Aluksi
raamatunpaikka Ef.4:11-16: ”Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset
profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi,
tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin
rakentamiseen, kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan
tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,
ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa
opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa; vaan
että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen,
joka on pää, Kristus, josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen
jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän
mukaan, mikä kullakin osalla on”.
Mitä ovat nykyiset kristillisen johtajuuden
armolahjat?
Johtajuuden
armolahjat, tai paremmin sanottuna palvelevan johtajuuden armolahjat, kuuluvat
hengellisiin virkoihin, kuten:
·
apostolit
·
profeetat
·
evankelistat
·
pastorit
·
opettajat (tai
pastori-opettajat, käytössä hiukan eri nimityksiä).
Perinteinen
apostolinvirka ei kuulu enää tälle ajalle, sillä kukaan ei täytä viran
kriteerejä. Raamatun apostolien ja profeettojen opetukselle rakentuu seurakunta
(Ef.2:20). Kristus on kuitenkin kaiken perustus ja kulmakivi (1.Kor.3:10-11).
Apostolit näkivät Herran maan päällä ennen kuin Hän astui taivaaseen
(1.Kor.9:1). Herra teki todellisia ihmeitä ja merkkejä heidän kauttaan heidän
tehtävänsä ja asemansa varmistamiseksi (2.Kor.12.12). Nämä ihmiset kirjoittivat
Raamatun (Matteus, Johannes, Pietari, Paavali, jne.). Heitä vainottiin ja
kaikki, paitsi Johannes, kokivat marttyyrikuoleman uskonsa tähden (1.Kor.4:9 ja
varhaisten kirkkoisien kirjoitukset kertovat siitä). Paavali sanoi
olevansa viimeinen perinteisten
apostolien sarjassa (1.Kor.15:7-8).
Nyt
meidän tulee käyttää Jumalan Sanaa, Kristuksen kautta tullutta, Herran
apostolien ja profeettojen välittämää, perustana kristilliselle elämällemme
(2.Piet.3:2, Juuda 17).
Tänä
päivänä ei yksikään kristitty voi täyttää perinteisen apostolinviran
vaatimuksia. Meillä on ”apostoleja”; ”lähetettyjä”, sananviejiä, lähinnä seurakuntia perustavia lähetyssaarnaajia, mutta he eivät kuulu seurakunnan
perustukseen.
Profetian
lahjan laita on samoin. Enää ei ole perinteisiä profeettoja (Ef.2:20), jotka
kirjoittivat raamatunkirjoitukset (Samuel, Daniel, Jeremia, Hesekiel, jne.).
Hekin kokivat usein marttyyrikuoleman (Luuk.11:47-48, Ilm.18:24). Seurakunta
rakentuu heidän perustukselleen Kristuksen ollessa aina varsinainen perustus ja
kulmakivi (2.Piet.3:2, 1.Piet.2:6).
Aikamme
profeettoja koskevat samat vaatimukset, kuin mitkä koskivat Raamatun
profeettoja. Jos profetoidaan, sen tulee olla Raamatun mukaista ja jos
kerrotaan tulevista, niin sen pitää toteutua (5Moos.13:1-3,18:20). Muussa
tapauksessa profeetta on väärä profeetta, eikä seurakunnan tule kuulla häntä
(Jer.23:16, Matt.7:15, 2.Piet.2:1, 1Joh.4:1).
Sama
kriteeri pätee kaikkiin armolahjoihin.
Jos
evankelista julistaa vastoin Sanaa, opettaa väärää evankeliumia (Gal.1:9) ja
jos pastorit ja opettajat eivät opeta tervettä oppia (2Tim.4:3, Tiit.1:9,2:1),
he ovat vääriä opettajia. Heidän opetustaan ei tule ottaa vastaan. Jos he eivät kuuntele varoituksia, eivätkä
kadu ja käänny, heistä tulee pysytellä erossa (Tiit.3:10).
Tänään
profeetan päätehtävä on selittää kirjoitettua Sanaa, jonka kautta Jeesus
Kristus nyt puhuu (Hepr.1:1-2) rakentaen ja
ohjaten seurakuntaa (1.Kor.14:31). Profeetta ei tarjoa omia selityksiään
(2.Piet.1:20).
Pyhä
Henki puhuu tänään elävän, kirjoitetun Sanan välityksellä (Hepr.4:12). Emme saa
mennä Sanan ulkopuolelle (1.Kor.4:6). Vain Sanasta Herran seurakunta saa
ohjeensa.
