Hengellinen Taistelu osa 1
"Hengellinen sodankäynti"-opetus valtaa alaa…
"Hengellinen sodankäynti" on termi, joka on tullut tunnetuksi viime vuosien aikana kasvavalle joukolle kristittyjä. Sen nimissä opetetaan suorittamaan profeetallisia tekoja, sitomaan alueellisia ja muita henkivaltoja, vapauttamaan toisia ihmisiä erilaisista siteistä - myös demoneista jne.
Opetuksen ydin on, että kristityn ja seurakuntien on käytettävä niille kuuluvaa Jumalalta saatua auktoriteettia tämän maailman muuttamiseksi alistamalla se kristittyjen valtaan.
Erilaiset suuret joukkotilaisuudet ja toiminnot kuuluvat oleellisena osana liikkeen toimintaan. Opetus on saanut maailmanlaajan suosion ja hengellisen sodankäynnin piiriin kuuluvia kristittyjen joukkotapahtumia järjestetään meilläkin.
Nykymuotoinen hengellisen sodankäynnin opetus on melko nuorta. Eräs hengellisen sodankäynnin opettaja mainitsee Benny Hinnin 1988 isännöimän Orlandon konferenssin olleen tärkeä merkkipaalu opetuksen muodostamisessa. Kenneth Haginin kirja "The Authority of the Believer" on eräs liikkeen perusteoksia.
Muita huomattavia aiheesta kirjoittajia ovat mm. Charles H Kraft, C Peter Wagner, Francis Frangipane ja Cindy Jakobs. Kaikki mainitut henkilöt ovat vahvasti mukana ns. "karismaattisessa uudistuksessa". Muita liikkeen merkittäviä nimiä 80-luvun lopulla olivat Larry Lea ja Robert Liardon
Hengellinen sodankäynti on opetuksen mukaan "yksinkertaisesti" sitomista ja päästämistä rukouksen keinoin Matt. 18:18-20 mukaan. Sen sanotaan olevan Jeesuksen seuraajilleen antaman auktoriteetin käyttämistä Luuk. 10:17-20 perusteella. Opetuksen ydin on, että meidän tulee ymmärtää olevamme sodassa pimeyden valtojen ja voimien kanssa, Ef. 6:12. Vanhan testamentin puolelta opetuksessa käytetään Israelille annettuja lupauksia, kuten 3Moos. 26:8, jonka sanotaan kuvaavan uskovien auktoriteettia...
Esimerkkinä suurista joukkotapahtumista on Morris Cerullon 27-31.5.1999 johtama "Ensimmäinen Hengellisen Sodankäynnin Rukouskonferenssi Euroopassa". Paikkana oli Lontoo. Konferenssin esittelylehtinen lupaa:
"Tässä strategisessa konferenssissa opit...
- rukoilemaan auktoriteetilla,
- käymään strategisen tason rukoussotaa aggressiivisen esirukoustaistelun kautta,
- tunkeutumaan ja lävistämään pimeyden linnakkeet tehokkaasti,
- valloittamaan kaupunkisi Kristukselle strategisen rukouspiirityksen keinoin,
- vakauttamaan kaupunkiisi hengellinen ilmapiiri rukousevankelioinnin kautta,
- tunnistamaan ja repimään maahan saatanan linnakkeet,
- tunnistamaan ja kokoamaan yhteen (kristittyjen) uskollinen jäännös yhteyden viirin alle,
- vapauttamaan Jumalan liiton lupaukset esirukouksen kautta jne..."
Esite kertoo Jumalan antaneen Cerullolle "kyvyn mennä kaikkialle maailmaan kouluttamaan, innoittamaan ja saattamaan kristityt johtajat täyttymään Pyhällä Hengellä, jotta he voivat saarnata evankeliumia kaupungeilleen, kansakunnilleen ja saavuttamattomille ihmisjoukoille..." Konferenssin laajaan puhujakaartiin kuului edellä mainittuja hengellisen sodankäynnin ja karismaattisen uudistuksen "kenraaleja".
Sotatermit ja sodankäynnin tavat on otettu liikkeen opetukseen. Profeetalliset teot ovat esim. sitä, että rukouskonferenssin osanottajat saadaan hakkaamaan näkymättömällä miekalla näkymätöntä vihollista. Oikeitakin miekkoja kokouksissa esitellään: "Miekka esiteltiin kokoukselle ja selitettiin kuinka eräät esirukoilijat voitelivat miekan öljyllä, sitten miekkaa käytettiin lävistämään pimeys... ja taisteluun pimeyden valtoja vastaan..."
