeesuksen rukoukseen, erityisesti Joh.17:ssa, ja kysy
itseltäsi, "Miksi kirjailija on valinnut Jaabeksen rukouksen?").
Kuten on osoitettu, Jaabeksen rukous ei ole
ollenkaan sanankohdan 1.Aik.4:9-10 oikea tulkinta, vaan kirjailija on päättänyt
hengellistää tekstin.
Hän teki siitä sen, mitä hän halusi sen
tarkoittavan, rakensi sovelluksen oman harhaisen tulkintansa perusteella,
allekirjoitti koko kyhäelmän todistuksilla ja anekdooteilla Sanan asemesta ja
sysäsi sen seurakunnalle muka kauan kadoksissa olleena avaimena Jumalan mittaamattomiin
siunauksiin. (Lähde: “I Just Wanted More Land – Jabez”, Halusin
lisää maata - Jaabes, by Gary E. Gilley, pp. 61-62.)
Mikään ei voisi olla hullumpaa -- paitsi
tietysti se että valtava määrä Jumalan kansaa on tullut petetyksi tämän
kaltaisen hullutuksen kautta. Ja on surullinen tosiasia, että näin on käynyt.
Loppuhuomautus
JOS minut on ristiinnaulittu Kristuksen kanssa
ja JOS en enää elä minä, vaan Kristus elää
minussa
ja elämää, jota nyt elän lihassa, minä elän
Jumalan Pojan uskossa,
joka rakasti minua ja antoi itsensä minun
puolestani,
niin silloin Jaabeksen rukous ei sovi minun
elämääni.
Miksi?
Koska Kristus minussa ei etsisi Isän siunausta
itselleen vaan niille, jotka ovat ympärilläni. Ja rukoustemme tulisi aina olla
ensiksi lähimmäistemme puolesta eikä itsemme.
Ja sitä paitsi eikö siinä ole kylliksi
siunausta, että Jeesus on elämäni Herra ja että minulla on iankaikkinen elämä.
Jos vain uskon, Hän huolehtii minun hyvästäni ja minä todella luotan hänen
lupauksiinsa huolenpidosta, eikä minun tarvitse pyytää siunausta. Se riittää,
mitä Hän antaa minulle ja jos Hän arvelee minulta puuttuvan jotakin, hän
katsoo, että tarpeeni täyttyvät.
Ohessa osia Albert
James Dager'in arvostelusta koskien kirjaa:
Media Spotlight, Vol. 24 - No. 1
1) Wilkinson esittää mielestään uuden
löydön koskien tehokasta rukousta. Wilkinson'in mukaan rukoilemalla rukousta,
jota Jaabes rukoili, voimme saada ylenpalttisia siunauksia, joita Jumala ikävöi
antaa meille.
2) Jaabes mainitaan kahdessa lyhyessä
jakeessa 1.Aik.4:9-10 kuningas Daavidin sukuluettelossa. Hän näyttää ilmestyvän
tyhjästä; ei mitään mainintaa kenelle hän syntyi tai kuka syntyi hänelle. Hän
vain on siellä. Mitään ylistystä ei anneta kenellekään toiselle sukuluettelossa,
yksin Jaabes saa sellaisen kunnian Jumalalta. Tämä on saanut Wilkinson'in
otaksumaan, että Jaabeksen rukouksessa täytyy olla jotakin poikkeuksellista,
koska Jumala on sisällyttänyt sen Israelin sukupuun "kuivaan" historiaan.
3) Wilkinson kysyy: "Mistä tiedän,
että Jaabes-rukoileminen merkittävästi vaikuttaa sinuun?" Hänen vastauksensa:
"Omasta kokemuksestani ja satojen muiden ihmisten todistuksista ympäri
maailmaa, joiden kanssa olen jakanut nämä periaatteet. Mikä vielä tärkeämpää,
koska Jaabeksen rukous ”tislaa” Jumalan kaikkivoivan tahdon sinun
tulevaisuutesi hyväksi. Lopuksi koska se paljastaa, että sinun Isäsi ikävöi
antaa sinulle niin paljon enemmän, kuin mitä ikinä olet ajatellut pyytää.”