Kun
profeetta selittää Sanaa, saadaan myös profetiaa seurakunnalle.
Herra
voi puhua - ja näin myös tapahtuu – näkyjen ja unien kautta (Apt.2:17), mutta
näyt ja unet on ehdottomasti koeteltava (1.Tess.5:21) Raamatun sanalla
(2.Tim.3:15-16).
Vain
Sana on korkein auktoriteetti. Pyhä Henki antoi sen meille ihmisten
välityksellä. Raamattu on itse Jumalan Sana.
Haluan
lisätä, että ne jotka ajassamme nimittävät itsensä apostoleiksi ja
profeetoiksi, esittäen omaa erinomaisuuttaan suurilla areenoilla, ovat vääriä
apostoleja ja profeettoja (2.Kor.11:13, Mar.13:22).
Evankelistan,
pastorin ja opettajan tehtävä ajassamme on sama kuin seurakunnan alussa.
Miksi
armolahjat annettiin?
Kun
olemme käsitelleet aikamme apostoli-, profeetta-, evankelista-, pastori-, ja
opettajakysymystä, siirrytään tutkimaan miksi nämä palvelevan johtajuuden
armolahjat annettiin.
Ef.4:11-16
mukaan:
1.
”… tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön…”
Ensiksi,
niiden tarkoitus on valmistaa pyhät tekemään palvelusta. Jos henkilö itse ei
ole palvelija, hän ei osaa valmistaa muita palvelemaan. Palvelijat palvelevat,
he eivät odota muiden palvelevan heitä. Ensimmäiseksi palvelemme Jumalaa ja
sitten muita.
Väärät
”kolmannen aallon” opettajat ovat korskeita, itsetärkeitä ja omahyväisiä
johtajia, jotka väittävät saaneensa Jumalan armolahjat. Kuitenkin he toimivat
saadakseen kunnioitusta itselleen ja hallitakseen muita. Heillä ei ole
käsitystä, kuinka palvella toisia. Siksi he eivät voi valmistaa ketään
palvelemaan Kristuksen ruumiissa tai julistamaan maailmalle evankeliumia.
Oikeat
Herran palvelijat käyttävät heille uskottuja armolahjoja palvellakseen muita
nöyryydessä.
2.
”… Kristuksen ruumiin rakentamiseen…”
Tässä
ei ole kyse numeroista, seurakunnan koosta, eikä väitteistä kuinka monta
pelastui siinä ja siinä kokouksessa. Tässä on kyse Kristuksen hengellisen
ruumiin rakentumisesta perheeksi ja huoneeksi.
Ef.2:19-22:
”Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien
kansalaisia ja Jumalan perhettä, apostolien ja profeettain perustukselle
rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus, jossa koko rakennus liittyy
yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa; ja hänessä tekin yhdessä muitten
kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä.”
Jae
puhuu yhdestä rakennuksesta, seurakunnasta. Se on hengellinen rakennus, ei
fyysinen temppeli. Pyhä Henki asustaa aidon uskovan hengessä ja samalla koko
Kristuksen ruumiissa.
Kristillisten
johtajien ei tule olla huolissaan niinkään määrästä kuin laadusta. Aito johtaja
välittää siitä mitä ihmiset uskovat. Että he uskovat terveesti ja vaeltavat
terveen uskon mukaan.
Armolahjojen
tarkoitus ei ole perustaa suuria mega-seurakuntia, vaan rakentaa Kristus
perustukselle Raamatun apostolien ja profeettojen opetuksen mukaan.
Tämä
tarkoittaa, että oikeita armolahjoja omaavat palvelevat johtajat opettavat
tervettä oppia oikean yhteyden perustana.
Tiit.1:9:
”…hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi
kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain
väitteet”.
Tiit.2:1:
”Mutta sinä puhu sitä, mikä terveeseen oppiin soveltuu…”
3.
”… kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa…”
Tässä
mainittu ”yhteys” ei ole ekumeenista yhteyttä. Kyse ei ole
tunnustustenvälisestä dialogista. Liioin tässä ei tarkoiteta sitä Pyhän Hengen
luomaa yhteyttä, joka Kristuksen ruumiissa jo vallitsee uskon kautta Häneen.
Mitä siis tarkoitetaan?
Kyse
on opillisesta yhteydestä. Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. Armolahjojen
tarkoitus on siis luoda yhteys Sanan opin perustalle, tulla tuntemaan Jumala
Hänen opetuksensa mukaan. Tämän yhteyden rikkojina toimivat harhaopettajat.
