Pyhä Henki ja Armonsa Lahjat

 

Osa 1

 

Henkikeskeisyys

Pyhästä Hengestä opettaminen, Hänen kokemisensa ja armo­lahjojen käyttöön saaminen on ollut kasvava trendi srk:ssa viime vuosikymmeninä. ”Armo­lahjaseminaarit”, ”Pyhän Hen­gen illat”, ”tule Pyhä Henki” ja muut samoin nimetyt keräävät uteliasta väkeä kuulemaan ja kokemaan, josko tällä opetta­jalla olisi jokin uusi konsti seura­kunnan ja oman hengellisen ti­lan pysähtyneisyyden korjaami­seen. On tietenkin sanottava, että suuri osa Pyhän Hengen kokemusta ja armolahjoja ja­noavista kristityistä haluaa ihan vilpittömästi saada jotakin, joka auttaisi saajaa todistamaan Ju­malan todellisuudesta muille. Silti, kaikki ei ole oikeassa suh­teessa. Vuosi vuodelta, äärika­rismaattisuuden vallatessa sijaa, on menty yhä pinnallisempaan suuntaan. Kun Jumala haluaa syventää ihmisen jumalasuh­detta ihmisen hengessä, niin ”uuden aallon” ihmisille tärkeintä on saada fyysinen ja sielullinen kokemus Jumalasta, tai pikem­min hengestä, jonka uskotaan olevan Jumalan Pyhä Henki.

 

Toisaalta Raamatun ilmoituksen mukaan on selvää, että Pyhä Henki on siellä, missä Kristus on keskeisellä sijalla, sillä Hän kir­kastaa ihmisille Jumalan pelas­tustekoa Kristuksessa. Siksi myös kaikki Hänen lahjansa liit­tyvät Kristuksen työn kirkasta­miseen, ei hengen eikä henki-ilmiöiden korostamiseen. Mo­nelle uskovalle on yllätys, eräille jopa järkytys kuulla, että kristitty ei ole turvassa petokselta silloin, kun hän lähtee mukaan epä­määräiseen varmistumatta sen taustoista ja sananmukaisuu­desta[1].

 

Kristityn turva on Jumalan ian­kaikkinen Sana ja siinä pysymi­nen. Vaikka kukaan ei siinä 100%:sti onnistukaan, niin tär­keintä on asenne ja halu. Ju­mala kunnioittaa meidän pyrki­mystämme ja haluamme seu­rata Hänen ohjeitaan Sanasta ja vastaa haluumme opettamalla, johdattamalla ja varjelemalla. Erehdyksiltä emme siltikään säästy. Herra sallii niitä opetuk­seksi, nuhteeksi ja ojennuk­seksi. Niiden kautta meitä muistutetaan, että emme ole jumalia, vaan heikkoja ihmispo­loja, jotka olisivat täysin hu­kassa ilman Jumalan armotekoa Kristuksessa. Vääränlainen henki- ja lahjakeskeisyys johtaa eroon kristillisyyden perustasta: Ihminen on kaiken maanpäälli­sen olemassaolonsa ajan täysin riippuvainen yksin Jumalan ar­mosta, Kristuksen ristillä suori­tetun sovitustyön ansiosta. Kris­tityksi sanotaan ihmistä, joka Jumalan armosta vastaanottaa ja sisäistää tämän totuuden: Kristus yksin on perusta ja läh­tökohta kaikelle mikä liittyy elä­mään ja ikuisuuteen[2].

 

Perusta ei horju, mutta ihmiset horjuvat. Monet massoja kokoa­vat julistajat tuovat Kristuksen rinnalle ja/tai sijaan parantumi­sen, hengen, ”Jumalan läsnä­olon” fyysisen kokemisen, hen­kilöprofetiat ja ihmisen ulottuvilla olevat jumalalliset kyvyt ja lah­jat. Ne saadaan, kun osataan mennä oikean välittäjän käsien alle tai saamalla oikea valaistu­minen ”ilmestystieto” -opettajan kautta. Kaikessa tässä menossa harva pysähtyy selaamaan Py­hän Raamatun sivuja nähdäk­seen vaivaa tutkia, mitä siellä sanotaan. Jumala kirjoitutti Raamatun ihmistä varten[3]. Siksi se ei ole salakieltä eikä  –koo­dia, jota vain mystisen valaistu­misen kokeneet ymmärtävät. Raamatun Sanan hyväksyvät ne, jotka Pyhä Henki on saanut vakuuttaa synnin todellisuu­desta itsessä ja jotka ottavat vastaan Jumalan anteeksianta­muksen Kristuksessa. Raamattu on kirjoitettu jokaisen ihmisen ymmärrettäväksi. Ymmärrys li­sääntyy niillä, jotka pelastuk­sensa jälkeen sitä rakastavat ja tutkivat.

 

Ymmärryksen poissulkemi­nen

Matt.13 luku kuvaa, kuinka maailman ihmiset reagoivat Ju­malan ilmoitukseen. Jakeessa 19 osa kuulee sanan, mutta ei ”ymmärrä, niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin”. Ihminen voi sulkea ymmärryksensä, kun hän ei halua tunnustaa omaa langennutta tilaansa.

 

Ei Juurta

Jakeissa 20-21 kuvataan jouk­koa, ”joka kuulee sanan ja heti ottaa sen ilolla vastaan… kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin hän heti lankeaa pois”. Vaikuttaisi, että aikamme lisää tätä joukkoa. Jos usko pe­rustuu suurelta osin johonkin muuhun, kuin Kristuksen te­koon, ihmisellä ei ole ”juurta it­sessään”. Hän on vastaanotta­nut Sanan, mutta ei koskaan astu täysin sisälle pelastukseen. Hän haluaa pitää mielestään parhaat puolet kummastakin: maailmasta ja taivaan valtakun­nasta. Näin maailmanmielisyys kulkee sisään seurakuntaan. Musiikkityyli, tanssi, pinnallinen ylistys ja kokemuskeskeisyys.

 

Luin kerran erään ystävän to­distusta, jossa hän sanoi mm., että ei olisi kestänyt uskossa­kaan jos ei ”puhuisi kielillä”. Hä­nelle kielilläpuhuminen oli tärke­ämpi kokemus, kuin Raamatun ilmoitus pelastuksesta. Niiden määrä, jotka ymmärtävät Pyhän Hengen ja armolahjat tähän ta­paan, lisääntyy johtuen raama­tullisen totuuden hämärtymi­sestä. Kun julkisesti opetetaan ja kirjoitetaan, että Raamattu on ”Jumalan vanhaa ilmoitusta”, ”vanha rakkauskirje” tai ”homei­set sivut”[4], ihmisille luodaan kuva, että nyt on jotakin muuta ”uutta ilmoitusta”[5].

 

Ihmisiin ovat aina vedonneet mystiset ilmoitukset ja salatie­teet. Sitä taipumusta väärien opettajien on helppo hyödyntää. Kun puhutaan kristillisin termein, samalla välttäen Jumalan Sa­nan ehdottomuuksia, saadaan keitettyä kokoon pinnallinen evankeliumi, joka vetoaa niihin joilla ei ole ”juurta itsessään”.

 

Vaino sanan tähden ei tarkoita vain fyysistä vainoa. Ihmisen oma liha, syntinen luonto halui­neen ja mieltymyksineen, on petollisin vainoaja. Se ei kristi­tylläkään muuksi muutu[6]. Jos kristityn nimeä kantava haluaa miellyttää itsekästä luontoaan, haluaa kokemuksia ja lahjoja tullakseen joksikin seurakun­nassa, olla esillä, johtaa, saada valtaa ja asemaa, jopa taloudel­lista hyötyä, hän saattaa inhimil­lisessä mielessä päästä pitkälle kristillisyytensä harjoittami­sessa. Häntä arvostetaan ja pi­detään ”jonakin”. Tällainen ju­listaja ei kuitenkaan ole Sanan opettaja raamatullisessa mie­lessä. Häneltä puuttuu pohja, Pyhän Hengen todellinen val­tuutus opettamiseen. Koska sitä ei ole, tarvitaan muuta: Sanan ulkopuolista ilmestystä, mesme­rismiä, tietoa kuinka ihminen reagoi ja sensaatioita. Niitä riit­tää tässä maailmassa. Juureton kerää ympärilleen muut juuret­tomat. Sitä kestää aikansa, kunnes Jumala päättää toisin.