4) Wilkinson etsii Jumalaa, että Hän
"vapauttaisi jotakin ihmeen kaltaista" elämässään. Kuitenkin myös
kuritus voi olla ihmeellistä, vaikka se ei olekaan mukava siunaus, jota
Wilkinson etsii. Tällainen ajattelu olettaa, että jos mitään ihmeellistä ei
tapahdu, niin silloin ei ole siunaustakaan.
5) Wilkinson tekee muutamia harhaisia
johtopäätöksiä koskien palvelutehtävää: "Kun alat pyytää tosissasi -
kerjätä - enemmän vaikutusvaltaa ja vastuuta, joilla voisit kunnioittaa Häntä,
Jumala tuo tilaisuuksia ja ihmisiä sinun tiellesi. Voit luottaa Häneen, että
Hän ei milloinkaan lähetä jotakuta luoksesi, jota et voi auttaa Hänen
johdattavan voimansa avulla."
Ei näin. Jumala lähettää panettelijoita
koetellakseen meitä tulella ja puhdistaakseen uskomme.
Jumala voi lähettää joitakin, että Hänen Sanansa
kauttamme tuomitsisi heidät heidän sydämensä kovuuden vuoksi.
Wilkinson'in huoleton asenne olettaa, että vain
selkeästi "hyviä" asioita tulee tiellemme. Sano tämä Paavalille, Pietarille
ja kaikille uskonsa tähden kärsineille pyhille!
Wilkinson liittää Jaabeksen rukoukseen jotakin
sellaista, mikä on vastoin Jeesuksen opetuksia: "Ajattele tällä tavalla:
Sen sijaan, että seisoisit lähellä joen rantatörmää pyytäen kupillista vettä,
selviytyäksesi kustakin päivästä, sinä teet jotakin uskomatonta - sinä otat
tämän pienen rukouksen, mukanaan suunnattoman suuri palkinto - ja hyppäät
jokeen!" (Lihavointi Wilkinson'in).
Mutta lue itse, mitä Jeesus sanoi
(Matt.6:25-34). Jos rukouksemme keskittyvät kovin paljon siihen, mitä voimme
saada Jumalalta, meidän on syytä epäillä rukoilemmeko oikein.
6) Jaabeksen rukous pyytää, että Jumalan käsi
olisi hänen päällänsä. Wilkinson väittää, että tämä varmistaa Jumalan puuttumisen
vaikeisiin tilanteisiin, joihin joudumme: "Jumalan valittuina ja siunattuina
lapsina meidän odotetaan yrittävän jotakin niin suurta, että epäonnistuminen on
varmaa ... ellei Jumala puutu asioihin ... Siten me vapautamme Jumalan voiman
suorittamaan hänen tahtonsa ja tuomaan Hänelle kunniaa kaikkien aivan ilmeisten
mahdottomuuksien kautta."
Tosiasiassa jokainen joka lähtee tekemään
sellaista, missä varmasti tietää epäonnistuvansa ilman Jumalan mukaan tuloa, kiusaa
Jumalaa. Tämä on yksi huonoimmista neuvoista, mitä joku voi antaa. On eri asia
mennä Pyhän Hengen johdossa alueille, joista on mahdoton saada voittoa ilman
Häntä, kuin "hypätä jokeen" ja odottaa Jumalan pelastavan oman
typeryyden seurauksista.
7) Wilkinson väittää, että meidän
"luovutettu tarpeemme muuttuu Jumalan rajoittamattomaksi mahdollisuudeksi.
Ja Hän tulee suureksi sinun kauttasi”.
Kuka täällä oikein määrää? Jumala ei ole
etsimässä "rajoittamatonta mahdollisuutta", jonka me muka myönnämme hänelle
"luovutetun tarpeemme" kautta.
Jumalan oikeaa palvelijaa ohjaa Pyhä Henki,
eivät hänen omat suuret suunnitelmansa palvella Jumalaa.
Eikä Jumala "tule suureksi" meidän
kauttamme.
