EXODUS

 

Exodus sisältää ajatuksen suuresta, yhtä kaikkisesta, koko kansaa koskevasta muutosta pois orjuudesta vapauteen palvella Jumalaa. Siihen liittyy hyvin syvällinen, hengellinen merkitys.

Pappiskansa

2.Moos.12:37 mukaan Egyptistä lähti yhtenä päivänä 600 000 miestä, lisäksi naiset ja lapset sekä "paljon sekakansaa". Koko määrä on helposti 2-3 milj. ihmistä, jopa enemmän. Ei ole vaikeata ymmärtää millaisissa mittasuhteissa liikutaan. Mitä vaatii kyseisen joukon muonitus, järjestyksenpito, liikkuminen, hygienia jne...? Raamattu painottaa meille, että Jumala itse johti kansaansa. Onkin selvää, että tällaisen tehtävän hoito ei onnistu yhdeltä ihmiseltä eikä suuremmaltakaan ihmisorganisaatiolta. Sen voi tehdä vain Kaikkivaltias Jumala, joka puolestaan organisoi ihmiset toimimaan haluamallaan tavalla.

Exodukseen liittyy kiinteästi hengellinen ulottuvuus. Israelin kansan ensimmäinen Exodus toi kansan erämaahan palvelemaan Jumalaa. Jumala osoitti pitävänsä huolen kansan tarpeista sen kulkiessa kohti luvattua maata. Suurin merkitys oli Jumalan kanssa tehdyllä liitolla. Jumala valitsi kansan ja teki liiton kansan lupautuessa toiseksi sopijapuoleksi. "...Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme" 2.Moos.19:8,24:3.

Exodukseen liittyi Jumalan asettama ehto: "Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun. Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa..." 2.Moos.19:5-6. Exoduksen varsinainen merkitys ei ole pelkässä muutossa, vaan siinä juutalainen kansa erotettiin palvelemaan ainoaa oikeaa Jumalaa syntiin langenneen ihmiskunnan keskellä - todistamaan Hänestä koko maailmalle.

Exodus profetiassa

Egyptistä lähdön jälkeen Exodus ilmenee profetiassa koskien pääosin kolmea aikakautta:

1.Babylonista lähtö ei mittakaavaltaan ollut sitä mitä oli lähtö Egyptistä. Profeetta Jeremian kautta Jumala ilmoitti tarkan ajan, jonka juutalainen kansa joutui elämään karkotettuna. Ilmoituksen mukaan 70-vuoden kuluttua kansa sai palata ja rakentaa uudelleen Herran temppelin.

2.Paluu srk-ajan lopulla tapahtuu nyt. Kansa palaa epäuskossa ja profetian mukaan nykyinen paluu johtaa Israelin suureen ahdistukseen. Nykyinen rauhansopimusprosessi ja Israelin maahan kuuluvien maa-alueiden menetys rauhan nimessä, on osoitus vallitsevasta tilasta. Koska kansa johtajineen on epäuskoinen, se ei voi pitää Jumalan sille lupaamaa aluetta, eikä saa kokea Jumalan koko siunausta.

Entä maahanmuutto? Onko seurakunta velvollinen auttamaan juutalaisten muutossa pois Venäjältä? On toki. Sanan mukaan näemme tulevan vainon ja olemme velvollisia varoittamaan ja auttamaan juutalaisia kuten muitakin vainottuja. On kuitenkin muistettava, että tässä yhteydessä seurakunnan tehtävä on ennen muuta hengellinen. Käytännön avun kanssa pitää olla selvä sanoma iankaikkisesta pelastuksesta.

3.Pakanakristittyjen Israel-harrastus on poikinut monenlaista opetusta siitä, missä vaiheessa nk. "suuri Exodus" tapahtuu. Tässä kaksi esimerkkiä:

  • A). Viimeinen suuri Exodus tapahtuu Messiaan paluun yhteydessä ja sijoittuu 1000-vuotisen rauhanvaltakunnan alkuun. Ylöstemmattu srk on viettänyt "Karitsan hääjuhlaa" (poissa vihan ajasta) ja seuraa Jeesuksen mukana maan päälle kun Israelin jäännös ahdistuksen lopulla kiinnittää uskonsa Häneen ja kutsuu Messiaansa takaisin
  • B). Exoduksen alku-aika on nyt ja muuttoliike kasvaa siihen mittaan, että srk saa todistaa maan päällä ollessaan jokaisen juutalaisen kokoontuvan Israeliin. Juutalaisten kokoaminen on srk:n päätehtävä, sillä Messias saapuu kun he ovat omassa maassaan. "Suurta ahdistusta" Israelille ei tule, vaan maana se kehittyy ja srk yhdessä Israelin kanssa lopulta vastaanottaa saapuvan Messiaan. Israelin kansa ja srk muodostavat "jäännöskansan".
  • Messias ja Exodus