 

Menestys ja ura

Jae 22 kertoo ihmisistä, joiden koko elämä keskittyy tämän ole­vaisuuden ympärille. He um­mistavat korvansa iankaikkisen elämän totuudelta. Silloinkin, kun elämä on vaikeaa, he eivät halua ottaa vastaan Jumalan armotekoa Kristuksessa. Tär­keintä on pärjätä tässä elä­mässä, luoda ura, menestyä, ruokkia omia mielitekoja. Vaikka Jumalan ilmoitus joskus kuuluu, se unohtuu saman tien, eikä sille anneta arvoa. Ajatellaan, että muille kuin minulle se saattaa sopia, kuten jollekin is­lam, jollekin hinduismi, mikä ta­hansa ismi tai vakaumus, joka jotenkin ihmiseloa helpottaa tai hyödyttää. Ei ole absoluuttista totuutta. Ihminen voi tehdä mitä tahansa tyydyttääkseen halu­jansa, kunhan ei loukkaa muita, tai ei ainakaan jää kiinni ilmei­sestä vääryyden tekemisestä. Näillä ihmisillä ”tämän maailman huoli ja rikkauden viettelys tuka­huttavat sanan”.

 

Kuuleminen ja ymmärtäminen

Jakeessa 23 Jeesus kuvaa niitä, jotka kuulevat ja ymmärtävät sanan. Sana pitää siis ensin kuulla ja vastaanottaakseen sen, ihmisen ymmärryksen pitää avautua tiedostamaan, mistä tässä on kyse[7]. Jumalan ilmoi­tus ei ole salakieltä, se ei liioin ole vanhentunutta. Raamatun yksi ihme onkin, että sama il­moitus sopii sukupolvelta toi­selle ja on aina yhtä ajankohtai­nen ja pätevä! Se iskee ihmistä heikkoon kohtaan ja painaa pol­villeen ne, jotka ottavat ilmoituk­sen vastaan. Vaikka Jumala kutsuu kaikkia, Hän ei käytä vä­kivaltaa eikä pakkoa[8].

 

Uskonnollisuus

Maailma on aina ollut uskonnol­linen paikka. Jos Jumalan il­moitus Raamatussa ei kelpaa, niin tarjolla olevia korvikkeita riittää. Edellä kuvattu raamatul­linen yhteenveto ihmisten suh­tautumisesta Sanaan, vaikuttaa myös siihen, millaisena Pyhä Henki ja Hänen lahjansa koe­taan ja kuinka niistä opetetaan.

 

Yhdenkään kristityn ei tulisi olla tietämätön siitä, että monissa ns. ”uusi aika” liikkeissä, kul­teissa ja niin vanhemmissa kuin uususkonnoissakin tunnetaan Jeesus. Kristillinen tiede, mor­moni-uskonto, ufo-uskonnot, jne. käyttävät Jeesus-nimeä ja raamatullisia termejä. Kun näi­den opetukseen tutustuu huo­maa, että suunta ei ole ainoas­taan yksipuolinen. Näistä liik­keistä on kulkenut opetusta ja vaikutteita sisälle kristilliseen seurakuntaan. Monet nykyiset kristilliseen kaapuun puetut opetukset ajatuksen ja mielen voimasta, positiivisesta ajatte­lusta, sisäisestä parantumi­sesta, uskolla parantamisesta, ääneen lausutun uskon sanan voimasta, ihmisen jumaluu­desta, enkeli- ja henkimaail­masta, voitelun tai voiman ja­kamisesta ihmiseltä toiselle, jne. ovat yhteneviä. ”Uusi aika” ja ”uusi aalto” ovat lähisukulaisia monessa asiassa. Mistään uu­desta ei kuitenkaan ole kyse, vaan vanhojen mysteeriuskon­tojen ja kulttien pukemisesta uusiin kaapuihin.

 

Yksi ilmoitus vai ilmoituksia

Raamatun ulkopuolisten us­kontojen ja uskomusten käyttö­voimana ovat lähes aina Raa­mattu ja lisäksi yksi tai useam­pia muita teoksia, joilla Raa­mattua selitetään. Nämä muut teokset ovat käytännössä mer­kittävämpiä kuin Raamattu. Raamattu on vain yksi Jumalan ilmoitus, jota tulkitaan muiden ilmoitusten kautta. Ilmoitukset ovat Jumalan suoraan erityisesti valituille ”profeetoille” antamia, eli täysin tai lähes Jumalan sa­naa. Siksi niiden arvostelu ja kritisointi saattaa johtaa anteek­siantamattomaan syntiin, eli ”Pyhän Hengen pilkkaamiseen”. Raamatulle voidaan antaa suu­rikin arvo, etenkin mitä lähem­mäs kristillisyyttä tullaan. Voi­daan jopa puhua Raamatun eh­dottomasta auktoriteetista, sa­malla kun tämä periaate käy­tännössä kielletään ja torjutaan muussa opetuksessa.

 

Hällä väliä, vaikka näin saadaan aikaan runsaasti ristiriitaisuuk­sia. Tiedetään, että ihmisen luonnollinen mieli haluaa help­poja ja nopeita ratkaisuja. Siksi se helposti jättää ristiriitaisuudet tutkimatta ja hyväksyy muka­valta ja itselle sopivalta kuulos­tavan paketin. Mielenkiinto he­rää, kun joku lupaa erikoista, ”yliluonnollista”, ”jumalallista”, tms. kokemusta. Kun tämä vielä kuvataan ”Jumalan rakkauden” osoituksena juuri sinua kohtaan, kukapa sitä vastustaisi. Nykyi­nen henkikeskeisyys käyttää tätä tapaa.

 

Entä Raamatun ilmoitus siitä, että Kristus on Sana, Logos, läsnä Sanassa ja yksin Sanan ilmoituksen kautta vastaanotet­tava? Tämä ilmoitus asettaa Raamatun niin ehdottomaan auktoriteettiasemaan, että sen kuvaaminen ”vanhana rakkaus­kirjeenä” tai ”homeisina sivuina” on…, niin mitä?

 

Opettaja ja oppilas

Raamattu ei kehota kristittyä suoraan opettamaan Pyhästä Hengestä. Sen sijaan se kertoo, että Pyhä Henki opettaa Kris­tuksesta ja Kristus ilmoittaa Isän. Asia on siis kääntynyt osittain päälaelleen: Kristitty opettamassa Pyhästä Hen­gestä, kun Pyhä Henki on Opettaja, joka opettaa kristittyä Sanasta ja Kristuksesta. Kristi­tyn tulee sitten välittää eteen­päin saamaansa opetusta. Kris­titty on Opettajan oppilas, ei Opettajasta opettaja. Toivotta­vasti tämä sanaleikki valaisee mitä tarkoitan. Kyse on auktori­teetista ja kristityn asemasta suhteessa Jumalaan. Tämä to­tuus käy ilmi Raamatusta hel­posti ja nopeasti, jos sen vain haluaa ottaa vastaan.

 

Yksi, kolme yhdessä, yksi kolmesta vai kolme

Yksi keskeinen ongelma karis­maattisessa uusherätyksessä on suunta triteismiin, oppiin kolmesta erillisestä Jumalasta. Vuosien aikana suuntaus on vahvistunut. Ensin on hämärty­nyt Raamatun ilmoitus ”yksi Ju­mala” opista. Kolmiyhteys-ajat­telu ei voi mennä pidemmälle, kuin mitä Sana antaa ymmärtää.