Toronton srk:n johtaja John Arnott esitti uutta "miekkavoitelua": "(Arnott) esitteli uutta voitelua, jota hän nimittää ´Herran miekaksi´. Tämän voitelun myötä tulee uusi rohkeus, uusi voima. Hän kutsui sitä myös ´soturi voiteluksi´. Sen kautta jokainen vapautuu vihollisistaan. Näkyvä osa tämän voitelun vastaanottamista käsitti karjumista, huutamista ja käsien nostamisen pään päälle ja niiden liikuttelun jäljitellen vihollisen lyömistä miekalla. Arnott varoitti kuulijoitaan ettei miekkaa tule ottaa jos elämässä on salaista syntiä. Silloin miekka saattaa kääntyä itseä vastaan. Kuultuaan kaiken tämän useimmat yli 600-päisestä kuulijajoukosta järjestyivät jonoon vastaanottamaan uutta voitelua Arnottilta. Hän tarttui ylösnostettuihin käsiin ja sanoi: ´Vastaanota miekka´. Tämän voitelun myötä useimmat kaatuivat takaperin ja alkoivat liikuttaa käsiään edestakaisin (miekalla lyömisen tapaan)... Toiset seisoivat tehden samaa liikettä. Epähuomiossa yksi mies löi ´miekallaan´ vieressään olevaa naista..."
Jo näistä esimerkeistä havaitsemme hengellisen sodankäynnin sotaisan luonteen. Opetus on muokattu malttamattoman nykykristityn kärsivällisyyden rajoihin sopivaksi. Maailmassa opittu "kaikki heti tänne nyt" - mentaliteetti on iskostunut myös kristittyihin. Lukemalla kirja, osallistumalla parin päivän rukoussotakonferenssiin ja/ tai vastaanottamalla "uusi voitelu" sitä välittävän "profeetan", "apostolin" tai "Jumalan kenraalin" kautta ollaan jo valmiit repimään maahan saatanan linnakkeet ja voittamaan kaupungit Kristukselle.
Muinaisen Persian uskonnon, zoroastrianismin, pääperiaate on hyvän ja pahan taistelussa, jota kuvataan Jumalan ja saatanan välisenä kosmisena sotana. En toki rinnasta tarkastelemaamme hengellistä sodankäyntiä ko. uskontoon mutta viittaan siihen, että monella kristityllä on samankaltainen mielikuva Jumalan ja saatanan suhteesta. Ajatellaan Jumalan käyvän sotaa maailman herruudesta saatanan kanssa ja tähän sotaan ihminen on velvoitettu osallistumaan sillä Jumala maan päällä voi toimia vain kristittyjen kautta. Jos kristityt laiminlyövät velvollisuutensa eivätkä iske maahan saatanan joukkoja kansakunnat ja kaupungit pysyvät vihollisen vallassa eikä Jumalan valtakuntaa pystytetä maan päälle. Kristus ei voi saapua ennen kuin kristityt ovat valmistaneet olosuhteet Hänelle sopiviksi.
Raamatullinen näkemys tämä ei ole. Opetus pimittää tehokkaasti Jumalan kaikkivaltiuden ja voiman niiltä, jotka sen omaksuvat. Jumalan ei tarvitse sotia saatanan kanssa. Hän on yläpuolella kaikkien valtojen ja voimien - ei ainoastaan ihmisvoimien vaan myös saatanan voimien. Ihmisen syntiinlankeemuksen kautta saatana sai mahdollisuuden hallita tässä maailmassa. Sen oikeus on Jumalan sallima ja Hän ilmoittaa selvästi Sanassaan, että tämä oikeus on rajallinen ja päättyy Jumalan jo alussa asettamana aikana.
Rukous ja esirukous on kristityn oikeus ja velvollisuus. Se on kristillisen elämän yksi keskeinen perusasia. Rukouksesta opettaminen on arvokasta ja tärkeää. Mutta toisin kuin hengellisen sodankäynnin opettajat me emme "juokse umpimähkään" emmekä "taistele niin kuin ilmaan hosuen".