    Näiden kahden opetuksen vertailu on tehtävä Jumalan Sanan kokonaisuuden valossa. Tässä yhteydessä on tarkoitus käsitellä vain exodusasiaa. Todettakoon kuitenkin, että ymmärrän Raamatun opettavan, että:

    a) Aikakauden lopulla maailmaa kohtaa Jumalan vanhurskas viha synnin tähden.

    b) Israel joutuu "suureen ahdistukseen", "Jaakobin ahdistukseen", koska kansana se ei käänny tunnustamaan syntejään ja Jeesusta Messiaaksi ennen "oman voiman murtamista".

    c) Jumala ei varjele omiaan ahdistuksilta - mutta Hän varjelee omansa oikeutetulta vihaltaan.

    d) Varjeleminen vihan ajasta tapahtuu srk:n ylösoton kautta, jolloin srk siirtyy Kristuksen tykö taivaalliseen "hääjuhlaan". Tästä esikuvaa on mm. juutalainen hääseremonia.

    Kysymme ovatko kaikki juutalaiset Israelissa Messiaan tullessa? Antaako Raamattu aiheen opettaa, että kaikkien juutalaisten kokoontuminen Israeliin tuo Messiaan maan päälle?

    Jälkimmäiseen kysymykseen voidaan vastata mm. Jeesuksen omin sanoin Matt.23:39. Samoin Apt.3:19-20 sanoo selvästi, mistä on kysymys. Israelin tulee tehdä parannus, yksilöinä ja kansana tunnustaa syntinsä Herran edessä, tultava Jeesuksen ristin juurelle ja saatava tätä kautta Hänen verensä puhdistus. Kun tämä tapahtuu ja kansa rukoilee tunnustaen Jeesuksen Messiaakseen Hän saapuu. Sama malli Israelin kansan kohdalla tulee ilmi sen Vanhan liiton aikaisissa vaiheissa:

    Kansa luopui Herrasta, joutui ahdinkoon, katui, Herra vastasi ja auttoi.

    Israelin kansa, ainakin huomattava osa siitä, kootaan Israeliin, missä se on ajan merkki ja osoitus aikakauden päättymisestä. Mutta pelkkä kokoontuminen ei tuo Messiasta maan päälle.

    Aikakauden loppu

    Tämä ei tarkoita, etteikö kristittyjen tulisi auttaa juutalaisia pakenemaan niistä maista, joissa heidän oletetaan joutuvan yhä enemmän vainotuiksi, kuten on Venäjän laita. Kristittyjen tulee auttaa heitä, mutta Israeliin muutosta ei saa antaa epärealistisen "ruusuista" kuvaa, tyyliin: "Kun vain muutatte Israeliin, Jumala siunaa teitä." Onneksi juutalaisten muutossa on auttamassa niitäkin järjestöjä, jotka ojentautuvat evankeliumin hengen mukaan.

    Raamatun profeetat kertovat paljon aikakautemme lopun tapahtumista. Israelin kokoontumisesta omaan maahansa kerrotaan paljon. On useita kohtia, joissa annetaan ymmärtää juutalaisten lopullisen kokoontumisen ja Messiaan ilmestymisen tapahtuvan samoihin aikoihin.

    Jesaja 11. luku on kuvausta 1000-vuotisesta valtakunnasta. Jae 9 sanoo: "...maa on täynnä Herran tuntemusta, niin kuin vedet peittävät meren." Tänä aikana "pakanat etsivät Iisain juurta" (jae 10) ja "Herra vielä toisen kerran ojentaa kätensä hankkiakseen itselleen kansansa jäännöksen" (j.11). Jäännös on pakanakansojen seassa maan neljässä ilmansuunnassa (j.12). Välittömästi luvun 11 jälkeen seuraa luvun 12 israelilaisten kiitos Jumalan suuresta avusta ja kehotetaan riemuitsemaan, koska "suuri on teidän keskellänne Israelin Pyhä" (12:6).