 

Jumala on ihmiselle mysteeri. Hän on ilmoittanut itsestään vain sen, minkä on oikeaksi nähnyt. Väärä kolminaisuusa­jattelu on johtanut siihen, että Isä, Poika ja Pyhä Henki erote­taan erillään toimiviksi jumaliksi. Ketju on edennyt näin: Jumala on kolmiyhteys - siitä seuraa, että on kolme toimivaa jumalaa – siitä seuraa, että on kolme erillään toimivaa jumalaa. Niitä kaikkia voidaan ja tulee rukoilla, ylistää, palvoa, jne. Aiemmat kristityt ovat olleet pimennossa, kun eivät ole halunneet antaa kolmannelle Jumalalle, eli Py­hälle Hengelle, sitä arvoa, mikä Hänelle kuuluu. ”Uusi ilmestys” haluaa antaa Hänelle yhä enemmän tilaa, kutsua Häntä, kuulla Hänen ilmoituksensa, palvoa ja rakastaa Häntä, alis­tua Hänen johtoonsa ja ottaa vastaa ”se”, eli Hänen läsnä­olonsa kokemus, jonka kautta Isän rakkaus, uudet voitelut, vä­littyvät. Tämä henki heittää, kaataa, itkettää, naurattaa, lii­maa lattiaan, antaa suloisen ko­kemuksen, rakkaudentunteen kaikkia kohtaan ja paljon muuta. ”Pyhä Henki-jumala” on tullut keskellemme ja Hän johtaa koko maailmanlaajuisen kristikunnan ykseyteen ja antaa voiman voittaa koko maailma ja tehdä siitä alamainen Kristukselle en­nen Hänen paluutaan. ”Uuden aallon” henkiajattelu sopii hyvin myös katoliselle kirkolle. Mo­lemmissa liikkeissä ”ihmeet ja merkit” ovat samankaltaisia.

 

Yksi Jumala – yksi ilmoitus

Selvää on, että Jumala ei ole antanut ihmiselle ymmärrystä selittää Hänen olemustaan yksi­selitteisesti. Suurin osa kristi­kuntaa ajattelee Jumalan kol­miyhteytenä ja siitäkin on eri versioita. Tärkeintä on, että emme mene liian pitkälle puo­leen tai toiseen. Toinen ää­risuunta on käytännössä kolme -jumalaa oppi (vaikka ei sitä ää­neen sanoisikaan), toisella lai­dalla on jyrkkä yksijumalaisuus, joka hyväksyy vain Isän juma­luuden. Ymmärrän Raamatusta, että yksi Jumala voidaan hyvin ilmaista Isä, Poika ja Pyhä Henki ykseytenä. Kaikki ovat yhtä ja toimivat yhtenä ilman ristiriitaa. Maailman ja ihmisen luominen sekä ihmisen historia, joka samalla on Jumalan pe­lastushistoria, on Jumalan teko. Ihmisen kannalta tärkeintä on Jumalan pelastusteon henkilö­kohtainen ymmärtäminen ja vastaanottaminen. Siksi Juma­lan ilmoitus keskittyy Kristuk­seen ja Hänen tekoonsa. Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat yhtä ja toimivat yhtenä tässä ilmoituk­sessa. Aluksi Jumalan ilmoitus oli sukupolvelta toiselle sanalli­nen. Kirjoitustaidon kehittymisen myötä se saatiin kirjamuotoon. Jumalan ilmoituksen kopioimi­seen ja kääntämiseen suhtau­duttiin aina suurella hartaudella, varovaisuudella ja tarkkuudella, jopa pyhällä pelolla. Kerta toisen jälkeen Raamattu on yritetty leimata epäluotettavaksi. Kriiti­koiden mukaan se on ihmispe­räinen kirjoitelma ja täynnä käännösvirheitä. Mitä enemmän vanhat löydöt ovat historiaa va­lottaneet, sitä selvemmäksi on aina käynyt Raamatun muuttu­mattomuus.

 

Pyhä Henki on Sanassa

Rehellinen raamatuntutkimus ei siis tee tyhjäksi Raamatun il­moitusta, vaan päinvastoin. Ju­malan ilmoitus on tarkoitettu kaikkien ihmissukupolvien kai­kille ihmisille. Siksi sen ilmoitus Pyhästä Hengestä on pätevä ja siinä tulee pysyä kuten kaikessa Raamatun ilmoituksessa. Ju­malan ilmoitusta koskien Pyhää Henkeä ja Hänen toimintaansa voidaan ja tulee tarkastella Sa­nan sisällä, ei sen ulkopuolella kokemuksista, näyistä, ilmes­tyksistä tai profetioista käsin.

Tämä on yksi nykyisen ajan pe­rusvirhe. Pyhä Henki ja Hänen ”ilmoituksensa” yksilöllisenä ko­kemuksena syrjäyttää seura­kunnalle tarkoitetun yhteisen Raamatun ilmoituksen ja totuu­den yksilökristityn elämässä.

 

VT ja UT ovat yksi ilmoitus

Ensiksi meidän on ymmärret­tävä, että Vanha testamentti ei ole erillinen osa ilmoitusta ja Uusi testamentti toinen osa. Ne kuuluvat yhteen ja ovat yksi il­moitus. Vanha testamentti on ikään kuin lupaus, toivo ja UT tämän lupauksen vahvistaja ja täyttäjä. Ne ovat erottamatto­mat, kuten Jumala ykseydes­sään. Amerikkalaisten karis­maattisten kautta sanonnat, kuten ”Jumala on suurempi kuin Raamattu” ja ”Jumalaa (tai Py­hää Henkeä) ei voi sulkea laa­tikkoon” (tarkoittaa, että emme saa rajata tietoamme ja ilmes­tystämme Jumalasta yksin Raamatun ilmoitukseen, em­mekä voi tutkia muita ilmoituksia vain Raamatulla) ovat mielettö­miä. Ne osoittavat, että monet tässä ”uudistusliikkeessä” ovat omaksuneet esoteerisen, ei-kristillisen näkemyksen, jossa subjektiivinen oma kokeminen on uskonelämän perusta. Tar­koitus on murentaa ja vähentää Raamatun ilmoituksen arvo ja sitä kautta aito kristinusko. Mo­net tekevät sitä tietämättään. Tarkemmin Raamatusta tutki­matta omaksutaan joku hy­vältä kuulostava ”slogan” ja jaellaan sitä eri yhteyksissä. Oleellista on, että Jumala on Raamatussa ilmoittanut tah­tonsa, jonka mukaan Hän tekee ja toimii. Tähän tahtoon jokainen ihminen joutuu alistumaan riip­pumatta siitä, mikä on hänen oma halunsa.

 

Totuus on yksi

Tietenkin Jumala on suurempi kuin mikä tahansa kirja. Mutta Raamatussa Hän ilmoittaa it­sensä ja tahtonsa ihmiselle. Il­man sitä täysi ilmoitus jää puuttumaan ja yksilölliset ”il­moitukset” tulevat sijaan. Syntyy kaaos ilman absoluuttista to­tuutta. Jumala haluaa meidän tietävän totuuden. Totuutta ei koskaan voi olla kuin yksi. To­tuuden olemus on, että se ei koskaan muutu. Ihminen voi muuttaa omaa totuuden käsi­tystään, mutta itse totuus on muuttumaton. Jos Raamattu olisi yksi ja sen ulkopuoliset il­mestykset ja kokemukset toinen totuus, ei olisi lainkaan totuutta.

 

Aikamme yksi mieliajatus on, ”ettei ole vain yhtä totuutta”. Tällä puolustellaan ihmisen oi­keutta tehdä mitä oma mieli kulloinkin haluaa ja vaatii. Tämä maailmaa syleilevä humaani ajatus on iskostunut kristillisyy­teenkin: ”Ei kukaan voi olla täy­sin varma mistään, kaikki on tul­kintaa, Raamattu antaa vain ke­hykset, Raamatussa ei ole kaik­kea ilmoitusta, Jumalalla on uutta tälle ajalle, kristityn tulee elää ajassa mukana, se ja se asia kuuluu tiettyyn muinaiseen kulttuuriin ja sen vaatimuksiin – ei nykypäivään…” jne. Näin Raamattua karsivat toisaalta ää­riliberaalit ja toisaalta äärikaris­maattiset. Kun ympäri käydään, niin yhteen tullaan: Raamattu ei ole keskeinen uskon mittari.