Tänä päivänä pyritään saamaan "pikavoitelu", (jopa kirjaimellisesti ilmaan hosuen) jonka jälkeen kristitty on valmis tunnistamaan ja tuhoamaan saatanan linnakkeet. Raamattu ei tunne oikotietä kristillisen auktoriteetin saamiseksi. Se rinnastetaan kristillisen luonteen kehittymiseen, jota Raamattu kuvaa "hengen hedelminä". Niiden syntyminen on Pyhän Hengen hiljaisen työn tulosta meissä ja tämän työn olisi tarkoitus jatkua koko elämämme ajan. Ihmisen puolelta se edellyttää alistumista Jumalan Sanan alle ja jatkuvaa oman synnin tuomitsemista.
Ennen puhuttiin paljon "kilvoittelusta", jolla kuvataan uskovan vaellusta maailman ahdistusten ja kiusausten keskellä. Kilvoittelu kiusausten keskellä on ollut ja tulee olemaan uskovan osa kaikkina aikoina. Siitä todistaa mm. 1Piet5:9.
Sanan mukaan hyvän ja pahan erottaminen ei onnistu "pikavoitelun" kautta. Vasta ajan kuluessa hengellisen kokemuksen karttuessa me kykenemme siihen.
Myös 1Piet5:6 viittaa tähän kun se kehottaa uskovaa nöyrtymään "Jumalan väkevän käden alle", jotta Jumala voisi jossakin vaiheessa hänet "korottaa" - itse liitän ko. jakeen tarkoittamaan meille uskottavaa kykyä osallistua Jumalan työhön. En usko jakeen tarkoittavan sellaista ihmisen palvomista ja korottamista, joka ilmenee nykykristillisyydessä, erityisesti karismaattisessa liikkeessä.
Hengellisen sodankäynnin opettajat antavat usein merkillisen kuvan ihmisen ja saatanan suhteesta. Annetaan ymmärtää, että tämän maailman ruhtinaan valta riippuu meidän toimistamme. Jos toimimme oikein hengellisen sodankäynnin opettajien ohjauksessa niin saatana menettää otteensa maailmasta. Raamattu ei lupaa mitään tällaista tapahtuvaksi meidän toimestamme.
Tämän maailman ruhtinaana saatana pitää valtaa "ilmavallan herrana". Raamattu tarkoittaa tällä sen toimintaa pettäjänä ja valehtelijana, "valheen isänä".
Se pimittää ihmisiltä armahtavan Jumalan tarjoamalla Jumalan Sanan totuuden sijaan moninaisia vaihtoehtoja. Vetoamalla ihmisen syntisen luonnon vastahankaisuuteen Jumalaa kohtaan se tarjoaa uskontoja ja elämänkatsomuksellisia oppeja jokaiseen makuun. Saatana tuntee langenneen ihmisluonnon heikkoudet, joita se käyttää etevästi hyväkseen. Sen linnakkeet ovat siis ihmismieleen ja ajatukseen liittyviä - eivät näkyviä instituutioita tai esteitä - ja niiden tarkoitus on aina eristää ihminen Jumalan totuudesta.
Kun Kristus kuoli ristillä ja nousi ylös kuolleista Hän jo hankki ihmiselle täyden voiton saatanasta. Tämä voitto voidaan omistaa uskomalla Sanan mukaisesti Hänen täytettyyn tekoonsa. Meidän ei pitäisi mennä sivuraiteille ja Kristus -keskeisyyden sijaan etsiä uusia menetelmiä taistella pettäjää vastaan. Saatana haluaa aina huomiomme pois Jeesuksesta ja ristin työstä.
Mitä risti merkitsee? Sanan mukaan se ennen muuta julistaa voittoa omasta syntisestä luonnostamme. Sitten se ohjaa meidät Kristuksen rakkauden kokeneina todistamaan tästä voitosta kanssaihmisillemme. Jos vihollinen saa meidän huomiomme kiinnitettyä Ristinsanomasta itseensä se on saavuttanut jo paljon.
Jumalan Sanassaan ilmoittama maailmanhistoriallinen tapahtumasarja ei ole vielä lopussa. Saatana on edelleen "sitomatta" ja sillä on vielä aikaa pettää ihmiskuntaa.
"Sitominen ja päästäminen" ovat tärkeitä tekijöitä hengellisen sodankäynnin opetuksessa. Opetuksen mukaan voimme sitoa vaikkapa sairauden, varattomuuden, moraalittomuuden ym. henkiä ja näin päästämme Jumalan siunaukset omaan ja toisten elämään. Yhä enenevässä määrin liikkeen opetuksen omaksuneet ovat alkaneet puhua saatanalle kuten, "saatana, olet valehtelija ja me vaadimme sinua päästämään otteesi (siitä ja siitä)...".
