GLOBAALI MAAILMA ENNEN JA NYT

Herätys vai luopumus ennen Jeesuksen tulemusta

 

 

”Ja kaikessa maassa oli yksi mieli ja yksi puheenparsi” , 1.Moos.11:1.

 

Vedenpaisumuksen jälkeinen maailma oli globaali maa­ilma. Ihmisillä oli yksi kieli ja yhden johtajan alaisuu­dessa yksi mieli.

Nimrod, jota voidaan pitää ensimmäisenä esikuvana an­tikristuksesta – oli johtaja, joka muinaisten kirjoitusten mukaan sai kansan seuraa­maan itseään.

Hän oli pelätty ja kunnioi­tettu johtaja, joka sai kansan luopumaan elävästä Juma­lasta ja jumalanpelosta. Kun jumalanpelko vähenee ihmi­set saavat rohkeutta tehdä syntiä. Näin kävi myös Nim­rodin aikana. Syntinen ihmi­nen käyttää Jumalan luomia kykyjään ja lahjojaan synnin palvelukseen. Henkinen, hengellinen ja fyysinen kor­ruptoituu ja ihmisen maail­masta muodostuu Sodoman ja Gomorran kaltainen paikka, jossa syntisiä käy­tösmalleja suositaan.

 

Muinaiset kirjoitukset sano­vat Nooan vanhurskaan po­jan Seemin rangaisseen Nim­rodia. Seem lienee ollut vai­kutusvaltainen ruhtinas. Myös Nooa eli ja vaikutti tuolloin.

Vanhojen lähteiden mukaan Seem teloitti Nimrodin. Nim­rodin vaimo Semiramis teki miehestään marttyyrin saa­den langenneet ihmiset pal­vomaan tätä jumalana. Syn­tyi mysteeriuskonto, laitto­muuden salaisuus, väärä kolminaisuus, äiti ja lapsi kultti, auringonpalvonta,  ym., joiden alkuperä on Nim­rodin ja tämän vaimon, tai­vaan kuningattaren, palvon­nassa.

 

Nämä elementit säilyivät ja siirtyivät kansasta toiseen ja elivät niiden pakanallisissa mysteereissä ja jumalta­ruissa. Lopulta väärän us­konnon elementit saivat ”kristillisen” silauksen room.kat. kirkon muodostu­essa. Katolinen kirkko nou­dattaa vanhoja Baabelin mysteeriuskonnon riittejä.

Nooa perhekuntineen eli ve­denpaisumuksen jälkeen vielä kauan aikaa. Silloisen maailman ihmiset saivat kuulla saarnaa Jumalasta, joka ei suvaitse syntiä, mutta armahtaa Häneen uskovan ja turvaavan. Suuri osa uudesta sukupolvesta ei kuitenkaan mieltynyt siihen mitä heille opetettiin, vaan halusi karis­taa jumalanpelon hartioil­taan. Tätä tilannetta Nimrod osasi hyödyntää.

 

Kun Jumala sitten hajotti  ihmiskunnan eri ryhmiin kielten mukaan, nämä eivät ottaneet opikseen, vaan al­koivat harjoittaa omaa epä­jumalanpalvelustaan, jonka alkuperä oli Baabelissa. Kaikkien maailman uskon­tojen ja uskomusten alkuperä on siellä. Kun maailman eri kulttuureissa noudatettuja uskontoja tarkastellaan niissä on yhtäläisyyksiä.

Nooa eli luopumuksen maa­ilmassa. Hän oli välillä var­maan epätoivoinen ja surulli­nen ihmisten takia. Hän koki heikkoutta ja riittämättö­myyttä. Nooaa ja muita ju­malaapelkääviä ei haluttu kuulla eikä uskoa.

 

Kuinka Herra kuvaa vii­meisten aikojen tilannetta? Matt.24 ja Luuk.17 luvuissa Jeesus kuvaa aikaa ennen tulemustaan ja vertaa  sitä Nooan ja myös Lootin ai­kaan. Puhuuko Hän ennen tulemustaan tapahtuvasta suuresta herätyksestä, jossa ihmiskunta muuttuu juma­laapelkääväksi ja vanhurs­kaaksi? Ei, Hän viittaa suu­reen luopumukseen.

Profeetta Aamos puhuu Isra­elin tuomiosta ja Herran päi­vän tulemuksesta. Luvussa 5 jae 13 hän toteaa, ”Sentähden ymmärtäväinen vaikenee tänä aikana, sillä se on paha aika.”