 

Totuuden tulee olla kaikille sama. Maailma ei vuosituhan­sien aikana ole tullut tuntemaan yhtään Raamatun ilmoitukseen verrattavaa selvää, pysyvää, haastavaa, kaikille kuuluvaa, kaikkia tasa-arvoisesti kohtele­vaa ja kaikkia eri aikoina elä­neitä koskevaa oikeaa ja ristirii­datonta oppia totuudesta. Ju­mala on tarkoittanut Sanansa sitovaksi ja muuttumattomaksi. Hän on asettanut jokaisen ihmi­sen kohtalon riippuvaiseksi omasta Sanastaan. Koskaan ihmiskunnan historiassa ei ole kyetty todistamaan muuta. Ku­kaan täysijärkinen ei voi väittää, että jos ihmiskunta eläisi Juma­lan yhteydessä Raamatun peri­aatteiden mukaisesti, maailma ei olisi kuin paratiisi. Jumala on siis Sanassaan ja Hän ilmoittaa toteuttavansa sen viimeistä piirtoa myöten. Siksi em. ”slo­ganit” ovat mielettömiä.

 

Pyhän Hengen keskeinen piirre on julistaa totuutta. Hän on ”To­tuuden Henki”. Jumalan ykse­yttä korostaen Raamattu käyttää Pyhästä Hengestä myös nimi­tyksiä ”Jeesuksen Henki”, ”Ju­malan Henki”, ” Herran Henki”, ”Henki korkeudesta”, ”Isänne Henki”, ”Puolustaja, Pyhä Henki”, ”Kristuksen Henki”. Ju­mala on totuus. Siksi Pyhä Henki ei voi olla totuutta vas­taan. Pyhä Henki ei voi opettaa Sanan vastaisesti, ei antaa vää­riä ennustuksia, ei alentaa Ju­malan ilmoituksen arvovaltaa, ei vähentää Kristuksen työn mer­kitystä miltään osin, ei lisätä Raamattuun eikä ottaa siitä mi­tään pois, ei antaa Sanan ulko­puolisia ilmestyksiä tai profeti­oita, ei eksyttää ihmisiä luotta­maan yksilöllisiin kokemuksiin tai ”lahjoihin”, jne. Pyhä Henki on ja pysyy Sanan sisällä ja opettaa Sanaa. Raamattu to­distaa omasta alkuperästään. Pyhä Henki on Raamatun inspi­roija. Hän ei toimi omaa Sa­naansa vastaan. Samassa yk­seydessä Raamatun ilmoituksen takaavat Isä ja Poika. 

 

Osa 2

 

Pyhän Hengen profilointi

Viime kerralla pohdimme mm. Juma­lan absoluuttisen totuuden ja yksey­den periaatetta, joka tietenkin liittyy myös Pyhään Henkeen ja Kirjoitet-tuun Sanaan. Raamatun mukaan on mahdotonta, että Pyhä Henki olisi jotenkin, edes osittain, Jumalan ilmoi­tuksen ulkopuolella toimiva.

 

Seurasin 14.11.03 Benny HinninThis Your Day” ohjelmaa. Sen alussa hän pal­jasti oman, tosin tunnetun käsityk­sensä sanoen, ”Jumala parantaa Pyhän Henkensä kautta ja Sanansa kautta”. Sitten oli tarkoitus selvittää, kuinka Sanan kautta parantaminen tapahtuu. Hän erotti Pyhän Hengen ja Sanan erillään oleviksi toimijoiksi.

 

Näinhän ei ole, vaan Pyhä Henki on Sanassa, Sanan kautta toimiva ja vas­taanotettavissa Sanan kautta, kuten kaikki Jumalan ilmoitus. Pintapuolinen tarkastelu ei näe Hinnin ja muiden vastaavissa lausumissa mitään epäilyt­tävää. Lausumat tulee kuitenkin yhdis­tää noudatettuun käytäntöön ja hen­kilön muuhun opetukseen. Kuulijoita ohjataan uskomaan, että vaikka jota­kin ei voitaisi perustella Sanalla, se on silti kristillistä ja Pyhän Hengen syn­nyttämää, koska se tapahtuu ”kristi­tyille”. Voidaan kuitenkin tehdä joh­topäätös, että Pyhän Hengen parhai­ten tuntevat ne, jotka eniten tuntevat Jumalan Sanaa. Eivät ne, jotka raken­tavat uskonsa ja opetuksensa ilmiöi­hin ja kokemuksiin. Kokemukset eivät yksistään todista mitään niiden takana olevasta hengestä. Hinnin lausuma kuvaa hyvin ajatusta, joka on äärika­rismaattisuuden yksi perusteema.

 

Reinhard Bonnken käsitys Pyhästä Hengestä on samankaltainen. Hän on yksi Jumala Isän ja Pojan rinnalla. Bonnke, kuten muutkin mainitut, toki korostaa yhden Jumalan periaatetta. Usein heidän käytäntönsä ja opetuk­sensa osoittaa kuitenkin muuta. ”Ai­noa henki, jonka Jeesus meille lupasi, on ihmeen Henki, Pyhä Henki… Juuri Hän aloitti suurimmalla fyysisellä ih­meellä luomalla maailman. Hänen luonteensa ei muutu. Mitä Hän on, Hän on ja tulee aina olemaan. Jumala operoimassa maallisella näyttämöllä, ’Minä olen’(2Moos.3:14). Pyhällä Hengellä, joka yliluonnollisesti loi maa­ilman, ei pitäisi olla vaikeuksia jatkaa yliluonnollista”. [9]

 

Pyhälle Hengelle ei tietenkään se, mikä ihmiselle on yliluonnollista, ole ongelma. Pikaisesti luettuna moni sa­noo tämänkaltaiselle tekstille: Amen. Mutta Raamattu ei mainitse, että Pyhä Henki loi maailman. Se sanoo, ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan”. Pyhä Henki tietenkin oli läsnä. Myös Kristus ”loi maailman”.[10] Bonnken aja­tus tukee karismaattista peruskäytän­töä, joka erottaa Pyhän Hengen omaksi jumaluudeksi. Pyhä Henki profiloidaan omaksi yksilöjumaluu­deksi. Huomaa, kuinka tärkeä on raamatullinen Jumalan ykseyden peri­aate.

 

Kun ”uuden aallon” opettajat puolus­televat erikoisia ilmiöitä, joita Raa­mattu ei tue, heidän selityksensä on, että eihän Raamattu kerro kaikkea mitä Pyhä Henki tai Jeesus teki. Siksi Pyhä Henki voi toimia ja tehdä sel­laista, mistä Raamattu ei kerro. Hei­dän johtopäätöksensä on, että koska tätä tapahtuu heille, sen takana täytyy olla Pyhä Henki. Koska he ovat kristit­tyjä, Jumala ei salli heidän erehtyä, eikä mennä harhaan.

 

Kristikunnan historian aikana käytäntö on lukuisissa yhteyksissä osoittanut tämän ajattelun vääräksi. Jos kristitty menettää kunnioituksensa Sanaa koh­taan, hän voi helposti eksyä. Kunnioi­tuksen puutetta on myös se, kun Sa­naa ei itse tutkita. Jumalan ilmoituk­sen hylkääminen on aina Jumalan it­sensä hylkääminen. Kun ihminen hyl­kää Jumalan, Jumalan varjelus mene­tetään ja altistutaan petokselle. Pyhä Henki Raamatussa varoittaa Kristuk­sen seuraajia usein petoksen vaarasta.

Raamattu ei todellakaan kerro ”kaik­kea” tapahtunutta. Mutta se kertoo kaiken sen, mitä ihmisen tulee tietää Jumalasta. Voimme olla varmoja, että kaikki Jumalan teot, nekin joista Raa­mattu ei kerro, ovat aina olleet Hänen ilmoituksensa mukaisia ja yhtenevät sen kanssa.[11]

 

Ihmisen ilmoitus

Ilmoitusta Pyhästä Hengestä voidaan käsitellä vain Sanan yhteydessä. Ai­kamme kristillisyyden yksi perussai­raus on ihmiskeskeisyys. Jokainen re­hellisesti itseään ja maailmanmenoa tarkkaava tekee sen huomion. Kun ihminen kirjoittaa ja puhuu kokemuk­sistaan ja havaitsemistaan ilmiöistä - mitä hän on, mitä hän näki, kuuli ja koki Jumalan ”ilmestyksessä” - luki­joita ja kuulijoita riittää. Kun toinen kristitty kirjoittaa tai opettaa, mitä Ju­mala ilmoittaa Sanansa kautta ja mitä Jumala teki ja tekee Raamatun mu­kaan, menestys ei ole kovin kummoi­nen. Ihmistieto on menestyksekästä ja se sekoitetaan Jumalan tiedon kanssa. Ihmisen oma kyky havaita ja kokea on vajavaisuudessaan petollinen, siksi Raamattu varottaa turvaamasta siihen ja ohjaa kaikessa etsimään tietoa Kir­joituksista, ei ihmisen kertomuksista.