Jumala on niin suuri kuin Hän haluaa.
Me emme voi tehdä yhtään mitään suurentaaksemme
Häntä. Moinen ymmärryksen puute asettaa kyseenalaiseksi Wilkinsonin oikeuden
opettaa kenellekään yhtään mitään, varsinkaan siitä kuinka rukoilla.
8) Vielä pitemmälle menevää ymmärryksen puutetta
Wilkinson osoittaa, kun hän sanoo: "Kun Jaabeksen ja alkuseurakunnan
tavoin anomme Jumalan mahtavaa läsnäoloa, me myös tulemme näkemään mahtavia
tuloksia, jotka voi selittää vain Jumalan kädestä lähteneiksi ... Heidät
tunnettiin yhteisönä, joka vietti tunteja, jopa päiviä, rukoillen yhdessä odottaen
Jumalaa ja anoen Hänen voimaansa (ks. Apt. 2:42-47)".
Vilkaisepas Apt.
2:42-47. Missä noissa
jakeissa pyydetään Jumalan voimaa?
Jumalan voima tuli oikeaan aikaan Joelin
profetian mukaan (Joel 2:42-47).
Emme tarkkaan tiedä, mitä he rukoilivat. Siispä
emme voi tietää, että he anoivat "Jumalan mahtavaa läsnäoloa".
Tällainen arvailu on tyypillistä niille, jotka
lähestyvät Sanaa teologisista ennakko-oletuksistaan käsin.
9) Jaabes rukoili, että Jumala varjelisi hänet
pahasta, jottei se aiheuttaisi hänelle surua. Tässä Wilkinson varoittaa lukijaa
itsetyytyväisyydestä siten, että mitä enemmän sinä teet Jumalan vuoksi, sitä
enemmän Saatana käy päällesi. Ehkä käy, ehkä ei. Tämä ei ole mikään sääntö.
Mitä saatana voi tehdä riippuu enemmän Jumalasta kuin saatanasta.
Mikään paha ei voi koskea meihin, ellei Jumala
sitä salli.
Jotkut myöntävät saatanalle enemmän voimaa kuin
hän omistaa.
10) Wilkinson väittää, että Jumala varjelee
meidät pahasta ja suojelee meidän "hengellistä sijoitustamme".
Kuitenkin, vaikka hän on rukoillut Jaabeksen rukousta 30 vuotta, hän on ollut
mukana Lupauksen pitäjissä (Promise Keepers) alusta asti. Mitä tämä kertoo
meille pahasta varjelemisesta?
11) Emme voi rakentaa teologiaa rukouksesta
yhden Raamatun jakeen varaan, joka kertoo pelkästään mitä joku rukoili.
En milloinkaan lakkaa ihmettelemästä, kuinka
ihmiset yrittävät neuvoa meitä kuinka rukoilla, mietiskellä ja lähestyä Jumalaa
eri tavalla kuin Jeesus neuvoi.
Jeesus ei tarkoittanut meidän rukoilevan
toistamalla ulkomuistista hänen antamaansa esimerkkirukousta.
Se on rukousmalli.
Paitsi pyyntöä varjella pahasta, se ei ole
Jaabeksen mallin mukainen. Jos Jaabeksen rukous on tarkoitettu kaikille
uskoville, niin miksi hän ei maininnut opetuslapsille tätä VT:n jaetta?
12) Ei ihan kaikki, mitä Wilkinson sanoo, ole
harhaa. Mutta hänen pieni kirjansa on vain vähän enemmän, kuin hengellistä
hömppää. Se perustuu enemmän kertomuksiin kuin Sanaan olettaen, että ihmisen
"kokemus" on Jumalan Sanan yläpuolella.
Sen vuoksi, jos tuhannet ihmiset seuraavat
jotakin rutiiniharjoitusta, niin voit olla varma, että monet heistä palaavat
mukanaan hyviä uutisia. He otaksuvat, että kaikki "hyvä", joka
tapahtuu heille rituaalin aloittamisen jälkeen täytyy olla sen seurausta.
suom. Samuel Korhonen