Aamos nuhtelee kansaansa ja kuten profeettojen tulee, hän julistaa Herran sanaa ja va­rottaa mitä seuraa jos se hy­lätään. Aamos joutui totea­maan, kuinka häntä ei kuun­neltu.

 

 Ei Jumalan sana paina paljon tänäkään päivänä ih­misten elämässä. Elämme kuten So­domassa ja Gomorrassa,  Hes.16:49 ”Katso, tämä oli sisaresi Sodoman synti: yl­peys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo hänellä ja hä­nen tyttärillään; mutta kurjaa ja köyhää hän ei kädestä ot­tanut.”

Ei tarvitse paljon kat­soa tätä maailmantilaa, kun näemme saman asian tapah­tuvan. Paljon puhutaan avusta ja avustamisesta, mutta kun rikkaiden maiden ja yksilöiden toinen käsi jo­takin antaa, niin toinen käsi sitä enemmän riistää.

Yhdysvaltojen pres. on jaka­nut maailman ”hyviin” ja ”pahoihin”. Mitä hän ei ole sanonut edes WTC:n kau­hean katastrofin jälkeen on, että Raamattu ilmoittaa kaik­kien olevan pahoja. Room.3:23 ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Juma­lan kirkkautta vailla.”

Yhdysvaltain johdolla pa­huutta ollaan kitkemässä maailmasta. Mutta missä tosi pahuus on? Sehän on ihmi­sessä, ihmissydämessä ja sieltä se tulisi kitkeä. Vain Jumalan sana voi sen vai­kuttaa ja tehdä.

Raamattu toteaa, ”Me tie­dämme, että olemme Juma­lasta, ja koko maailma on pahan vallassa”, 1Joh.5:19.

Ennen vedenpaisumusta sa­notaan, ”Herra katui teh­neensä ihmiset maan päälle ja hän tuli murheelliseksi sy­dämessänsä”, 1Moos.6:6. Edellinen jae selittää, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja heidän sydä­mensä aivoitukset ja ajatuk­set olivat kaiken aikaa vain pahoja.

Ihmisen ajan viimeisiä hetkiä ennen Herran toista tule­musta Raamattu vertaa näi­hin Sodoman ja Gomorran päiviin, sekä Nooan aikaan ennen vedenpaisumusta.

 

Laittomuus, synti, väärä us­konto, on ollut mukana koko ihmiskunnan historian ajan. Paavali sanoo 2Tess.2:7, ”Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee teiltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää”. Uskon hänen viittaavan tähän ajatukseen. Oppineena mie­henä Paavali tiesi ja tunsi historiaa, Nimrodin ja tämän vaikutuksen maailman silloi­siin uskontoihin.

Jumalan avattua Paavalin ymmärryksen hän ”näki” mitä on tulossa. Väärä us­konto tulisi aikojen lopulla tuottamaan väärän kristuk­sen, jonka Jumalasta luopu­nut ihmiskunta ottaisi vas­taan, kuten tapahtui Nimro­din aikaan.   

Jae 8 ilmoittaa viimeisen suuren ihmisjohtajan ilmes­tymisen, ”niin silloin ilmes­tyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tulemuksensa ilmestyksellä”.

 

Juutalaisen hyvin vanhan ai­kakäsityksen mukaan ihmis­kunta elää 2000 vuotta ilman lakia (tooraa, Jumalan oppia, ohjetta), 2000 vuotta lain kanssa, 2000 vuotta on Mes­siaan aikaa (Kristus täytti lain, tooran) ja sitten koittaa 1000-vuotinen valtakunta ja iankaikkisuus.

Ajanlaskumme mukaan ih­miskunta on n. 6000 vuotta vanha. Messiaan aikaa on eletty 2000 vuotta Kristuksen ensimmäisen tulemuksen jäl­keen. Messiaan aika on en­simmäisen ja toisen tulemuk­sen välinen jakso. Uskonnol­lisille juutalaisille heidän oma perinteensä muodostaa kiusallisen ongelman. Messi­aan olisi pitänyt saapua  jo 2000 vuotta sitten. Osa juu­talaisista on kuitenkin aina asian tiedostanut ja tunnusta­nut Jeesuksen Herraksi ja Messiaaksi. Tänäkin päivänä heitä elää ja vaikuttaa maa­ilman eri puolilla, myös Isra­elissa.

 

Ensimmäistä kertaa maail­man historiassa Nimrodin ajan jälkeen, ollaan taas miltei samanlaisessa glo­baalissa ajassa. Maailman johtajat puhuvat suoraan yh­destä maailmasta, maailman­kylästä, jossa ei ole rajoja eikä rauhattomuutta. Ihminen haluaa omin voimin saada aikaan rauhan ja järjestyksen.