 

Ihmisen tiedon ja ilmoituksen takana voi olla monia lähteitä. Raamatun tie­don takana on Jumala itse. Siksi kristi­tyn tulee oman itsensä ja muiden tähden verrata omia käsityksiään ja kokemuksiaan Jumalan ilmoitukseen ja ojentua sen mukaan. Se on raama­tullista kristityn vaellusta, johon Pyhä Henki meitä ohjaa.

 

Nykyistä tilannetta voidaan verrata myös auringonpimennykseen. Kuukin loistaa valoa, tosin sillä ei ole omaa valonlähdettä. Auringon rinnalla kuun loiste jää näkymättömiin. Se voi kui­tenkin peittää auringon valon siirty­mällä auringon eteen. Syntyy aurin­gonpimennys ja hämärä. Jos tila olisi pysyvä, ihmiset pitäisivät hämärää oi­keana olotilana. Himmeää kuun valoa pidettäisiin oikeana valona. Kun tämä sovelletaan kristillisyyteen, kuu edus­taa yksittäisen ihmisen subjektiivisia mieltymyksiä ja näkemyksiä, joita suuri joukko pitää oikeana valona.

 

Asia voi olla parantumisen, Pyhän Hengen, armolahjojen, voitelun, ko­kemusten, profetioiden, Israelin mer­kityksen, ym. korostaminen niin, että Raamatun kokonaisilmoitus peittyy. Mikään yksittäinen Raamatussa käsi­telty asia ei ole tarkoitettu peittämään sen ilmoitusta Kristuksesta, syntien sovituksesta, vaan kaikki muu palve­lee tuota ilmoitusta. Raamatun ilmoi­tus synnistä, tuomiosta ja pelastuk­sesta Kristuksessa on aurinko. Hyvin moni etsii ja tarkkaa kuuta rientäen paikasta toiseen pitäen sitä valonläh­teenä. Kristitystä tulee oman lihallisen kokemusmaailmansa vanki. Tunteilla ja kokemuksilla on oma merkityk­sensä, mutta niiden orjuuttavasta vai­kutuksesta Jumalan valo haluaa mei­dät vapauttaa. Kun uskoa ei tarvitse perustaa eikä vahvistaa ”ihmeillä ja merkeillä”, etenkään kyseenalaisilla sellaisilla, se on suuri helpotus. Usko tulee Sanasta ja perustuu yksin Ju­malan ilmoitukselle. Se on raamatul­lista kristityn vapautta, jonka Pyhä Henki haluaa suoda jokaiselle.

 

Ihmisen valta Jumalaan

Yksi merkittävimpiä piirteitä nykyi­sessä ”herätyksessä” on, että Pyhä Henki halutaan ”vapauttaa” ja antaa Hänelle vapaat kädet toimia uskovien keskellä. Ajatellaan, että aiemmat kris­tityt sukupolvet eivät ole tätä vapa­utta Hänelle suoneet. Nyt Häntä pitää palvoa, ylistää ja kutsua paikalle. Esim. Hinnin kokouksissa saatetaan ylösko­hotetuin käsin vetää Pyhää Henkeä ja Hänen vaikutustaan alas, jne.

 

Ajatus juontaa juurensa käsityksiin, joita esim. Kenneth Copelandin ope­tus (jäljempänä) kuvaa. Kristitty on Jumala tai ainakin jumala ja Jumalan poika Kristuksen tapaan. Jumala ei ole suvereeni maan ja ihmisen asioiden hallitsija. Kristuksen risti ei ole suve­reeni syntien sovittaja. Maallinen me­nestys, vauraus ja terveys seuraavat tosi kristittyä ja ihminen tuottaa itsel­leen siunauksen noudattamalla maa­ilmankaikkeudessa vallitsevia hengel­lisiä lakeja (menestysteologia oppi tulee mm. Kristillinen Tiede ja Mor­moni uskonnoista). Ihmisen tekemi­nen ja toimiminen on keskeistä, ei Jumalan teko. Näin ihmisellä on valta rajoittaa Jumalaa. Hänellä on valta si­toa ja päästää Pyhä Henki.[12]

 

Raamatun ilmoituksen mukaan tämä on täysin mieletön ajatus. Jumalaa ei voi kukaan ihminen rajoittaa, sitoa eikä vapauttaa, saati määrätä toimi­maan missään tilanteessa. Mitä Herra sanoi Tyyron kuninkaalle, ”Ihmislapsi, sano Tyyron ruhtinaalle: Näin sanoo Herra, Herra: Koska sinun sydämesi on ylpistynyt ja sinä sanot: 'Minä olen jumala, jumalain istuimella minä istun merten sydämessä', ja olet kuitenkin ihminen, et jumala, vaikka omasta mielestäsi olet jumalan vertainen… Vieläköhän sanot surmaajasi edessä: 'Minä olen jumala', kun kuitenkin olet ihminen, et jumala, kaatajaisi kä­sissä?”[13]

 

Se, että tällainen jumalakuva on saa­nut niinkin suuren suosion, on osoitus kristikunnan rappiosta, ei herätyk­sestä. Ihminen elää inhimillisessä ja hengellisessä hätätilassa. Syntinen maailma on tragedia. Kaiken tämän yläpuolella on ihmisen teoista täysin riippumaton Jumala, joka kuitenkin välittää langenneesta luodustaan. Ih­minen ei voi kerskailla Jumalan rak­kaudella tyyliin, ”koska olen niin ai­nutlaatuinen, Jumala välittää mi­nusta”. Liioin Jumalaa ei tulisi kuvata ”kaverina” eikä Jeesusta ”parhaana bestiksenä”, kuten erityisesti nuorille suunnattu evankeliointi tahtoo mai­nostaa. Ajatus on kiva, mutta ei kerro mitään raamatullisesta ihmisen ase­masta Jumalan edessä. Jumala on Pyhä ja Pyhän edessä ihminen kokee likaisuutensa ja mitättömyytensä. Raamatun Pyhä Henki ilmoittaa meille Pyhän Jumalan, jonka edessä ei ihmisen ainutlaatuisuudella eikä erin­omaisuudella ole merkitystä.[14] Tyhjä ja Jumalan edessä paljastettu syntinen saa kuitenkin Jumalan armosta vas­taanottaa pelastuksen. Hän saa si­simmässään kokea todistuksen Ju­malan lapseudesta Sanan ilmoituksen, ei omien tunteidensa, mukaan. Pyhä Henki ilmoittaa Jumalan taivaallisena Isänä. Kristus opetti Isästä.

 

Isä

Oletko ajatellut miksi Jumala haluaa meidän tuntevan Hänet nimenomaan Isänä eikä Henkenä? Henki-ajatus on aina luonteeltaan tietyllä tapaa mää­rittelemätön ja tuntematon. Siksi raa­matullinen kristillisyys ei ohjaa henki­keskeisyyteen. Isä on jokaiselle ihmi­selle tuttu käsite. Jokainen ainakin tie­tää, millainen hyvän isän tulisi olla. Surullista on, että näitä isän malleja aikamme tarjoaa aina vähemmän ja vähemmän. Yhä useampi pikku tyttö ja poika kasvaa ilman isän läsnäoloa. Vielä surullisempaa on, että äiditkin alkavat noudattaa tätä esimerkkiä. Lapsi syntyy, mutta ei elää usein per­heenkin keskellä ilman isää ja äitiä, jotka omistautuvat muille asioille. Siitä huolimatta isän oikea merkitys ja malli on jokaisen mielessä. Vaikka maalliset isät pettävät ja epäonnistuvat, taivaal­linen Isä on kaikessa täydellinen.