Siksi meidän tulee tunnistaa ja hylätä yhteyttä rikkovat harhaopettajat, sillä
he saavat aikaan hajaannusta Kristuksen ruumiissa.
Tiit.3:10:
”Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti…”
Hajaannusta
tarkoittava sana kreikassa on ”hairetikos”, josta saamme ”harhaoppia”
tarkoittavan sanan. Harhaoppia opettava henkilö on ”harhaoppinen”. Hän opettaa
vastoin Sanan keskeisiä periaatteita.
2.Piet.2:1:
“Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niin kuin teidänkin
keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään
turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut, ja
tuottavat itselleen äkillisen perikadon.”
Room.16:17:
”Mutta minä kehoitan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat
aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette
saaneet; vetäytykää pois heistä.”
Harhaopetus saa aikaan hajaannusta perusoppien suhteen ja vaikeuttaa ihmisen hengellistä kasvua kohti ”täysi-ikäisyyttä”.
4. ”… täyteen miehuuteen…”
Kukaan ei voi ohjata toista kohti tätä päämäärää, jos ei itse ole sillä tiellä. Mitä kasvu ”täyteen miehuuteen” tarkoittaa?
Se tarkoittaa, että meidän tulee kehittyä hengellisesti aikuisiksi. Meidän tulee kyetä nauttimaan ”kiinteää ravintoa” ”maidon” sijasta.
Se merkitsee kasvamista hengellisessä viisaudessa ja Kristuksen tuntemisessa.
Hepr.6:1: ”Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen…”
Hepr.5:13-14: ”Sillä jokainen, joka vielä nauttii maitoa, on kokematon vanhurskauden sanassa, sillä hän on lapsi; mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.”
Kol.1:10: ”…vaeltaaksenne Herran edessä arvollisesti, hänelle kaikessa otollisesti, kaikessa hyvässä työssä hedelmää kantaen ja kasvaen Jumalan tuntemisen kautta…”
Huomaa, että ne, jotka ovat täysi-ikäisiä nauttivat ”vahvaa ruokaa” ja tämä ruoka harjaannuttaa heitä erottamaan oikean väärästä. Lapset eivät osaa erotella. Siksi monet lapsi-ikäiset kristityt ovat helppo saalis harhaopettajille. Seurakunnan palvelevan johtajuuden tärkeä tehtävä onkin valmistaa Kristuksen ruumis nauttimaan vahvaa ruokaa, jotta se voi vastustaa väärää opetusta, väärää profetiaa ja vääriä ”voiteluja”.
5. ”… Kristuksen täyteyden täyden iän määrään…”
Voiko yksikään kristitty olla kuten Kristus? Se on päämäärämme. Mutta maan päällä ollessamme omistamme yhä vanhan synnin luontomme ja mielemme, joiden kautta vihollisen kiusaukset tulevat. Jeesus Kristus oli samassa tilanteessa kuin me, mutta Hän ei koskaan tehnyt syntiä. Me emme milloinkaan voi sanoa samaa itsestämme. Mutta onneksi, kun tunnustamme syntimme, Hän on uskollinen ja antaa synnit anteeksi puhdistaen meidät kaikesta vääryydestä (1.Joh.1:9).
Isä Jumala ei enää näe syntisyyttämme, vaan vanhurskauden, joka tulee osaksemme Hänen Poikansa meidän edestämme vuodattaman veren kautta.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei meidän tulisi ahkeroida kohti täysi-ikäisyyttä Kristuksessa. Siitä seuraa myös, että risti on osamme päivittäin.
Gal.5:24: ”Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen…”
Gal.2:20: ”…ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni…”
Luuk.9:23: ”Ja hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua…”
Emme elä enää lihan halujen mukaan, vaan ”Jumalan Pojan uskossa”. Kristuksen täydellinen tuntemus tulee osaksemme ylösnousemuksessa iankaikkiseen elämään. Mutta myös tässä ajassa saamme kokea yltäkylläistä elämää, kun olemme ristiinnaulittuina Kristuksen kanssa ja seuraamme Häntä.
Joh.10:10: ”…Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys…”
Ef.3:20-21: ”Mutta hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa, hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti! Amen.”
Armosta
olemme pelastetut. Pyhän Hengen työtä on valmistaa meitä Kristuksen täyteyteen.
Emme saa sitä itse aikaan. Meidän tulee olla alamaisia, opiskella ja totella
Sanaa ja pysyä terveessä opissa.