Globalisaatio etenee talou­den, uskonnon ja politiikan alueilla kovaa vauhtia. Tek­niset keksinnöt  tukevat ja edesauttavat kehitystä.

 

Jotta maailma saadaan yh­deksi, kuten Nimrodkin ha­lusi, tarvitaan yksi uskonto. Tai ainakin ideologia, joka sulkee sisäänsä kaikki us­konnot ja hyväksyy kaikki samanveroisina. Tässä on edetty hyvin pitkälle. Toisen uskonnon opetusten leimaa­minen ei enää ole soveliasta. Julkisesti ei ole suotavaa sa­noa, että siinä ja siinä opissa tai uskonnossa on suoranaista mielettömyyttä ja hulluutta. Paavin johdolla väärä eku­menia valtaa maailmaa.

Moni ns. protestantti on ek­synyt nykyiseen hulinointiin, jossa ”herätyksestä” on tehty kultainen vasikka. Odotettu ja profetoitu valtava herätys on ohittanut Kristuksen pa­luun nöyrän odotuksen. Jee­suksen kirjaimellisen paluun sijasta odotetaan seurakun­nan suurta menestystä ja valtaa maailmassa. Suur­seurakunta ja valta-ajatus kumpuaa ylpeydestä. Mukana on vilpitöntä halua saada maailma muuttu­maan ja sitä kaikki haluamme. Mutta peruste äärikarismaattiselle kuplalle ei tule Raamatusta. Paavalikin toteaa Room.11:14 nöyrän toivo­muksensa, että hän voisi sy­tyttää, ”kiivauteen (tai ka­teuteen evankeliumin takia) niitä, jotka ovat minun hei­molaisiani, ja pelastaakseni edes muutamia heistä”. Eivät apostolit, profeetat tai Her­ramme itse kerro suuresta, koko maailman käsittävästä herätyksestä ja muutoksesta ennen Kristuksen paluuta.

 

Tänä päivänä kaikki kansat ymmärtävät ja kommunikoi­vat toinen toisensa kanssa. Yhdessä hetkessä tieto josta­kin asiasta kiirii joka puo­lelle.

Mikrosirun käyttöön ottoa perustellaan turvallisuusvaa­timuksilla. Valvonta oikeassa mielessä ja suhteessa on välttämätöntä. Mutta liian pitkälle vietynä siitä tulee hirmuvallan väline.  Kun pu­hutaan ns. pedon merkistä ja sen ottamisesta on kuitenkin pidettävä mielessä, että ei ai­noastaan jonkun teknisen vä­lineen käyttö sinällään ole sitä. Raamattu sanoo selvästi, että siihen liittyy kiinteästi palvonta. Tässä tapauksessa antikristuksen palvonta Ju­malana. Katolinen kirkko näyttää jo tässä esimerkkiä. Onhan paavi Jumalan ja Kristuksen edustaja maan päällä. Paavin sanalla on ju­malallinen arvovalta.

Ihmiskloonausta ja kloo­naustekniikkaa puolustellaan inhimillisillä syillä. Ihminen haluaa elää ikuisesti. Kun kloonaustekniikka periaat­teessa tarjoaa varaosia ihmi­sen ruumiiseen, elinikää voi­daan rajattomasti lisätä. Näin uskovat eräät asian puolesta­puhujat.

Valtioliitot ja valtioliittojen liitot ovat meidän aikaamme. Ylikansalliset elimet, joiden vaikutusvalta on yli kansojen omien hallitusten, pitävät valtaa. Näitä ovat YK, Maa­ilmanpankki, Maailman va­luuttarahasto, NATO, jne. Elämme yhdessä maailman­kylässä.

 

Raamatussa Kristus itse pu­huu seurakunnan tilasta pa­luunsa aattohetkenä. Häntä ei ole vastassa mahtava maailmanseura-kunta johtajineen, jotka esittävät, ”katsos Herra, kuinka olemme jo saaneet asiat sujumaan sinua varten”.

Raamatun kuva on aivan toi­nen. Jos olemme sitä mieltä, että Raamatun kuvaus vii­meisen ajan seurakunnasta sopii omaan aikaamme, niin Herran tulemus on oven edessä ja sitä meidän tulee odottaa. Toisaalta Herran tulemus on aina ollut Hänen seurakuntansa odotus. Nyt­kään emme voi asettaa mitään tarkkoja aikamääriä. Mei­dän tulee ainoastaan olla valmiit ikään kuin Hän tulisi seuraavassa hetkessä.