 

Raamattu ilmaisee asian Ps.27:10, ”Vaikka minun isäni ja äitini minut hyl­jätkööt, niin Herra minut korjaa”. Il­man maallista isää tai perhettä kas­vava ihminenkin voi löytää itselleen täydellisen Isän. Pyhä Henki ohjaa meitä muodostamaan jumalaku­vamme Raamatun pohjalle. Jumalan ykseyden Henki varottaa kiinnittä­mästä huomiota Häneen itseensä, mutta kehottaa tarttumaan kiinni Hä­nen opetukseensa. Kun ajattelet Isää, koet turvallisuutta ja rohkaisua. Jos olet tehnyt väärin, häpeät ja pyydät anteeksi aralla tunnolla. Mutta voit aina mennä Hänen eteensä, koska tiedät, että Hän on täydellisen oikeu­denmukainen ja armollinen myös rangaistessaan sinua. Jumala tietää ihmisen tarvitsevan konkreettisia kä­sitteitä ymmärtääkseen mitä Hän on. Henki ei ole niin konkreettinen käsite ja siksi henkikeskeisyys voi johtaa yh­teyteen aivan muiden henkien kanssa, kuin mitä halutaan. Isä on konkreetti­nen käsite, samoin kuin käytännössä toteutettu viaton syn­tiuhri.

 

Kristuksen lunastus- ja pelastusteko on täysin ihmisen ulkopuolella oleva ja ulkopuolelta tuleva sovitus Jumalan kanssa. Pyhä Henki kuuluu Jumalan ykseyteen ja todistaa synnistä ja pe­lastuksesta Kristuksessa. Isä antoi ai­nokaisen Poikansa. Se on konkreetti­nen käsite ja teko, joka kuitenkin on loukkaus langenneelle ihmisluonnolle. Pelastus on suvereenin Jumalan suve­reeni teko ihmistä kohtaan. Se on Kristuksen ansio, ei ihmisen. Kuten ihminen ei voi aikaansaada omaa pelastustaan, hän ei voi mitenkään rajoittaa eikä sitoa Pyhää Henkeä.

Toinen puoli asiaa on, että Pyhä Henki ei tietenkään vaikuta siellä, missä Jumalaa ei kunnioiteta.

 

Kun pu­hutaan Pyhän Hengen ”liikkeistä” ja ”vuodatuksista” tulee muistaa, että Pyhä Henki, kuten Jumala, ei varsinai­sesti liiku sinne tai tänne, kuten rajal­linen luotu olento. Kaikki luodut, niin ihmiset kuin enkelit aina Saatanaa myöten, voivat olla vain yhdessä pai­kassa kerrallaan. Mutta Jumala on läsnä kaikkialla kaiken aikaa. Kun Hän päättää jonkun asian, niin Hän toteut­taa sen siinä paikassa. Ihmisen ei tar­vitse kulkea paikasta toiseen, ”herä­tyksestä toiseen”, ”aallosta toiseen”, ikään kuin Pyhän Hengen perässä, saadakseen Jumalan huomion. Raa­matun ilmoituksen mukaan ihminen tarvitsee tiedon Jumalasta voidakseen lähestyä Häntä. Kun ihminen Pyhän Hengen vaikutuksesta saa tiedon, hän joutuu valinnan eteen.

 

Tällaista Jumalaa ei ihminen rajoita, mutta Jumala on rajoittanut ihmisen mahdollisuudet valita. On kaksi vaih­toehtoa: Kääntyä Jumalan puoleen tai Hänestä pois. Kolmatta vaihtoehtoa ei ole. Hän on rajoittanut ihmisen, ku­ten Saatanankin, vallan määräajaksi. Ihmisen kyvyt ovat rajalliset, kuten hänen ruumiillinen elinikänsä. Jumala on ikuisuudessa säätänyt maanpäällis­ten ja maailmankaikkeuden valtojen ja voimien ajat ja vaikutukset. Näitä ihminen ei muuta, kuinka hän sitten voisi ohjailla Pyhää Henkeä (Jumalaa).

 

Ei ole mennyttä totuutta

Raamatun Pyhä Henki on siis aina ollut, on ja tulee olemaan kaikissa toimissaan Sanassa ilmoitetun kaltai­nen. Raamattu ilmoittaa meille, että Jumala on muuttumaton. Tommy Tenney kirjoittaa menestyskirjoissaan paljon Jumalan ”menneestä” ja ”ny­kyisestä” totuudesta.[15] Tällä on sama vaikutus, kuin em. Hinnin lausumalla. Eli vähentää Jumalan Sanan merki­tystä kaiken kristilliseksi mainitun ope­tuksen ja toiminnan auktoriteettina. Jumalan totuus ei kuitenkaan ole ai­kaan sidottu, koska sen lähde on ikui­suudessa. Siksi totuutta ei voida ku­vata aikamuodoissa. Se vain ON, ON ja ON aina ja ikuisesti sama. Jumalan ilmoitus meille on Hänen totuutensa meille. Tenneyn ajatus on harhauttava ja ikävä kyllä se näyttää tehoavan moniin. Olen itsekin kuullut kuinka hänen kirjoituksiaan kehutaan. Kun näiltä ihmisiltä sitten kysyy, mikä on ”se jokin” Tenneyn edustama hengel­listä elämää muuttava suuri totuus, niin selvää vastausta ei saa. Kirjoja ei olekaan luettu niin, että niistä jäisi jo­kin selvä, hengellistä elämää oikeasti hyödyttävä ajatus mieleen, jos siellä sellainen on.

 

Jos Raamatun Jumala ymmärrettäisiin, kuten Hänen ilmoituksensa edellyttää, ei olisi tarvetta etsiä parantumista tai Pyhän Hengen kosketusta niitä varten pystytetyissä esityksissä. Kristillinen show menettäisi viehätyksensä. Ihmi­nen uskoisi enemmän Jumalan omaa ilmoitusta kuin tunteitaan. Ymmärret­täisiin, että Jumala on Pyhän Hen­kensä kautta läsnä kaikkialla kaiken aikaa. Ei ole toinen toista pyhempää paikkaa minne vaeltaa, eikä ketään välittäjäksi voideltua ihmistä, jonka luo tulisi mennä saadakseen Jumalan huomion. Jumala toimii missä tahansa kuten Hän tahtoo. Hän näkee ja kuulee kaiken jatkuvasti. Pyhää Hen­keä ei kutsuta eikä komennella, Hän on kaiken aikaa ja kaikkialla läsnä maan päällä, kuten Jumala on.

 

Katsaus opetuksiin

Kuinka kuuluisat karismaattiset opet­tavat Pyhästä Hengestä? Näitä käsi­tyksiä on seurattu ja sivuttu monissa KF:n numeroissa. Äärikarismaattinen liike syyllistyy siihen, mistä se syyttää Raamattuun pitäytyviä kristittyjä sa­nomalla, että ”Jumalaa (Pyhää Hen­keä) ei saa sulkea laatikkoon”. Liike kutistaa Jumalan ihmisen mittoihin, sitoo aikaan, paikkaan ja ihmiseen. Kenneth Copeland, kuten Hinn ja monet muut karismaattiset julistajat, sanoo Jeesuksen puhuvan suoraan hänelle eikä epäröi antaa Jumalalle ihmisen mittoja: ”(Jumala) on olento, joka on hyvin paljon kuten sinä ja minä. Olento, joka pituudeltaan on jossakin noin 185-190 cm paikkeilla, joka painaa jotakin lähimain 90 kg…, ja hänen vaaksanmittansa on n. 23 cm”.[16]

Copeland kuvaa kuinka hänen vai­monsa ”sai Pyhän Hengen”, ”Hän kasvoi pienen seurakunnan yhteydessä maalla eikä heillä ollut kuin puoliai­kainen pastori. Hän (Copelandin vaimo) ei uskonut mihinkään. Hän pe­lastui ja täyttyi Pyhällä Hengellä 3 kk ennen kuin edes kuuli sanaa uudes­tisyntymästä. Hän ei tiennyt mitä se oli”.[17]

 

Kukaan ei uudestisynny ylhäältä tie­tämättä mistä on kysymys. Uudes­tisyntyminen on tietoinen tila ja va­linta. Se tapahtuu, kun ihminen kuu­lee Sanan ja Pyhä Henki johtaa hänet syntisen paikalle etsimään Jumalan armoa. Sama vaimo on kuitenkin jul­kaissut lehtisen, jossa hän opettaa lu­kijoita täyttymään Hengellä käyttä­mällä erityistä tapaa ja “hengittämällä Henki sisään”.