6. ”… ettemme enää olisi alaikäisiä…”
Ala-ikäiset eivät voi uida kovassa merenkäynnissä. He hukkuvat. Täysi-ikäiset tietävät kuinka uida ja he ovat oppineet tekniikan säilyä hengissä. He ovat lukeneet ohjeet ja tietävät kuinka ne ovat hyödyksi.
Ala-ikäisillä on vähän ymmärrystä ja opillisen sekavuuden meri voi imaista heidät. Armolahjoilla varustetun tehtävä on auttaa ala-ikäisiä täysi-ikäisyyteen opettamalla tervettä oppia ja antamalla työkaluja, joiden avulla elämän meressä voidaan selvitä.
TÄMÄ ON ARMOLAHJOJEN PÄÄMERKITYS.
7. ”… jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa
opintuulissa…”
Väärät opintuulet puhaltavat tänään voimallisemmin kuin milloinkaan ennen seurakunnan historiassa. Monet ”kristityt” ovat hyljänneet totuuden ja vaihtaneet sen ”opettajien” kertomiin taruihin, joilla on vähän tai ei lainkaan hengellistä arvoa.
2.Tim.4:3-4: “Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.”
Nämä opettajat ovat vääriä johtajia. Heillä on saattanut olla hengellisiä lahjoja, mutta nyt pääasia on ahneus ja halu olla kuuluisa. Heidän seuraajansa eivät rakasta totuutta, vaan ovat ala-ikäisiä uskovia. Osa ei ehkä lainkaan ole uskossa. Oikeat johtajat ovat vartiomiehiä Kristuksen ruumiissa ja haluavat estää kristittyjä joutumasta kaikenlaisten opintuulien heiteltäviksi. Paimen ei ainoastaan ruoki laumaa, vaan myös varjelee sitä susilta.
Hes.33:6: ”Jos taas vartija näkee miekan tulevan, mutta ei puhalla pasunaan eikä kansa saa varoitusta, ja miekka tulee ja ottaa pois jonkun sielun heistä, on hän otettu pois synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin vartijan kädestä.”
Matt.7:15: ”Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.”
Apt.20:29: ”Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä…”
8. ”… ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa
juonissa…”
Opimme, että väärän opin opettajat juonivat. Heidän viekkautensa ja juonittelunsa osoittaa heidän olevan eri hengestä. Saatana on valheen isä, ei Pyhä Henki. Väärät opettajat haluavat usein ihmisten rahat, he tekevät seuraajia itselleen, haluavat kuuluisuutta ja valtaa yli ihmisten. He opettavat mitä ihmiset haluavat kuulla, koska sitä kautta edetään maineeseen ja vaurauteen.
He teeskentelevät olevansa paimenia, vaikka ovat susia, jotka syövät lampaat aamiaiseksi. Näistä juonittelijoista armolahjoja omaavien tulee varoittaa ihmisiä. Apostolit ja aikaisemmat VT:n profeetat tekivät sitä myös nimeltä mainiten. Meidän tulee toimia samoin.
9. ”… vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa…”
Kuinka voimme täyttää tehtävää auttaa kristittyjä kohti täysi-ikäisyyttä ja yhteyttä uskossa, joka on pyhille annettu.
Meidän tulee pysyä totuudessa. Meidän tulee rakastaa ihmisiä. Meidän tulee puhua totuutta rakkaudessa.
Suurin rakkaudenosoitus ei-kristitylle on kertoa hänelle evankeliumi.
Suurin rakkaudenosoitus kristitylle on auttaa häntä kasvamaan uskossa.
Suurin rakkaudenosoitus harhaan joutuneelle kristitylle on osoittaa hänelle totuus ja varoittaa vääristä opettajista.
Suurin rakkaudenosoitus väärälle opettajalle on nuhdella häntä, kerran tai kahdesti - ja jos hän kieltäytyy kääntymästä (ja näin usein tapahtuu) jätä hänet (1.Kor.5:5, 1.Tim.1:20). Jos hän katuu hyväksy hänet Kristuksen ruumiin yhteyteen. Jos ei, niin varoita muita hänestä, älä päästä häntä lähelle laumaa, mutta rukoile hänen pelastuksensa puolesta.
Tee kaikki rakkauden vaikutuksesta.
Juuda kuvaa tehtäväämme 20-25: ”…rukoilkaa Pyhässä Hengessä ja pysyttäkää niin itsenne Jumalan rakkaudessa, odottaessanne meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen laupeutta iankaikkiseksi elämäksi. Ja armahtakaa toisia, niitä, jotka epäilevät, pelastakaa heidät, tulesta temmaten; toisia taas armahtakaa pelolla, inhoten lihan tahraamaa ihokastakin. Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen, hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän pelastajallemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, hänelle kunnia, majesteetti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja iankaikkisesti! Amen.”