    Jeremian 3:s luku alkaen jakeesta 17 kuvaa aikaa, jolloin Jerusalem tunnetaan nimellä "Herran valtaistuin". Ei liene vaikeaa sovittaa tätä aikaa 1000-vuotisen valtakunnan raameihin. Kaikki kansat kokoontuvat Jerusalemiin ja Juudan heimo yhdessä Israelin heimon kanssa tulee yhdessä "pohjoisesta maasta" (j.18). Luvun loppuosa on vaikuttavaa kuvausta israelilaisten kääntymisestä kun he katuvat syntejään ja tunnustavat Herransa.

    Jeremian 23:s luku kuvaa miten Egyptistä lähdön muisto himmenee israelilaisten mielissä kun he kokevat Jumalan käden vievän heidät pois "pohjoisesta maasta ja kaikista muista maista" (jakeet 7-8). Tätä ennen kuvataan Messias-valtakunnan pystytystä ja Israelin pelastusta (j.5-6). Näin tässäkin profetiassa Messiaan ilmestyminen liitetään läheisesti samaan aikaan kuuluvaksi kuin lopullinen kokoaminen. Samansuuntaisia kohtia löytyy lukuisa määrä.

    Herätän vielä erään ajatuksen Hesekielin 6 luvun pohjalta. Alkujakeet kuvaavat Jumalansa hylänneen Israelin rangaistusta. Jae 8 mainitsee: "Mutta minä jätän jäännöksen; teillä on oleva miekasta pelastuneita pakanain seassa, kun teidät on hajotettu niiden maihin." Jakeissa 9-10 kerrotaan, miten nämä muiden kansojen keskellä pelastuneet " tulevat tietämään, että minä olen Herra." Israelin historia osoittaa Raamatun Sanan todeksi. Tämä käytäntö on jatkunut aikakaudesta toiseen. Lopulta viimeisin ahdistus tekee tehtävänsä ja kansa kääntyy lopullisesti Messiaansa puoleen.

    Exodus ja seurakunta

    Raamattu siis osoittaa ettei pelkkä juutalaisten kokoontuminen Israeliin tuo Messiasta takaisin. Vasta Israelin todellinen kääntymys tekee sen mahdolliseksi. Sen lopullinen paluu maahansa on sidoksissa tähän tapahtumaan.

    Entä mitä meidän seurakuntana tulisi tehdä jäljellä olevana aikana? Room.10:1 kehottaa rukoilemaan juutalaisten pelastuksen puolesta. Room.10:14-17 kehottaa julistamaan evankeliumia Israelille. Room.15:26-31 osoittaa, että pakanaseurakunnan avustus Israelille on ensin ohjattava Jeesukseen nyt jo Messiaanaan uskovalle juutalaiselle seurakunnan osalle. Ei ensimmäisenä Israelin yhteiskunnalliseen rakentamiseen, ei ortodoksijuutalaisten hankkeisiin eikä muuhun sinänsä hyvään asiaan kuten tänä päivänä paljolti tehdään. Avustus tulee ensin ohjata Kristuksen ruumiin tarpeisiin Israelissa. Tämä on parasta koko Israeliakin ajatellen. Juutalaiset tarvitsevat todistuksen Uudesta liitosta myös omien kansalaistensa kautta.

    Alussa mainittiin Egyptistä lähdön olleen nimenomaan hengellinen tapahtuma Israelille. Tuleva suuri Exodus on myös sitä. Se kuvaa Israelin siirtymistä kansana Vanhan liiton alta Uuden liiton alaisuuteen. Uhrieläinten veren vuodattamisen sijasta juutalainen kansa tunnustaa Messiaan ainutkertaisen uhrin, Jeesuksen veren, lopulliseksi sovituksekseen. Kuten Vanha liitto liittyi läheisesti Exodukseen on samoin Israelin lopullinen Exodus kiinteästi sidottu Uuteen liittoon.

    Koska Exoduksen merkitys on syvästi hengellinen voimme todeta: Tärkein Exodus juutalaisenkaan kohdalla ei ole Exodus Israelin maahan, vaan tärkeintä on Exodus synnin maasta taivaan maahan, saatanan vallasta Jumalan valtakuntaan. Tämän asian tiedostaminen ja sen toteuttaminen käytännössä on Jumalan tahto aikakauden lopun seurakunnalle, sinulle ja minulle.

    Juhani Aitomaa

    alkuun / johdanto / kristityn foorumi artikkelit / israel / linkit / mikä on kristityn foorumi

    Lähetä sähköpostia