 

Artikkelissaan Copeland kuvaa Pyhää Henkeä voimana käyttäen nimeä “Jumalan lihas”. ”Jos olet uudestisyn­tynyt, Pyhällä Hengellä kastettu us­kova, Hän (PH) on sinussa kaikkea mitä Hän on koskaan ollut. Hänellä on sama valtava voima… Ja mikä vielä enemmän, kun joudut johonkin, jota et hallitse ja kutsut Häntä (PH) apuun, Hän ei ole miljoonien valovuosien päässä. Hän on sisälläsi! Hän on valmis antamaan sinulle mitä tahansa tarvitset. Hän on valmis olemaan lohduttajasi. Valmis olemaan opettajasi ja valmenta­jasi… Hän on valmis laittamaan yli­luonnolliset lihaksensa ja mielensä toimimaan sinun hyväksesi 24 tuntia vuorokaudessa... Hän on odottanut sinua, että antaisit Hänelle jotakin teh­tävää… Jos kuljet ympäriinsä epäus­kossa ja muussa arvottomassa roskassa, rajoitat pahoin Häntä… Joten päätä nyt aloittaa tuon oven avaaminen. Kehitä tietoisuus Pyhän Hengen todellisuu­desta sinussa… Aloita rakentaa uskosi tähän voimaan. Sen sijaan, että katseli­sit aina taivaaseen sanoen, ’Jumala, miksi et auta minua?’, katso itseäsi pei­listä ja sano, ’Jumalan Henki asuu mi­nussa tänään ja odotan Hänen tekevän viisaita, ihania, hämmästyttäviä ja ih­meellisiä asioita kauttani!’… Kun alat tajuta kuinka räjähdysvoimainen tiimi te kaksi olette, räjäytät itsesi tietoisuu­dentilaan, yläpuolelle kaiken, mitä voit pyytää tai ajatella… eikä paholainen saa sinua koskaan.”[18]   

 

Tämä Pyhä Henki palvelee miellyt­tääkseen ihmistä. Niin ei ole Raama­tun Pyhä Henki, joka vakuuttaa luon­nostaan vastahakoisen ihmisen syn­nistä. Pyhä Henki ei ole ihmisen si­simmässä asuva ja odottava voimala­taus, jonka saa käyttöön, kun lopulta osaa oikein pyytää tai vaatia.[19] Cope­landin artikkeli ei yhdistä Pyhää Hen­keä Kristuksen työhön, ei Raamatun ilmoitukseen, eikä mihinkään kristilli­seen perustaan. Sen luonne on new age kulttien mukainen uusi henkitie­toisuus, jonka kautta noustaan uuteen tietoisuudentilaan. Siinä tilassa oma minä on suuri ja mahtava vaikuttaja, joka yhdessä henkivallan kanssa saa aikaan vaikka mitä. Siis itsepetosta.

 

Karismaattisissa piireissä on tavallista kuvata Pyhän Hengen valtaan joutu­minen eräänlaisena transsitilana, jossa jokin muu, kuin ihminen itse puhuu tai ennustaa ko. henkilön suulla. Ken­neth Hagin[20] kertoo, kuinka hän vuonna 1973 yht’äkkiä ”Pyhän Hen­gen voitelemana” sanoi, ”Me tu­lemme aloittamaan raamattukoulun”. Hän ei itse ollut tietoinen mitä puhui, vaan hänen piti kuulla se jälkeenpäin kasetilta.[21] Tämä on vain yksi esi­merkki monista.

 

Raamatun Pyhä Henki kokemus ei ole tila, jossa jokin toinen voima valtaa ihmisen. Oikea Pyhä Henki vakuuttaa ihmisen Jumalan ilmoituksen todelli­suudesta ja saa ihmisen toimimaan Jumalan tahdon yhteydessä täysissä ruumiin, sielun ja ymmärryksen voi­missa. Jumala erotti ihmisen omaksi luodukseen ja antoi hänelle oman tahdon ja mielen. Jos ihminen ei var­jele minuuttaan ja pidä kiinni oi­keudestaan siihen, muut vallat ja voi­mat ovat haluamassa hallintavaltaa häneen, käyttääkseen ihmistä omiin tarkoitusperiinsä.

 

Parhaiten tunnettu henkiopettaja lie­nee Benny Hinn. Hänen Pyhälle Hengelle omistamansa ja aiheesta kertovat kirjansa ovat Suomessakin tunnetut.[22] Hinn kertoo alusta lähtien olleensa kiinnostunut kokemuksista. Mentyään esikuvansa Kathryn Kuhl­manin kokoukseen hän tunsi “epäta­vallisen tuntemuksen, joka ei vaikutta­nut lainkaan fyysiseltä… intensiivisen kunnian tunteen… oli kuin olisin räjäh­tänyt… kuten ekstaasi”. Henki kulki ”alas toista käsivartta ja ylös toista. Tunsin todella sen liikkeen”.

 

Benny kertoo, kuinka hän tutki koke­muksensa alkuperän. Hän halusi kiih­keästi kohdata Pyhän Hengen. Voi­sinko puhua Pyhälle Hengelle näin? Sitten ajattelin, jos olen tässä rehelli­nen, Jumala tulee näyttämään minulle olenko oikeassa vai väärässä”.

 

Kuinka ”näyttäminen” tapahtui?

”Silmäni olivat kiinni. Sitten, kuin säh­köpurkauksen saaneena ruumiini alkoi täristä kauttaaltaan”. Se riitti todista­maan Bennylle, että hänen kokemus­tensa takana on Pyhä Henki. Siitä läh­tien Benny Hinn on tuntenut Hengen läsnäolon kanssaan. Ajoittain se on niin voimakasta, että sivullisetkin saa­vat osansa. Benny kertoo, kuinka hän tuli huoneestaan puhumasta Pyhän Hengen kanssa. Tuolloin hengen voima heitti hänen äitinsä päin seinää.

 

Tapahtumat olivat alkusoittoa sille, että sittemmin hän on katsonut eri­koisalakseen opettaa muille Pyhästä Hengestä. Bennyn yhteys Henkeen on intiimi suhde, ”Päivä päivän jälkeen kotiin tultuani, kiirehdin portaat ylös huoneeseeni ja lukitsin oven ja sanoin, ‘nyt olemme kahdestaan’. Ja minun hengellinen matkani jatkui”. Benny tuntee Hengen, joka on “hiljainen, ra­kastettava ja täydellisen puhdas”. Henki on myös ”rakastaja” ja ”hyvin hellä”. Bennyn mukaan koska ”Isä tuntee, kuinka herkkä Henki on” Hän varjelee tätä jumalanpilkalta, ts. Pyhän Hengen pilkalta.

Isän on siis suojeltava herkkää Pyhää Henkeä!

 

Lukiessani Hinnin tekstejä en käsitä, kuinka niin monet voivat ottaa ne to­desta, vieläpä niin, että uskovat niiden perustuvan Raamattuun! Hinnin Pyhä Henki on sensuaalisten tuntemusten antaja, erillinen jumalolento, joka on herkkä, toisaalta jotenkin ujo, toi­saalta väkivaltaisen yllättävä (heittää, kaataa) ja jota on helpompi lähestyä, kuin Isää tai Poikaa.

 

Benny tuntee Pyhän Hengen ruumiil­lisena persoonana kokemuksensa, ei Jumalan ilmoituksen kautta. ”Entä Pyhä Henki?... Onko Hänellä ruumis? Varmasti on… olen kokenut Pyhän Hengen persoonan”. Tässäkin Hinn menee ohi Raamatun. Tärkeää ei ole onko Pyhällä Hengellä ruumis vai ei, kuten me ymmärrämme persoonan. Hinn väittää jopa nähneensä Pyhän Hengen.[23] Hinnin kokemus on selvää­kin selvempi henkikokemus, joka ei mitenkään pohjaa Raamattuun. Hin­nin Jumala ei ole ehdoton yksi, vaan kolme erillistä Jumalaa, joilla kullakin on oma funktionsa.