Luuk.18:8, ”Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytä­neekö hän uskoa maan päältä?" Herra sanoo tämän yhteydessä, jossa Hän kertoo opetuslapsilleen esimerkkejä oikeasta rukouksesta. Kun uskovat maan päällä huokaa­vat yhteiskunnan syntisen ti­lan ja vääryyden takia ja pyytävät apua Herralta, Hän kuulee.

 

Tänä päivänä seurakunnan tila on verrattavissa Jeesuk­sen vertaukseen. Osa lyö rintoihinsa kiittäen, kuinka paljon ihmisiä olemme saa­neet taas koolle siihen ja tuo­hon suureen ”ihmetilaisuu­teen”. Kansaa halutaan koolle vaikka kristillisen sir­kuksen avulla. Iloitaan, kaa­dutaan, kellutaan, liotaan ja vaikka mitä ”Jumalan läsnä­olossa”, kuten sanotaan.

Toinen osa seisoo taaempana ja katselee moista menoa sur­ren ja ihmetellen, lyö rin­taansa ja sanoo, ”ole meille syntisille armollinen”. 

 

Kultaisen va­sikan ympärillä tanssiminen oli  osallistujien mukaan Her­ran juhlan viettämistä, näin sanoo 2.Moos32:5. Nytkin sanotaan, että Jumala pitää omilleen juhlia, kemuja, ja­kaen ”uutta viiniä”. Katso­taan omaa aikaamme rehelli­sesti. Onko Herralla syytä pitää meille juhlia? Sitä paitsi, Hän on sanonut milloin ja missä juhlat lopulta pide­tään. Se tapahtuu Hänen tu­lemuksessaan, kun Hän saa­puu noutamaan seurakun­tansa hääjuhlaan, kuten Ju­mala on halunnut asian meille ilmaista.

 

2Tess.2:3, ”…sillä se päivä (Jeesuksen tulemus ja seura­kunnan kokoontuminen Hä­nen tykönsä) ei tule  ennen kuin luopumus ensin tapah­tuu…”

Luopumus tapahtuu seura­kunnassa. Maailma ei voi mistään luopua, koska se kaiken aikaa elää luopumuk­sen tilassa. Luopumuksen ti­lassa Raamattu ja sen peri­aatteet eivät merkitse paljon­kaan seurakunnan keskellä. Rajat maailmaan avataan ja maailman menetelmin  koe­tetaan saada ihmisiä uskoon.

Herra sanoo myös, että ennen Hänen tulemustaan monet viis veisaavat koko asiasta, ”…tietäkää se, että viimei­sinä päivinä tulee pilkkapu­heinensa pilkkaajia…ja sa­novat: "Missä on lupaus hä­nen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysy­nyt, niinkuin se on ollut luo­makunnan alusta",  2Piet3:3-4. Tämä on tosiasia meidän päivinämme. Näin sanovia on enemmän ja enemmän seurakunnankin keskuudessa. Osa nykyisen ns. herätyksen opetusta edustaa tätä näkö­kantaa. Valtava herätys saa­puu, siunauksen sateet tule­vat, ei Kristus.

Uskovalla  tulisi olla ainai­nen kipu sielussaan pelastu­mattomien tilan takia. Herätyksen toivominen tai sen rukoileminen ei tie­tenkään ole väärin. Väärin on edesauttaa sellaisia menetel­miä, jotka opettavat väärää toivoa ja kiinnittävät huo­mion muuhun kuin yksin Raama­tun sanaan. On tärkeää, että Jumalan sanaa  pidetään esillä. Herra itse antaa kyl­vön, kasvun ja leikkuun ajat. Meidän ei tule yrittää niitä väkisin ihmisen voimin syn­nyttää. Siitä ei seuraa pysy­vää tulosta.

 

Jeesus kertoo mielenkiintoi­sia, viimeiseen aikaan liitty­viä vertauksia Matt.13 lu­vussa. Jakeesta 18 alkaen Hän kertoo, kuinka Jumalan sana itää eri ihmistyypeissä. Pääasia tässä on, että toiset ottavat sanan aidosti vastaan,

toiset ottavat sen näennäisesti vastaan haluamatta kuiten­kaan tosissaan lähteä  vael­tamaan uskontietä

ja toiset eivät ota lainkaan vastaan.