10.
”… kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus…
Meidän
tulee kasvaa täysi-ikäisyyteen. Me muutumme Kristuksen kaltaisuuteen. Hän on
päämme. Me emme ole pää, vaan Hän. Me olemme ruumis ja meidän tulee kasvaa
hengellisesti. Palvelevan johtajuuden armolahjat auttavat kristittyjä kasvamaan
kohti päämäärää, Kristuksen kaltaisuutta. Se voi tapahtua vain Pyhän Hengen ja
Jumalan Sanan kautta, kun armolahjat ovat oikeassa käytössä.
11.
”… josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä
avulla…”
Olemme
uskon kautta yksi ruumis. Ruumis ei elä ilman päätä, eikä se voi täysin toimia
jos peukalo, silmä, jalka, tai muu osa puuttuu. Olemme liitetyt yhteen. Emme
jonkun ekumeenisen tai tunnustustenvälisen yhteyden kautta, vaan Pyhässä
Hengessä. Yhteys vahvistuu ja kasvaa täysi-ikäisyyteen yhteisen uskomme ja
tottelevaisuutemme Jumalan Sanalle, kautta.
12.
”… kasvaa rakentuakseen rakkaudessa…”
Kun
kasvamme uskon ydinkohtien mukaisessa yhteydessä, kasvamme rakkaudessa. Kun
kehitymme kohti täysi-ikäisyyttä ja
kartamme vääriä opettajia, sekä pyrimme auttamaan niitä jotka ovat
putoamassa – silloin kasvamme myös rakkaudessa.
Rakkaus
on enemmän kuin sanat, joilla kuvataan rakkautta johonkin. Se on toimimista.
Rakkaus ei pelkää vainoa eikä loukatuksi tulemista. Se ei ole aikaamme kuuluvaa
yliromanttisuutta, jota seurakunnissakin esiintyy. Rakkaus on uhrautumista aina
kuolemaan saakka. Ovatko kristilliset johtajat valmiit kärsimään vainoa totuuden
puolesta? Jos eivät, niin Kristuksen ruumis ei kasva rakkaudessa.
13. ”…sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin
osalla on.”
Suurin
ongelma ”kristillisyydessä” (ei tosi seurakunnassa) on, että sen osat eivät tee
työtään. Monet ”kristityt” ovat vakuuttuneet, että heidän tehtäviinsä kuuluu:
·
”hengellinen
sodankäynti”,
·
alueellisten henkien
sitominen,
·
ajan viettäminen
kaatuneena salin lattialla,
·
hysteerinen nauru ja
eläinäänet,
·
juopuminen hengestä,
·
tehdä varojen
antamisesta farisealainen show,
·
matkustaa sinne missä
uusin kristillinen näytös pidetään,
·
saada uusin voitelu
(jota ei ole),
·
teeskennellä Jumalan
ylistämistä kädet kohotettuina kokouksessa, vaikka muuten eletään kuten
jumalattomat,
·
edesauttaa
ekumeenista yhteyttä kaikkien jotka sanovat ”uskovansa Jeesukseen” kanssa,
piittaamatta siitä kuinka outo heidän teologiansa tai käytäntönsä on,
·
perustaa
megaseurakuntia ja laatia niille ohjelmia evankeliumin saarnaamisen
kustannuksella,
·
pelätä erottelua ja
vastustaa niitä, jotka sitä tekevät, samalla kun rahaa syydetään kaikenlaisen
toisarvoisen ja jopa epäraamatullisen toiminnan tukemiseen…
Siinä
osa merkeistä, jotka ovat tulosta seurakunnan johtajien unohdettua paikkansa
kristittyjen ohjaajina kohti täysi-ikäisyyttä, varjellen heitä vääriltä
opeilta. He ovat kadottaneet armolahjojen päämerkityksen.
Rukoukseni
on, että useammat kristityt johtajat löytävät syyn miksi armolahjat on annettu
ja kuinka niitä käytetään Jumalan tahdon mukaan, joka on ilmoitettu
kirjoitetussa Sanassa. Ne, jotka rakastavat Herraa noudattavat Hänen käskyjään.
alkuun / johdanto / kristityn foorumi
artikkelit / israel
/ linkit / mikä on
kristityn foorumi
Sandy Simpsonin www sivut:
http://www.deceptioninthechurch.com/index.html