Raamattu ei opeta meitä puhumaan suoraan saatanalle tai henkivalloille. Poikkeuksena on riivatun vapauttaminen Jeesuksen antaman esimerkin mukaan. Tässä asiassa ei kuitenkaan pidä lähteä oletusten tielle - riivaajia ei pidä nähdä ensisijaisena ihmiskäyttäytymisen syynä. Raamatussa kerrotut tapaukset olivat selviä.
2Piet.10-11 varoittaa: "...Nuo uhkarohkeat, itserakkaat eivät kammo herjata henkivaltoja, vaikka enkelitkään, jotka väkevyydeltään ja voimaltaan ovat suuremmat, eivät lausu heitä vastaan herjaavaa tuomiota Herran edessä..." Juudan kirje sanoo: "Mutta ei ylienkeli Mikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: ´Rangaiskoon sinua Herra!´ Nämä sitä vastoin herjaavat sitä, mitä eivät tunne..." 1:9-10.
Raamatun mukaan ei ole meidän asiamme puhua saatanalle käskien sitä. Sen sijaan meillä on paljon parempi tie: Saamme puhua Jumalalle, joka kuulee rukouksemme ja voimme turvallisin mielin jättäytyä Hänen käsiinsä.
Uskovan auktoriteetti - esim. Luuk. 10:19 mukaan - pitää tutkia Raamatun kokonaisilmoituksen valossa. Toisaalta meidän on opittava mitä kristillinen historia opettaa, ovatko menneiden sukupolvien kristityt valloittaneet valtakuntia ja kaupunkeja Kristukselle ja jos eivät ovatko he surkeita epäonnistujia?
Raamatun yksi keskeinen asia on synnin vallan ja hengellisen kuoleman todellisuus ihmiskunnan keskellä. 1Joh.3:8, Heb.2:14 ja Kol.2:13-15 ovat esimerkkejä kuinka me olemme voittajia Kristuksen voiton kautta. Raamatullinen maininta "olla Kristuksessa" ja "Kristus meissä" kuvaa riippuvaisuuttamme yksin Hänestä ja Hänen teostaan. Joh.15:5 Jeesus kuvaa itseään viinipuuna ja seuraajiaan sen oksina. Hän lisää, että "ilman minua te ette voi mitään tehdä."
Raamatun kokonaisilmoitus antaa ymmärtää, että paitsi Kristuksen auktoriteettiin ja voimaan samaistumme Hänen alistumiseensa ja kärsimyksiinsä tässä maailman-ajassa.
Uskovalle voittaminen ei merkitse samoja asioita, joita maailma pitää voitonmerkkeinä. Se, että maailman voiton merkit (vauraus, maallinen menestys, ihmisten kunnioitus, valta jne...) on otettu merkitsemään kristityn voittoa on saatanan juoni, jonka kautta se pimittää meiltä Jumalan todellisen voiman elämässämme. Jumalan ihmeellinen voima tulee ilmi juuri "tavallisuudessa" - elämme puutteellisina vajavaisessa maailmassa, saatamme joutua kokemaan vaikeitakin asioita - kuitenkin usko elää meissä ja iankaikkisen elämän toivo ei minnekään häviä!
Raamatun mukainen sitominen ja päästäminen ei ole automaatio, joka saadaan tapahtumaan tiettyjen lakien ja menetelmien noudattamisen kautta. Kuten edellisissä artikkeleissa on kuvattu ko. menettely liittyy okkultismin yhteyteen - ei raamatulliseen kristillisyyteen.
Matt.16:19 ja 18:18 jakeissa Jeesus antaa asiaa koskevan lupauksen. Mutta mitä sitominen ja päästäminen voi merkitä? Raamattu ei anna selvää kuvaa, että meillä olisi oikeus mihin tahansa haluttuun tai toivottuun asiaan. Kristillinen historia ei liioin tue käsitystä, että kyseessä olisi meille kuuluva lupaus, joka oikein sovellettuna toimisi aina tarvittaessa.
Perinteinen käsitys asiasta perustuu siihen, että kyseessä on henkilökohtaisen pelastuksen asia. Kun henkilö tulee uskoon ja liittyy Kristuksen seurakuntaan maan päällä Hänet "sidotaan" pelastuksesta osalliseksi ja hänen nimensä liitetään taivaan "kirjaan". Samalla hänet päästetään synnin ja sen rangaistuksen siteistä.