Jakeessa 30 Jeesus sanoo kaikkien näiden ihmistyyp­pien kasvavan yhdessä tule­mukseensa saakka. Sitten Hän kertoo kaksi vertausta taivasten valtakunnasta.

Matt.13:31-32, ”Vielä toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: "Taivasten valta­kunta on sinapinsiemenen

kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa. Se on kai­kista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että tai­vaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille."

Jakeessa 33 Hän jatkaa, "Taivasten valtakunta on ha­patuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kol­meen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani.”

Tässä yhteydessä ymmärrän Jeesuksen mainitseman ”tai­vasten valtakunnan” liittyvän myös seurakuntakäsitteeseen maan päällä.

 

Monia kertoja näitä vertauk­sia on käytetty tukemaan seurakunnan maailmanval­loitusta. Seurakunnan oksilta orvot linnut löytävät turva­paikan ja seurakunta ”hapat­taa” koko maailman, täyttää sen evankeliumin opetuksella ja maailma muuttuu. Selitys on ongelmallinen, kun kat­sotaan missä muissa yhteyk­sissä ja merkityksissä linnut ja hapatus Raamatussa ilme­nevät.

Linnut, kreik. peteinon, ovat ne, jotka Matt.13:4 tulevat ja nokkivat kylvetyn siemenen pois, eli puhutun sanan. Myös Matt13:19.

Apt.10:12 ja 11:16 ne edus­tavat juutalaiselle saastaisia eläimiä Pietarin näyssä.

Room.1:23  mainitaan, kuinka langennut ihminen on muuttanut Jumalan kirkkau­den eläinten, mm. lintujen, kuvan kaltaiseksi (evoluutio-oppi, karismaattisen herätyk­sen eläinäänet, uskontojen eläinjumalat, jne).

Hapatus, kreik. zume, on aina kielteinen asia. Juutalai­suudessa on kautta aikojen oltu hyvin tarkkoja, että juhla-ajan lähetessä kodissa tehtävän suursiivouksen päätarkoitus on puhdistaa koti hapatteesta, hiivasta. Matt.16:6 Jeesus varoittaa ”fariseusten ja saddukeusten hapatuksesta”, eli väärästä opista.

1Kor.5:6-8 varoittaa, että ”vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan”, jälleen on kyse väärästä opetuksesta joka saa aikaan sanan vastai­sen käytännön seurakuntaan. Samoin Gal.5:9. Hapatus on kaikki se, mikä on esim. maailman vaikutusta seura­kuntaan. Onko maailma muuttamassa seurakuntaa vai seurakunta maailmaa?

 

Profeetallisella aikataululla spekulointi ja sensaatioiden tekeminen on väärin. Usko­valle tulisi olla luonnollista, että Jeesus kerran saapuu ja se saattaa tapahtua hänen elinaikanaan. Siksi erilaiset ns. ”profetiat” ja lopun aikoja koskevat erikoiset ilmestyk­set eivät ole niinkään tar­peellisia, kun uskova ym­märtää oman asemansa ja näkee sanasta sen, mitä siellä on sanottu. Jeesus kyllä nuhteli aikansa ihmisiä, kuinka nämä eivät ota vaarin ”aikain merkeistä”.

Matt.16:3, ”…ja aamulla: 'Tänään tulee rajuilma, sillä taivas ruskottaa ja on synk­kä'. Taivaan muodon te osaatte arvioida, mutta aikain merkkejä ette osaa.”

Tämä liittyi siihen, että juu­talaisten uskonnollisilla joh­tajilla oli ennakkotieto oman, Jumalalta saadun ikivanhan, maailmanhistoriaa koskevan profeetallisen il­moituksen kautta (2000 v il­man tooraa, 2000 vuotta too­ran kanssa, 2000 vuotta Mes­siaan aikaa…), siitä, että Messiaan aika on nyt, kun ihmisen luomisesta oli kulu­nut 4000 vuotta. Messiasta odotettiin kiihkeästi, mutta Jeesus ei sopinut kuvaan vielä silloin. Syntikysymys jäi  valtiollisen ja kansallisen lunastuksen jalkoihin. Aikain merkkejä saa ja tulee arvi­oida nytkin. Mutta se ei saa johtaa turhaan sensaatioha­kuisuuteen, vaan auttaa meitä keskittymään sanaan ja py­symään sanassa luoden luon­nollista ja rauhallista Kris­tuksen toisen tulemuksen odotusta.

Juhani Aitomaa

 

alkuun / johdanto / kristityn foorumi artikkelit / israel / linkit / mikä on kristityn foorumi

Lähetä sähköpostia