 

Rodney Howard Brownelle Pyhä Henki on kuin voimakas sähkövirta, johon voi kytkeytyä.[24] Voima saa ai­kaan paitsi sähköisiä tuntemuksia, hil­litöntä käytöstä ja kaaosta. Se on ”uutta viiniä”, josta juovutaan ja tul­laan itsekontrollinsa menettäneen juopon tilaan. Hän on ”Pyhän Hen­gen baarimikko” joka jakaa päihdyt­tävää kokemusta. RHB:n kosketus tai pelkkä läsnäolo saa ihmiset naura­maan hillittömästi, kaatumaan ja vapi­semaan. Raamatun Pyhä Henki ei harrasta moista urheilua. Hän puhuu terveen käyttäytymisen ja itsensä hil­litsemisen puolesta. Jokaisen ihmisen tietoisuudessa on, mitä tarkoitetaan soveliaalla käytöksellä.

Juhani Aitomaa

Jatkuu osassa 3

 



[1] 1Aik.28:8, 2Kor.13:5, Ef.5:10, Ps.94:8, Jer.6:16

[2] Kol.3:1

[3] Jes.45:19, 55:6,

[4] Näitä ilmaisuja on erityisesti käyttänyt suosittu kirjailija Tommy Tenney. Kirjoja on suomennettukin (valitettavasti).

[5] Jer.6:16

[6] Gal.5:24, Room.13:14, 1.Kor.9:27

[7] Matt.15:10, Mark.7:14, Ef .5:17, Ps.94:8

[8]  Jaak.4: 8: Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.

[9] Reinhard Bonnke with George Canty: Mighty Manifestations. Kingsway Publications Eastborne, England

[10] Joh.1:3,10

[11] “Miksi emme voisi tyytyä… tähän py­hään, puhtaaseen Jumalan sanaan, jossa meillä on yltäkylläisyys ja selkeys, ollut aina siitä lähtien, kun Kirjoitusten kaa­noni valmistui? Miksi meidän pitäisi ha­luta tähän mitään lisää jostakin ylhäältä tulevasta vaikutteesta? Miksi emme le­päisi tämän kestävän Jumalan säännön varassa, jonka Jumala on seurakunnal­leen antanut, josta apostolit meitä opet­tavat, eikö se ole varmempi kuin (mi­kään muu) ääni taivaasta? Miksi meidän tulisi haluta saada Kirjoitukset puhu­maan enemmän, kuin mitä ne puhuvat.” (Jonathan Edwards, Some Thoughts. Ka­rismaattiset johtajat sanovat menneiden herätysten ja niiden johtajien tukevan omaa käsitystään herätyksestä ja PH:stä. Kun tutustuu menneiden aikojen herä­tysjohtajien teksteihin, huomaa, että niin ei ole laita).

[12] Hyvä esimerkki “Pyhän Hengen” hallit­semisesta on Rodney Howard Brownen tapa käskeä kuulijajoukkonsa puhumaan ääneen kielillä ja sitten, samoin käskystä, lopettaa se. Pyhä Henki jakaa lahjojaan suvereenisti ilman ihmisen komentoa. Vrt. 2Piet.1:21, Apt2:4, Room.8:26, 1Kor.2:11, Luuk.12:12, Mar.13:11

[13] Hes.28:2,9, Vrt. myös 4Moos.23:19, Job.9:2-3, 15:16, 22:2, 25:4,6, 33:12, Ps.49:13, Saarn.8:17 , Hoos.11:9, jne.

[14] Mar.8:37, Joh.3:27

[15] Tässä yhteydessä on hyvä mainita, että kirjoittaja ei ole lukenut Tenneytä suo­menkielellä, vaan “alkukielellä” englan­niksi. Miten suomenkielinen käännös esittää Tenneyn ajatuksia, siihen en ole tutustunut.

[16] Spirit, Soul and Body I, 1985, nauha #01-0601. Copelandin, jota Benny Hinn, Paul Crouch ja muut pitävät suuressa arvossa, raamattuopetus käsittää mm. seuraavaa:

Aadam ja Jumala olivat tarkalleen sa­mankokoiset (Holy Bible, Kenneth Co­peland Reference painos 1991)  

Aadam oli tarkalleen Jumalan kopio – ja samoin Jeesuksen. (Authority of the Believer IV, 1987, nauha  #01-0304)

Maapallo on tarkka kopio planeetasta (äiti-planeetta), jossa Jumala asuu  (Following the Faith of Abraham I, Fort Worth, TX: Kenneth Copeland Ministries, 1989, nauha #01-3001)

Jumalan luomistyön tarkoitus oli tuottaa kopioita itsestään. Aadam ei ollut Ju­malalle alamainen, vaan kuten Jumala ja Jeesus. ”Aadam oli Eedenin puutarhassa lihaksi tullut Jumala” (Following the Faith of Abraham I, The Force of Love, nauha #02-0028)

Jumala on mies/naispuolinen. Yhtä paljon molempia (Viva la Difference, From Faith To Faith, by Kenneth and Gloria Copeland, Published by Kenneth Copeland Publications, 28.6.1982)

Jumala on maailmankaikkeuden suurin epäonnistuja (kun loi syntiin langenneen ihmisen ja menetti maapallon Saa­tanalle) (Praise-a-Thon, TBN huhtikuu 1988 )

Jeesuksen kuolema ristillä ei tuottanut syntien sovitusta (Hänen tuli kuolla hengellisesti ja uudestisyntyä, Hän tuli osalliseksi Saatanan luonnosta ja kärsi helvetissä kolme päivää ja yötä. (What Happened from the Cross to the Throne)

Roomalaiset homoseksuaalit sotilaat raiskasivat Jeesuksen (The Resurrection Truth

Jumala ei voi tulla maan päälle eikä liik­kua täällä elleivät ihmiset kutsu Häntä (koska ihminen on Jumala, toinen Ju­mala ei voi puuttua hänen asioihinsa il­man suostumusta ja sopimusta) (God’s Covenants With Man II, 1985, nauha #01-4404)

Saatana omistaa maan ja Jumala on sen ulkopuolella ilman laillista lupaa toimia täällä (Image of God in You III, 1989, nauha #01-1403)

Kuka tahansa Vt:n profeetta olisi voinut sovittaa synnit kuin Jeesus, jos olisi tien­nyt mitä tehdä (Substitution and Identi­fication)

Jeesus ei enää ole ainoa Jumalan Poika (kristityt ovat kuten Jeesus) (Now We Are In Christ Jesus, 1980) 

jne

[17] 18.8.1999 TBN, Let Us Reason Ministries, How to receive the Holy Spirit According to Gloria Copeland

[18] The Might and Ministry of the Holy Spirit,  Kenneth Copeland

[19] Kuten Rodney Howard Browne ja mo­net muut kertovat vaatineensa Ju­malaa ilmestymään. Sellainen vaatimus on Raamatun vastainen. 

[20] Kenneth Hagin kuoli syyskuussa 2003. Haginin lausumia on esim. ”Us­kova on inkarnaatio yhtä suuressa mää­rin, kuin Nasaretin Jeesus”. Hagin oli Copelandin, Hinnin, RHB:n ja monen muun karismaattisen yksi oppi-isä.

[21]http://www.rhema.org/events/cm03art1.cfm

[22] Benny Hinn, Good Morning Holy Spirit ja artikkeli: An Examination and Critique of  Benny Hinn's  "Good Morning, Holy Spirit", Richard J. Vincent

[23] KF Uskomaton Benny Hinn osa 2, Uusi Viini Juovuttaa kirjassa kerrotaan RHB:n kertomus kokemuksestaan.

[24] Jo 1940-luvulla mm. pastorit Norman Vincent Peale (33. asteen vapaamuu­rari) ja Peter Marshall opettivat Pyhän Hengen olevan kuin ”jumalallinen säh­kövirta”, johon ihminen voi kytkeytyä.