Kaikissa Jumalan lupauksissa meidän on muistettava, että Jumala tekee kaiken oman tahtonsa mukaan suvereenisti. Kun rukoilemme Häntä uskossa (so. uskomme Häneen alistuen Hänen kaikkivaltiaaseen tahtoonsa) ja totuudessa Hän kuulee meitä ja vastaa rukouksiimme.
Meidän osamme on elää elämäämme luottaen siihen, että Hän johdattaa meitä ja antaa meille tapahtua sitä mikä koituu meidän iankaikkiseksi parhaaksemme ja etenkin Hänen nimensä kunniaksi iankaikkisuudessa. "Vanhurskas on elävä uskosta", Room.1:17.
Ef.6:13-17 kuvaa uskovan hengellistä sota-asua. Raamatun mukaan on selvää, että olemme mukana hengellisessä taistelussa. Kysymys on kuinka meidän tulisi taistella? Sanan opetus on, että meidän tulee valmistautua jo etukäteen. 6:13 painottaa kuinka "sota-asu" tulisi olla päällä jo silloin kun "paha päivä" kohdalle sattuu. Oikeaan sotaan ei lähetetä kouluttamattomia sotilaita. Tässä Raamatun paikassa esitetään seitsemän hengellistä hyvettä, jotka meidän tulisi omata: totuus, vanhurskaus, alttius, usko, pelastus, Jumalan Sana ja rukous.
"Hengen miekka" on Jumalan Sana - ei mielikuvitusmiekka, jota pitää heilutella käsissä näkymätöntä vihollista vastaan. Me autamme ihmisiä Jumalan Sanalla - hengellisen sodankäynnin perusta on Sanan tuntemus ja Jumalan antama viisaus tarjota sitä ihmisen ongelmiin.
UT:ssa on merkittävää, kuinka hengellinen taistelu liittyy meidän jumalasuhteeseemme. Taistelemme sitä paremmin mitä lähempänä Jumalaa olemme. Jaakob 4:7-8: "Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee. Lähestykää Jumalaa niin Hän lähestyy teitä..." 1Piet.5:6-9 puhuu samasta asiasta.
Jotta pääsisimme lähemmäksi Jumalaa meidän on luovuttava synnistä. Synnilliset taipumuksemme ja tapamme saavat meidät alttiiksi pettäjän valheille. Kun tarkastelemme raamatullista hengellistä sodankäyntiä huomaamme, että se kääntää huomion meihin itseemme - ei niinkään kansakuntiin ja kaupunkeihin, jotka tulisi voittaa sotaisten huutojen ja profeetallisten tekojen avulla.
Suurin taistelu meillä on itsemme kanssa. Jumala vaatii meitä korjaamaan kurssiamme yhdessä jos toisessakin asiassa. Raamatullinen asenne syntiä vastaan on vihata sitä synnin ilmetessä omassa elämässämme ja maailmassa.
Hänen johdatuksessaan olemme Hänen palvelijoitaan, joille Hän antaa etuoikeuden kulkea jo edeltäpäin valmistetuissa teoissa Ef. 2:10 mukaan. Voimme kokea tyydytystä saadessamme omalta osaltamme toimia Hänen tekojensa välikappaleina.
Jos todella haluamme osaltamme vaikuttaa hengellisessä taistelussa taistelutapoja on vain yksi: Jatkuva Jumalan lähestyminen ja Hänen suojassaan pysyminen Sanan ja rukouksen kautta.
Tehokas esirukoilija ei etsi uusia voiteluja vaan Herraa, jotta voisi osaltaan edesauttaa avaamaan lähimmäistensä sokeat silmät Jumalan totuudelle. Näin Jumalan Pyhä Henki avaa ymmärrystämme Sanalle ja antaa meidän käyttää enentyvässä määrin armolahjojaan seurakunnan rakentumiseksi ja pelastumattomien päästämiseksi synnin siteistä. Kaiken tarkoitus ei ole näyttää maailmalle mahtavuutta ja voimaa - Jumala ei tarvitse sensaatioita oman Sanansa tueksi.
Jumalan kunnia on nyt maailmalta salattu todellisuus mutta kerran iankaikkisuudessa jokainen joutuu sen tunnustamaan.
Juhani Aitomaa
Tämän artikkelin saa täydellisenä alaviittein varustettuna tilaamalla:
Kristityn Foorumi
PL 571
33101 Tampere
alkuun / johdanto / kristityn foorumi artikkelit / israel / linkit / mikä on kristityn foorumi